maanantai 26. kesäkuuta 2017

Kesäkirjeenvaihtaja raportoi

Hyvät neulojat ja muu väki, kesäkirjeenvaihtajanne raportoi täältä Leppävaaran kulmalta.

Se on nyt kuulkaa se loma. Viikonloppu meni juhannustunnelmissa mutta tänään koitti sitten lomailijan arki, kun olemme tämän viikon Joelin kanssa kotona kahden. Tekemisen puutetta nyt ei ihan heti tule, sillä sirkuksen läppärikantaa uusittiin rankalla kädellä kesän kunniaksi. Teemun läppärin näyttö ei ole toiminut varmaan pariin kuukauteen, minun koneeni alkoi osoittaa ikääntymisen merkkejä ja lasten monen monta vuotta sitten Expertin alennusmyynnistä parilla sadalla ostettu pikkuläppäri, niin loistava ostos kun se käyttötunteihinsa nähden on ollutkin, oli jo nähnyt parhaat päivänsä.

Olen siis viettänyt aikaa ensin uutta konetta asentaessa ja sitten pelaten; vanha läppärini kun ei pyörittänyt esimerkiksi tuota ruudulla näkyvää Plague Inc Evolved -peliä. Kuten kuvasta näkyy, sujuu myös uudella koneella läppäröinti mukavasti parvekkeen vihernurkkauksessa. Jopa paremmin kuin vanhalla koneella, sillä uuden akku jaksaa selvästi pidempään.

Neulonutkin olen, nyt lähinnä sukkaa: lupasin elokuulle eräälle nuorelle neidille syntymäpäivälahjaksi samanlaiset pitkät sukat kun taannoin tein Nealle, joten nyt pitää oikeasti saada omat sukat valmiiksi. Onneksi amerikkalaisen jalkapallon naisten MM-kisat ovat meneillään, joten pelejä katsoessa voi samalla neuloa.

Kiilakavennukset ovat valmiina, nyt siis enää pieni pätkä jalkaterää ja kärki, ja se on siinä.

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla siis tällä viikolla. Katsotaan, miltä elämä tuntuu ensi viikolla ensimmäisen kokonaisen lomaviikon jälkeen.

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Loman tarpeessa

Elämänlangalla eletään viimeistä viikkoa ennen kesälomaa, ja odottavan aika on pitkä. Onneksi kotona on ihan hyvä kesälomasimulaattori, kun voi istua illalla parvekkeella kylmän valkoviinilasillisen kanssa ja ihailla viherkasveja, jotka kaikki ovat onnistuneesti edelleen hengissä.


Uusi ystäväni arabiankahvi tekee jopa pieniä uusia lehtiä! Monessa muussakin rehussa on selvästi erilaisia vaaleanvihreitä versoja ja pienoisorkideani alkoi kasvattaa uutta lehteä - harmillisesti ei vielä mitään elkeitä uusista kukista - kun annoin orkideojen tuulettua parvekkeella muutaman viikon. Ainoa toistaiseksi selvästi kärsivä kasvi on puolitetun lankaköynnöksen toinen puolikas, mutta toinen puolikas sitten versoo senkin edestä.

Töissä ovat meneillään viimeisten päivien kiireet. Tänään käänsin vielä viimeisiä osia yhdestä projektista ruotsiksi ja huomenna tai viimeistään ylihuomenna pitäisi saada pakettiin kesän jäsentiedote.

Ja sitten olen tietysti työn puolesta myös käynyt ulkona auringossa kävelemässä; sain työtehtäväkseni käydä katsastamassa Vanhan Albergan puutarhaa loppukesän Espoo-päivän tapahtumia ajatellen. Tuo puutarha on aikalailla puolivälissä matkalta kotoani Perkkaalta töihin Säterin puolelle Kehä ykköstä, ja kyllä siellä mielikseen kävelee.

Näissä vähäneuleisissa tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla koittaakin sitten jo kesäloma!

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Kyldyyriä

Elämänlangalla on nautittu viime aikoina kulttuurista. Viime viikon lopulla pääsin työn puolesta vierailemaan Hvitträskissä. Museo keskittyy enimmäkseen arkkitehtuuriin, mutta on siellä jonkin verran myös käsityötaidonnäytteitä.

Erityisesti ilahdutti replika ryijystä, jonka Akseli Gallen-Kallela suunnitteli Pariisin maailmannäyttelyä varten. Museo-oppaan mukaan jäljennöksen (kuten myös alkuperäisen näyttelyryijyn) toteutti Suomen Käsityön Ystävät, ja jokainen lanka on laskettu niin, että kyseessä tosiaankin on täsmällinen jäljennös. Erityisesti reunuksen punaruskea ja yläosan vihreäkuvioiset raidat houkuttelivat myös pohtimaan, millä langat oli värjätty. En itse ole koskaan päässyt kokeilemaan kasvivärjäystä, mutta ainakin nuo sävyt näyttivät hyvinkin sellaisilta joita kasveilla voisi syntyä.

