Valokuvaaminen ei valitettavasti laisinkaan ole leipälajini, joten parista sadasta räpsitystä otoksesta sai hädin tuskin valittua kolme kelvollisehkoa. Erityisesti värien saaminen kohdalleen tuotti hankaluuksia, vaikka yritin ties millä säädöillä. Puhumattakaan sitten vielä perustavammanlaatuisista asioista kuten rajauksesta ja tähtäämisestä. Allaoleva kuva on malliesimerkki session epäonnistuneemmasta päästä.
Vapaasti saa arvata, mitä tässä kuvassa yritettiin esittää. Mitä ilmeisimmin ei ainakaan mallin silmiä. Myöskään mistään asusteesta ei saa sellaista kuvaa, josta tunnistaisi mistä ohjeesta on kyse, ja väritkin ovat jotain sinnepäin. Jo vain kelpaa näillä eväin yrittää maailmalle.
Kovasti kyllä haaveilen siitä että saisin joskus vielä hankittua edes karvalakkimallisen digijärkkärin. Valitettavasti ei taida joulupukki olla kuulolla, enkä taida omaa rahaa käyttää kalliiseen leluun jota käyttäisin kuitenkin lähinnä lapsiin ja lankakeriin. Joku valokuvauskurssikin olisi kiva, kukahan järjestäisi sellaisen "näin kuvaat sieviä lankoja oikeanvärisinä" -opastuksen?
Nyt palaan taas käpälänlämmittimien pariin, sillä tilauskynsikkäitä on parasta edistää jos mielii neuloa vielä sukkiakin joskus tässä maailmassa. Ensi viikolla sitten taas lisää Elämänlankaa.