maanantai 26. marraskuuta 2012

Yhdistyselämää

Elämänlangalla on vietetty viime viikkoina aktiivista yhdistyselämää. Näin syksyllä on paljon syys- ja vuosikokouksia, ensi vuoden toimintasuunnitelmia viilataan ja uusia hallituksia valitaan. Olen päivätyössänikin järjestysaktiivi, sillä toimin Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry:n järjestösihteerinä. (Pienenä mainoksena voisin mainita että jos asuu Espoossa, niin meitä kannattaa seurata Facebookissa vaikka ei kuuluisikaan mihinkään kaupunginosaydistykseen. Yritän nimittäin yhtenä työtehtävistäni etsiä tuonne FB-sivulle kerran tai pari viikossa tietoja erilaisista tapahtumista, yleisötilaisuuksista, palveluista, näyttelyistä tai vastaavista, jotka voisivat kiinnostaa asukkaita.)

Olen ollu jo vuoden verran sitä mieltä, että koska olen järjestössä työssä, voisin vähentää harrastuspuolen järjestötoimintaa. Ketään ei luultavasti siis yllätä kun sanon, että päädyin viimeviikkoisessa syyskokouksessa Folkhälsan i Albergan hallitukseen ja jäsenrekisterivastaavaksi. Lauantaina puolestaan oli Suomen Verkkoneuleyhdistyksen syyskokous, ja sielläkin jatkan hallitusvastuussa. Olen hoitanut jäsenasioita pari vuotta, ja jatkan luultavasti sitä siis myös ensi vuonna.

Mainostan lisää:

Suomen Verkkoneuleyhdistys ry on yhdistys Ullan takana. Kun katsoo Ullan etusivua, on oikeassa reunassa Liity Ullan jäseneksi! -linkki. Yhdistyksen tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, vaan jäsenmaksuilla ostetaan Ullan tarvitsema palvelintila. Lopuilla rahoilla tuetaan suomalaista neuleharrastusta (joskus on mm. tarjottu kahvit ja iltapalaa neuleretriitissä) sekä järjestetään jäsenille neuleaiheista toimintaa mahdollisuuksien mukaan.

Jos pidät Ullan ohjeista ja artikkeleista, toimintaa on helppo tukea täyttämällä lomake, jolla ilmoittaudutaan jäseneksi. Jäsenlomakkeet tarkistetaan noin kerran viikossa, ja paluupostissa tulee sitten ohjeet jäsenmaksun maksamiseen. Kun jäsenmaksu näkyy tilillä, jäsenelle avataan pääsy jäsensivuille. Sieltä löytyvät tiedot voimassa olevista jäseneduista (esimerkiksi alennuksia lankakauppoihin) sekä jonkun verran sellaisia neuleohjeita, jotka ovat saatavissa vain jäsenille.

Mainitsen vielä, että jos maksaa jäsenmaksun nyt aivan loppuvuodesta, kun kaikki vuoden varsinaiset Ulla-numerot ovat jo ilmestyneet, maksu kattaa myös ensi vuoden jäsenyyden. Heti tammikuussa ei siis tarvitse maksaa uutta laskua!

Jos raha on tiukalla, voi Ullan ilmestymistä myös tukea liittymättä yhdistyksen jäseneksi! Ullalla on päätoimittaja, joka kuuluu Suomen Verkkoneuleyhdistyksen hallitukseen, mutta päätoimittaja ei  tee lehteä yksin. Osoitteesta paatoimittaja@ullaneule.net voi kysyä, kuinka voi auttaa. Neuleohjeita ja artikkeleita ei ole minun muistini aikana ollut koskaan tarjolla liikaa, joten jos on halua suunnitella tai kirjoittaa Ullaan, kannattaa tutustua ohjeisiin ja ottaa rohkeasti yhteyttä.

Mainospalan lopuksi voisin todeta, että myös Ulla on nykyään Facebookissa. Toistaiseksi sivulla on vielä vähänlaisesti tavaraa. Suunnitelmissa kuitenkin on, että jatkossa tuonne tulisi esimerkiksi lisätietoja siitä, mitä Ullan kulissien takana tapahtuu julkaistujen lehtien lisäksi. Lehteä ei tehdä vain julkaisua edeltävinä viikkoina!

Vanhana yhdistysaktiivina toteaisin vielä, että toimintaan kannattaa harkita lähtevänsä mukaan. Mitä useampia käsipareja työtä on tekemässä, sen parempi!

Näissä aktiivisissa ja ensi vuoden toimintakauteen katsovissa tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Elättelen toiveita, että ensi viikolla olisi näyttää jotain neuleitakin.

maanantai 19. marraskuuta 2012

Kaulaillen

Elämänlangalla elämä on näinä päivinä hyvin kauluripitoista. Viime viikolla esitellyn Joelin kaulurin jälkeen olen neulonut yhden aikuisen kaulurin vähän Hugon tyyliin ja nyt työn alla on prototyyppi vauvan kauluriin. Tuore kummityttöni on paljon kannettavaa mallia, joten hänen äitinsä pyysi minua neulomaan kantoliinakaulurin äidille ja vauvalle. Ideana on siis, että äidin ja lapsen kaulurit voi yhdistää mutta myös napittaa erilleen tarvittaessa. Lisätoiveena on, että vauvan kauluri peittäisi takaa koko selän ja helmassa olisi pussit jaloille.

Vaikka omien lasten vauva-ajasta on kulunut jo jokunen vuosi minulla on vahvasti muistikuva, että pienet vauvat eivät ilahdu pään yli vedettävistä asioista. Niinpä testissä on nyt neuloa kauluri tasona niin, että se on edestä auki. Ajattelin lopuksi ommella kaulureihin nepparit, joilla vauvan kaulurin saa napitettua kokonaan auki pukemista varten ja sitten alareunasta kiinni äidin kaulurin alareunaan.


