Putki päällä

Elämänlangalla päädyttiin viime viikolla pahaan lapasputkeen.

Kaikki alkoi Nean lapasista. Puserot puikoille -jämälangoissa oli pari kerää vaaleaa harmaansinistä Karismaa. Kävi ilmi, että lapsukaisen kädet ovat kasvaneet niin, että lanka riitti juuri ja juuri. Nuo lapaset mahtuvat melkein jo minullekin.

Koska Nea sai uudet lapaset, piti toki Joelinkin saada sellaiset. Myös nämä ovat Karismaa.

Ja koska sekä Nea että Joel saivat lapaset, myös lainalapsi Myrsky halusi sellaiset. Nämä ovat vähän paksummat, Cascade 220 -langasta.

Uusia neuleita syntyy kovalla vauhdilla nyt Puseroiden julkaisua odotellessa. Ennakkotietona kustantajalta on tullut tieto, että kirja luultavasti tulee painosta kauppoihin marraskuussa. Nyt meillä on mietinnässä Punokset puikoille ja Pitsit puikoille: painokset ovat loppu, ja meidän olisi mahdollista saada oikeudet takaisin itsellemme. Kustantamosta tarjottiin myös, että alkuperäisten ulkoasujen käytöstä olisi mahdollista sopia - hinnasta ei tosin vielä ole tietoa. Alustavasti ajattelimme, että olisi ihanteellista jos vanhat kirjat olisi mahdollista saada sähköisinä versioina silloin, kun uusin tulee paperisena kauppoihin. Olisiko sähköisille versioille kysyntää?

Tällaista Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla sitten uusia aiheita.

Itselle ja muille

Elämänlangan aktiivinen pienten neuleiden kausi jatkuu. Viikon mittaan on valmistunut takki pienelle kummityttöselle, myssy vähän isommalle kummipoikaselle sekä vihdoin ja viimein polvisukat itselle.

Työnimen Retro saanut neuletakki on tässä kuvassa vielä keskeneräisenä: neuloin työn loppuun, päättelin langanpäät ja ompelin napit kummityttösen synttäreillä lauantaina. Valmis takki jäi sinne kummityttölään kuivumaan muotoonsa saunan lauteille, ja saan siitä toivottavasti valokuvan jossain vaiheessa käyttäjän päälläkin. Lankana tässä on Wollmeise. Oranssi on 100 % merinoa, jota jäi edelleen tähteeksi viime viikolla nähdystä Syksy-myssystä, tummanvihreä puolestaan Twiniä.

Malli on yksinkertainen ylösalaisinraglan. Neuloin ensin kaulusta muutaman sentin, sitten jatkoin molemmissa reunoissa pieniltä keriltä kaulusribbiä nappilistaksi. Voin muuten luottamuksella kertoa, että jos tekee virheen intarsian reunassa ja huomaa sen vasta kymmenen kerrosta myöhemmin, siisti korjaaminen ei ole ihan yksinkertaista. Oranssi jatkuu valmiissa työssä vielä sitten helman ja hihansuiden ribbinä. Sellon Eurokankaan nappivalikoima on hyvin pieni, mutta silti onnistuin löytämään sieltä melkein täsmälleen samanväriset vihreät napit kuin tuo vartalon ja hihojen lanka.

Yllä mallipäänä Nea, mutta tämä ribbipipokin jatkaa kummilapsiteemaa. Pipo on menossa kolme vuotta täyttävälle kummipoikaselleni lokakuussa. Lankana on Cascade 220 ja mallina ihan yksinkertainen 2 o, 2 n -joustinneule. Tavoitteena oli myssy joka joustaa ja venyy moneen kokoon. Pienelle poikaselle reunan voi taittaa tarvittaessa, ja ribbi toivottavasti pysyy tiukasti päässä talvileikeissä. Ohjetta en ole kirjoittanut, mutta silmukoita oli 88 ja minulla oli käytössäni 4 mm:n puikot. Kavennukset aloitin, kun ribbin korkeus selkeästi auki venytettynä oli noin 16 cm.

Viimeiseksi jotain itsellenikin! Cascade -sukkalangasta jo maaliskuussa aloitetut polvisukat. Näissä on pohjana ollut Ullasta Muhkean pohkeen polvisukat -ohje. Ohjeen lanka on vähän paksumpi, mutta otin työhön puoli milliä pienemmät puikot sekä tavallista kokoani yhtä kokoa suuremman silmukkamäärän. Käytössä olen huomannut, että olen vähän turhan lämminverinen Nallenkin paksuisille sukille, mutta näistä astetta ohuemmista langoista neulotut villasukat toimivat mainiosti.

Seuraavaksi jatkuvat lasten neuleet: kuulin luotettavalta taholta, että meillä usein lainassa viihtyvä ekaluokkalainen kaipaisi keltaista myssyä talveksi, ja hänellä on huomenna syntymäpäivä. Onneksi varastosta löytyy myös kellanruskeaa Cascadea, ja pikaisestihan toinenkin tuollainen ribbipipo valmistuu...

Näissä reippaan värisissä valmistuneissa tunnelmissa Elämänlangalla siis tällä viikolla. Ensi viikolla taas uutta Elämänlankaa!

Syksy -myssy

Elämänlangalla on tapahtunut suuria ja jännittäviä asioita: Puserot puikoille -käsikirjoitus on lähetetty kustantajalle perjantaina ja tänään saimme palvelintunnukset kuvien ja ruutupiirrosten toimittamiseen. Näemmä tämä on huomattavissa myös omassa neuletuotteliaisuudessani: käsikirjoituksen viimeistelyvaiheessa on ollut taas aikaa neuloa. Niinpä blogiinkin on yllättäen lisää valmista täytettä.

