maanantai 25. maaliskuuta 2013

Neulojan taukojumppa

Elämänlangalla vietettiin viime viikko enimmäkseen sairauslomalla. Heräsin tiistaiaamuna lapaväli niin jumissa, että syvään hengittäminen sattui, ja kipu oli niin kova ja pistävä että työterveyslääkäri kuulusteli ensin sydänkohtausoireet ennen kuin kokeili lihakset läpi ja päätyi määräämään tulehduskipulääke- ja relaksanttikuurin.

Sairastamisen innoittamana ja parhaassa perinteisessä "älkää tehkö niin kuin minä teen, tehkää niin kuin minä sanon" -hengessä Elämänlankaa esittää: Neulojan taukojumppa.

1. Tämä on vaikea kohta. Laske neule käsistäsi. Ihan oikeasti, irrota ote puikoista ja pistä neule hetkeksi syrjään. Nouse ylös mukavasta neulenurkkauksesta. Kävele muutama askel. Jos tilaa on vähän, kävele paikoillasi. Heiluta käsiä reippaasti kävelemisen tahtiin.

2. Verryttelyliikkeet voi tehdä joko seisten tai tuolilla istuen. Älä kuitenkaan lysähdä takaisin mukavaan neulenurkkaasi, vaan ota vaikka ruokapöydän tuoli istuimeksi. Etsi sitten ryhdikäs asento: vedä vatsaa kevyesti sisään ja työnnä rintakehää vähän ulos. Kuvittele, että olet kolme metriä pitkä.

3. Etsi rakas ystäväsi kaksoisleuka. Pidä selkä suorassa ja pää pystyssä ja vedä leuka sisään. Minulle fysioterapeutti aikoinaan opetti, että tämän asennon löytäminen helpottuu, jos menee seisomaan selkä ja takaraivo seinää vasten ja siinä vetää leukaa sisään. Työnnä leuka ulos ja vedä sitten takaisin sisään kymmenkunta kertaa. Jos ei tunnu missään, onneksi olkoon. Jos kihelmöi niskasta lapojen väliin asti, otan osaa: tiedän, miltä sinusta tuntuu.

4. Herättele hartiat. Nosta hartiat oikein tiukasti korviin asti ja jännitä. Neulojalla nämä tietysti menevät usein ihan automaattisesti korviin, varsinkin jos neuloo jotain pientä piperrystä tai kovin tummaa lankaa, tai vaikeaa ohjetta. Älä nyt kuitenkaan jätä hartioita korviin vaan rentouta ne nopeasti ja pudota ne alas. Toista tämäkin kymmenkunta kertaa.

5. Pyörittele. Piirrä hartialla ilmaan ympyrä, ensin kymmenen kertaa edestä yläkautta taakse ja sitten takaa yläkautta eteen. Toista toisella hartialla. Tee liike uudestaan niin, että olkavarsi heilahtaa mukana. Jos tilaa riittää ja jos selkään ei satu liikaa, tee toistot vielä niin, että koko käsivarsi piirtää ison ympyrän.

6. Tee kiertoliikkeitä. Tämä liike auttaa erityisesti sinne nimenomaiseen lapaväliin, joka minulla on ollut kipeä, mutta toimii liikkuvuusliikkeinä vähemmänkin kremppaisille. Risti kädet rinnallesi. Ota oikein suoraselkäinen asento ja etsi taas kaksoisleuka. Muista taas vetää vatsaa vähän sisään, niin että vatsalihakset tukevat selkää. Tee pientä, nopeaa kiertoliikettä keskeltä ensin 20 kertaa yhteen suuntaan, sitten saman verran toiseen suuntaan. Jos ei tunnu pahalta niin pään voi antaa kiertyä selkärangan jatkona niin, että katsot reilusti olkasi yli, mutta muuten riittää ihan se, että muistaa pitää pään suorassa ja ryhdin hyvänä.