Vuodenaika suosii jälleen bloggaajaa, kuten näkyy. Yllä kaulurit malliesimerkkinä ohjeista: "Kuvaa vaatteet ihmisen päällä eikä levitettynä." "Kuvaa luonnonvalossa." ja "Älä ainakaan kuvaa kirjavien liinavaatteiden päällä." Parempiakin valokuvia on tullut otettua.

Joka tapauksessa odotan mielenkiinnolla, miten konseptini toimii sitten, kun saan neuleet valmiiksi ja testiin oikeiden ihmisten päälle. Sitten pääsenkin neulomaan jo viime viikolla puheena olleen pinkin kaulurin Nealle.

Ja mallitilkkuja puserokirjaa varten.

Ensi viikolla lisää elämänlankaa. Kauluripitoista, mikäli tämä trendi jatkuu.


maanantai 12. marraskuuta 2012

Suutarin lapset

Vanha sanonta kuuluu, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä. Kun säät parin viime viikon aikana kylmenivät huomasin, että Joelilla palelee kaula. Uusi haalari kiristää vähän jos vetskarin vetää ihan ylös asti, ja jostain syystä ainoa kaulaliina ei miellyttänyt. Kysyin sitten kelpaisiko kauluri, "Sellainen niinku villapusero mutta pelkkä kaulus."


Ajatus kaulurista kelpasi kyllä mutta sitten tuli mutkia matkaan. "Mulla olisi sellaista vihreää lankaa..." "Ei! Ei se kelpaa! Ei kelpaa jos ei ole sininen!" Äidin tie vei siis lankakauppaan, ja Villavyyhdistä löytyikin sitten onneksi sopivan paksuista ja erityisesti kaulalle pehmeää silkkivillaa. Lanka on siis Cascade Veneziaa.

Lapsille on erityisen mukavaa neuloa näitä tilaustöitä, sillä nyt kauluri on mieluinen ja ollut jo useamman päivän käytössä. Lisäksi Nea vaati itselleen omaa kappaletta, joten seuraavaksi odotellaan sitten Villavyyhdistä pinkkiä lähetystä. Sinistä jäi vähän mutta ei toisen kaulurin verran ja lisäksi "En mä halua sinistä kun pinkin!"






Lupasin myös kirjoittaa pikaisesti kaulurista ohjeen Joelin eskarin tädille. Nyt kuvia katsoessani huomasin, että malli muistuttaa paljon myös Pörrön taannoisia Unikko ja Esikko -kaulureita. Keksin siis näemmä pyörän uudelleen. Näitä aina välillä neuloessa sattuu.

Tämän välipalan jälkeen pääsen jälleen kirjan mallitilkkujen pariin. Niitä onkin jo ehtinyt kertyä komea pino sohvankulmaan, ja lisää syntyy koko ajan.

Tällaisissa neuletunnelmissa tällä viikolla. Ensi viikolla taas uutta Elämänlankaa!

maanantai 5. marraskuuta 2012

Tästä se alkaa

Pipokirja on nyt saatu turvallisesti uunista ulos, julkkarit juhlittu ja vielä vietetty kustantamossa pienet kaatajaiset tekijäporukan kanssa. On siis aika aloittaa uusia projekteja. Johanna ehti jo vähän vilauttaa blogissaan puserokirjan testilankoja. Myös minä ehdin saada oman osani, vaikka BCGarnin paketti tekikin pienen lenkin Haukilahden postin kautta. (Postinumero 02160 on melkein sama kuin 02600, vai mitä?)


Kuvassa epämääräisessä kasassa siis lankoja sekä mainitulta BCGarnilta että Dropsilta. Lisäksi uhkailimme käydä Villavyyhdissä Cascaden kiilto silmissä. Mallitilkkulangat ovat satunnaisia värejä ja eriä, pyyntönä olemme lähnnä esittäneet, että mieluummin vaaleaa kuin tummaa. Dropsin paketissa meitä erityisesti huvitti se, että tällä kertaa lupasimme pyhästi toisillemme, että kirjaan ei tule ainoaakaan sinistä neuletta. Aika iso osa tuon nimenomaisen paketin mallitilkkulangoista oli kuitenkin sinisiä!

Palaveerasimme Johannan kanssa viime viikolla ja listasimme 15 erilaista yläosaohjetta, joita lähdemme nyt kirjaa varten työstämään. Kun käsikirjoituksen saa tekeille ja ohjeita aloitettua, näkee vähitellen onko saamassamme sivumäärässä tilaa vielä lisäohjeille.

Ensimmäinen konkreettinen askel neulesuunnitteluun on mallitilkkujen neulominen. Aivan ensimmäiseksi langoista tulee sileitä tilkkuja. Näin saamme tuntuman lankoihin sekä tietysti pääsemme Johannan kanssa tarkistamaan, minkä kokoisilla puikoilla neuletiheys osuu yksiin.


Kuvassa ensimmäisenä neulottuna paksut langat päällimmäisestä pohjimmaiseen: Drops Alaska, Drops Big Wool, BCGarn Semilla Grosso sekä omasta lankalaatikosta yllärinä löytynyt Cascade 128. Seuraavaksi pääsen vähän omempaan puikkokokoon, sillä nyt lähtevät puikoille Dropsin Lima ja Karisma ja ehkä jossain vaiheessa Cascade 220.

Neulesuunnittelullisissa tunnelmissa siis Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla kuitenkin ehkä jotain muuta neuleasiaa kuin puserokirjaa!