Muutaman päivän pohdinnan jälkeen vaikuttaa siltä, että tämän myssyn nimeksi tulee Syksy. Lankana on kirjaproggiksesta jäljelle jäänyt Wollmeisen 100 % merinovilla "Pure", väri muistaakseni Campari piccolo. Olen oikein tyytyväinen valmiiseen neuleeseen ja hehkuva oranssi sopii mainiosti maisemassa näkyviin syksyn merkkeihin.

En itse osaa laisinkaan käyttää tiukkoja pipoja, siksi myssyssä on löysä muotoilu. Nähtäväksi jää, venyykö myssy käytössä. Tiukkakierteinen merinovilla on onneksi melko tukevaa ja lisäksi villa tarvittaessa muotoutuu uudelleen pesulla ja muotoon kuivauksella.

Pintaneuleena on tässä korinpohjaneule. Hetkellisessä mielenhäiriössä harkitsin konttineulereunaa ja sileää kupua, mutta onneksi tulin järkiini. Konttineule on viehättävän näköistä, mutta vihoviimeistä neulottavaa.

Koska Wollmeise on riittoisaa, oranssia on vielä pikkuisen jäljellä. Katsotaan ensi viikolla, josko siitä olisi silloin näytettävää.

Nyt Elämänlangalla suunnataan hierojalle - kirjaprojektin loppurutistus vetää aina niskat jumiin. Ensi viikolla toivottavasti entistä rennommissa tunnelmissa!

Lakeuden kutsu

Elämänlangalla on kuin onkin uutta näytettävää tällä viikolla! Lakeuden kutsu -pusero valmistui. Välisovituksissa pusero ei ollut aivan täydellinen, mutta totesin taas kerran viimeistelyn tärkeyden. Kastelin neuleen läpikotaisin ja annoin kuivua tasossa. Neulepinta rentoutui ja neule laskeutuu paljon kauniimmin kuin olin ajatellut.

Lankana tässä on omasta lankavarastosta löytynyttä Rowanin RYC Cashsoft 4 ply -lankaa. Sormi- ja neuletuntumaltaan lanka tuntuu paksummalta kuin 4 ply, jonka pitäisi olla lähellä ohuen sukkalangan paksuutta. Lopullinen neuletiheyteni sileässä neuleessa taisi olla suurin piirtein 24 s kymmenellä sentillä eikä sileä pinta vaikuta millään muotoa kalaverkolta.

Paidan juju on palmikkoyksityiskohdissa: hihansuissa, helmassa ja kauluksessa kertautuvat yksinkertaiset neljän silmukan palmikot. Lisäksi pusero on neulottu ylhäältä alas ilman ainuttakaan ommeltavaa saumaa, mihin viimeistelyvaiheessa olin erityisen tyytyväinen. Rintamuotoilut on tehty lyhennetyillä kerroksilla ja kyljissä on A-linjaiset lisäykset kohti helmaa.

Jos jotain muuttaisin, niin loisin kaula-aukkoa varten muutaman silmukan enemmän. Nyt pohdinnassa on, jaksanko kirjahässäkän jälkeen tehdä tästä ohjeen Ullaan, vai jääkö pusero vain oman vaatekaapin koristukseksi.

Nyt saavat syksyn viileät ilmat tulla, tällä puserolla pärjään varmasti pikkupakkasille asti!

Näissä mukavan lämpöisissä tunnelmissa siis Elämänlangalla tällä kertaa! Ensi viikolla sitten uudet kujeet.

Syysneuleita

Kaikki tulevan neulekirjan neuleet on neulottu ja kuvattu, joten jäljellä on vain suuria määriä kirjoitus- ja viimeistelytyötä. Niinpä käsillä on yllättäen myös aikaa neuloa syksyn viileitä kelejä varten.

Seinäjoella aloitettu Lakeuden kutsu -pusero on edennyt jo toiseen hihaan asti. Puserosta tulee kokonaan saumaton, ja näyttäisi valmistuvan juuri sopivasti kun kelit kylmenevät. Kuvassa pusero on katsomassa amerikkalaista jalkapalloa: lauantaina pelattiin Vaahteramalja eli miesten SM-sarjan finaali. Pääsin samalla myös heiluttamaan käsiäni GS Demonsin naisille, että olen kerrankin neulomassa jotain IHAN ITSELLENI. (Muuten, jos jenkkifudis lajina kiinnostaa, niin Demonsilla on huomenna eli tiistaina 3.9. kokeilupäivä Käpylän Velodromilla. Minä olen liian laiska urheillakseni tosissani, vaikka useampi onkin vihjaillut, että erityisesti linjapeliin tarvittaisiin lisää massaa.)

Kohta alkaa olla myös aika siirtyä paljaista jaloista takaisin villasukkiin. Aloitin nämä polvisukat ohuesta Cascadesta jo keväällä, mutta ne jäivät kiireissä kesken. Jahka Lakeuden kutsu on valmis, voisin seuraavaksi palata sukkiin. Nämäkin ovat minulle! Jotenkin usein tuntuu käyvän niin, että neuleeni päätyvät neulesuunnittelun mallikappaleiksi ja siten malleille.

Näissä syystunnelmissa siis Elämänlangalla tällä viikolla. Jännityksellä odotamme, onko ensi viikon Elämänlangalla valmiita neuleita.