7. Muistatteko sen taputusleikin jota lapsena leikittiin? Sen, jossa lyötiin käsiä rytmikkäästi yhteen kaverin kanssa välillä suoraan ja välillä ristikkäin. Kuvittele, että olet taputtamassa kaverin kättä ristiin, mutta kaveri ei olekaan edessäsi vaan vieressäsi. Kurota vuorotellen oikeaa kättä vasemmalle ja vasenta oikealle.

8. Lopuksi ravistele ja rentouta käsiä, pudistele päätä, kohauttele olkapäitä. Pyörittele ja verryttele ranteita ja sormia. Nyt voit palata takaisin neulenurkkaukseen ja jatkaa neulomista. Toista jumppa suurin piirtein tunnin-parin välein, tai jos alkaa tuntua siltä, että pää ei käänny.

Näissä kansanterveydellisissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä kertaa. Ensi kerralla sitten jotain aivan muuta.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Aaltoja

Uusi Ulla on vasta ilmestynyt, mutta Elämänlangalla ollaan jo seuraavan numeron tunnelmissa. Numeron 2/13 teema on Meri, joten puikoilla aaltoilee kaulaliina - työnimeltään Aaltoillen. Vähän kyllä huvittaa se, että olen suunnittelemassa aina oikein -kaulaliinaa, mutta ehkä lyhennetyt kerrokset voi laskea lieventäväksi asianhaaraksi?


Kauniisti sävytetty lanka on peräisin Villavyyhdistä ja on kauppias-Jennin itsensä kehräämää. Olin muutama viikko sitten lankakaupassa muissa asioissa, kun kauppias juuri vyyhditti näitä lankoja. One thing led to another, kuten kolmannella kotimaisella sanotaan, ja keräsin muiden ostosteni lisäksi mukaan pari vyyhtiä käsinkehrättyä Ulla-lahjoituksena. Koska neiti Kaikki-Neuleet-Kutittaa Hirsimäki oli sitä mieltä, että lanka tuntuu karkealta kaulalla, saan tästä kaulaliinan ihan itselleni. Vähän myöhässä tämän talven pakkasille, mutta eiköhän sillä ole ensi vuonnakin käyttöä.






Aaltoja on myös Puserot puikoille -mallitilkuissa, tosin tässä tapauksessa palmikkomallisia. Huomaan joka kerta erilaisia palmikkopunoksia neuloessani, että kyllä tämä on se Minun Juttuni. On ihana nähdä, kuinka kohokuvioiset palmikot ja punokset nousevat esiin rehellisestä villaneuleen pinnasta. Tämä lanka ei kyllä ole ihan puhdasta villaa vaan villa - alpakkasekoitetta, ja olen alkanut haikailla itsellenikin tästä puseroa. Koskahan ehtisin neuloa sen?

Näissä aaltoilevissa tunnelmissa Elämänlangalla tällä kertaa. Ensi viikolla sitten lisää Elämänlankaa!

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Sukatuttaa

Elämänlangalla sukatuttaa edelleen. Viimeviikkoiset punaiset polvisukat valmistuivat sittenkin vihdoin ja viimein!


Myös sukkien ohje on nyt ilmestynyt, sillä uusin Ulla on ulkona. Muhkean pohkeen polvisukat on oikeastaan kirjoitettu Nallelle, mutta toimii ohuemmallakin sukkalangalla. Minun muhkeille pohkeilleni riittää tällaiselle 100 g = noin 400 metriä -sukkalangalle (kuvan sukissa Cascade Heritage -sukkalanka) ohjeen suurin koko, Nallesta neulon vähän pienempää kokoa.

Puikoilla on tälläkin hetkellä sukkaohje, mutta koska kyseessä on jälleen kerran hyshys -projekti, näytän vain kärjen.