Hvitträsk on klassikko, mutta on minulla tärppi tuoreemmastakin otteesta! Noin viikko sitten tulin ohimennen käyneeksi katsomassa Amos Andersonin taidemuseon Generation 2017 -näyttelyn, jonka teokset ovat 15-23 -vuotiaiden taiteilijoiden tekemiä. Kännykän kuvissa näemmä oli ainoastaan tuo palosammutin, mutta teoksissa oli myös useita sellaisia, jotka osoittivat erinomaista kädentaitojen hallintaa. Olisin kuvannut malliksi Säde Rinteen Kiima -sarjan, mutta arvelin että se sotii kaikkien käyttämieni sosiaalisten medioiden käyttösääntöjä vastaan: erittäin yksityiskohtaisesti ja siististi mustalla langalla valkoiselle pohjalle kirjailtuja pornokuvia. Muissa kädentaitopohjaisissa teoksissa oli esillä ainakin kuvakudoksia, virkkaustyö ja aivan uskomattoman hienoja miniatyyrejä mm. polymeerimassasta.

Nämäkin kädentaito- ja taidetärpit tarjoilee taas Museokortti, jolle toivon sydämestäni onnea ja pitkää ikää. Ainakin tuo Generation 2017 olisi jäänyt pistäytymättä ja olisin mennyt luppoajaksi vaikka juomaan kahvia jos ei olisi sattunut olemaan kortti lompakossa.

Näissä kulttuurisissa tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Toivottavasti kesän mittaan on aikaa käydä katsomassa muitakin museoita! Kuten eräälle vakituiselle museotreffiseuralleni totesin: "Niin paljon kiinnostavia näyttelyitä, niin vähän aikaa."

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Lifestyleä ja ajanhallintaa

Elämänlangalla parvekelifestyleprojekti on edistynyt viikon mittaan. Reissut Ikeaan ja kahteen eri kukkakauppaan tuottivat tulosta, ja nyt parvekeella on mukava vihernurkkaus jossa on sohva.

Näiden kuvassa näkyvien lisäksi toiseen nurkkaan muutti traakkipuu sekä parvekelaatikko jossa on pieniä mehikasveja, anopinkieli sekä jokin joka ehkä on eliaksenkukka. Lasien vieressä katonrajassa roikkuu kolme amppelia, joissa on muratti sekä yksi rehu jonka tiedän saniaiseksi ja toinen joka ehkä on joku saniainen.

Kuvittelin vuosikausia, että olen täysin yhteensopimaton viherkasvien kanssa, mutta nyt viimeisen vuoden ajan olen saanut joitakin kasveja pysymään hengissä sisätiloissa. Parveke onkin nyt sitten suuri koitos, ja pääsen testaamaan opinko kaikista näistä uusista kasveista miltä ne näyttävät kun joko kaipaavat lisää vettä tai niitä on kasteltu liikaa. Olen myös yrittänyt opetella uusien kasviystävieni nimiä, joskin osa tosiaan on vielä vaiheessa "vissiin joku saniainen" ja "tääkin on ehkä joku versio muorinkukasta". Tähän mennessä vaikuttaa siltä, että jos ei tiedä mikä joku viherkasvi on, "muorinkukka" on hyvä veikkaus. Suurin osa kasveista on valittu "Hei, tässä on hassun näköiset lehdet!" -periaatteella. Aina jos olen muistanut olen sitten vielä tarkistanut, että sanooko se olevansa helppohoitoinen. Valon määrä on parvekkeella se mikä on, ja koitan muistaa pitää parvekelaseja osittain auki sitten kun kesäilma lämpenee; katsotaan, kuinka monta rehuista vie syksyyn mennessä Darwin.

Parveketouhujen lisäksi olen ulkoiluttanut polvisukkaa erilaisissa paikoissa. Viikonloppuna se oli mukana katsomassa amerikkalaista jalkapalloa. (Nyt kun GS Demons on lopettanut, seuraan Helsinki Wolverinesin naisten edustusjoukkuetta.) Tosin koska päädyin käyttämään pelikelloa en ehtinyt neuloa ottelun aikana. Nyt maanantaina sukka puolestaan kävi kuuntelemassa YTN:n järjestösektorin ajanhallintakoulutusta. Lupaavasti alkaa vaikuttaa siltä, että polvisukat valmistuvat niin, että ehdin hyvin neuloa kesän aikana elokuulle eräälle nuorelle neidille synttärilahjaksi luvatut ylipolvensukat kiireettä.

Muutakin on neulepuolella kehitteillä, mutta niistä ehkä lisää loppukesää kohti. Näissä tunnelmissa siis Elämänlangalla tänään, ja ensi viikolla lisää!