Mallijalkana on tällä kertaa Nean jalka, joka alkaa koossa noin 34 jo vastata pientä aikuisen naisen jalkaa - kaveriporukassa on muutamakin ihminen, joka voisi vaihtaa kenkiä Nean kanssa. Nea valikoitui uhriksi, että pääsin neulomaan mallitilkkusukat pienimmässä koossa johon aion ohjeen sarjoittaa. Oma noin koon 43 jalkani on välillä sukkien suhteen vähän masentava, ja sitäpaitsi saamani mallitilkkuvyyhti oli enemmän Nean värinen.

Erilaisten sukkaprojektien keskellä on hauskaa työstää välillä myös Puserot puikoille -kirjaa. Kirjan ensimmäinen ohje on valmis ja kuulemma melkein neulottu, toinen ohje puolessa. Massiiviset muovipussilliset mallitilkkulankoja alkavat vajua ja ideoita pompahtelee pintaan. Usein ideat tulevat harmillisesti aamuviideltä kun äkkiä keksin, miten joku asia pitäisi tehdä, mikä vaikeuttaa nukkumista, mutta onneksi osa-aikainen päivätyöni sallii päiväunet tarvittaessa.

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla sitten uutta Elämänlankaa!

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Lunta tulvillaan

...on raikas talvisää, vaikka vuodenkierrossa ollaankin jo ehditty maaliskuun puolelle. Elättelen toiveita, että uusi lumi sananlaskun mukaisesti olisi vanhan surma. Tosin nyt kun on lunta ja pakkasta, ei tunnu niin hölmöltä neuloa pitkiä villasukkia.


Joistakin neuleista tulee ikuisuusprojekteja, vaikka niitä mielestään työstäisi koko ajan. Näitä punaisia polvisukkia olen neulonut viikkoja, ja jossain vaiheessa tuntui siltä, ettei toinen sukka koskaan valmistu. Nyt pääsin kuitenkin sentään lopulta kiilakavennuksiin, ja loppu häämöttää.

En tiedä, mihin kaikki neulomani silmukat ovat menneet, sillä en kyllä mielestäni ole mitenkään erityisen pitkäsääristä sorttia vaan pikemminkin perinteiseen suomalaismalliin persjalkainen. Jalat siis eivät ole pitkät, mutta ulottuvat onneksi molemmat maahan asti. Ilmeisesti vanha tuttu neulonnan musta aukko on taas ollut toimessa, eli jos jollakulla on esimerkiksi ilmestynyt yllättäen kymmenen ylimääräistä senttiä johonkin hihaan tai sukanvarteen niin pahoittelen. Silmukat voi palauttaa minulle vaikka sitten seuraavaan neuleprojektiin.

Tämän projektin aikana olen oppinut, että Cascade Heritage -sukkalanka riittää minulle polvisukkiin erittäin tarkasti 1 vyyhti = 1 sukka -periaatteella. Kuitenkin kävi ilmi, että olisi pitänyt ostaa lisävyyhdit, sillä Nean luokkakaveri piti viikonloppuna Harry Potter -teemasynttärit, ja ostamani punaiset ja keltaiset sukkalangat olisivat taipuneet oikein mainiosti myös Rohkelikko -kaulahuiviksi. Nyt jouduimme tyytymään punaiseen lasten solmioon Prisman lastenvaateosastolta.

Mitä sitten ajattelin neuloa nyt, kun ikuisuuspolvisukat ovat kohta valmiit?


Ajattelin aloittaa polvisukat.

Näin Elämänlangalla tällä kertaa. Ensi viikolla sitten uutta Elämänlankaa.

P.S.

Jos olet Suomen Verkkoneuleyhdistyksen jäsen, niin käy toki pikaisesti Ullan jäsensivuilla, siellä on nimittäin meneillään vuoden ensimmäisen Ullan kansikuvaäänestys. Tähän numeroon ovat muuten tulossa näidenkin polvisukkien esikuvana olleet himpun paksummat Muhkean pohkeen polvisukat.