Tervehdys!
Tänään on marraskuun viimeinen päivä, eli viimeinenkin SNY-kuukausi loppuu tähän. Aika on mennyt hurjan nopeasti! Näin emäntänä vielä kiitos kaikille osallistujille, teitä on ollut hauska "paimentaa". :) Erityiset kiitokset niille, jotka ovat viikon aikana muistaneet emäntääkin pienin paketein. Tällä kertaa ei ole kuvaa, mutta todettakoon että pienimmän neuleapulaisen kädet ja jalat eivät tänä talvena palele. :)
Loppusanoiksi lienee paikallaan kertoa hieman emännän pohdintoja. Kun laitoin ilmoittautumisen pystyyn arvasin kyllä, että leikkiin löytyisi lähtijöitä, mutta en osannut arvata kuinka paljon teitä olisi! Yli 160 osallistujan emännöiminen kävi kyllä työstä. :) Sähköpostien ja kirjanpidon äärellä kuluikin tunti poikineen, enemmän aikaa kuin etukäteen arvasin.
Kierroksen seuraaminen oli toisaalta palkitsevaa, mutta toisaalta raskastakin. Valtaosa osallistujista on vaikuttanut tyytyväisiltä, mutta joidenkin kohdalle on sattunut myös pettymyksiä. Emäntänä toki pyrkii minimoimaan harmilliset sattumukset, ja laiminlyönnit ovat surettaneet. Enimmäkseen leikistä on kuitenkin jäänyt oikein hyvä mieli myös emännälle.
Monet ovat kyselleet uutta kierrosta. Ehkä sellainen vielä tuleekin, jahka tästä palaudutaan... Itse en lupaa järjestää ennen kuin aikaisintaan joskus vuoden päästä, mutta jos joku muu innostuu organisoimaan voin kyllä halukkaille kertoa omista kokemuksistani emäntänä. :)
Nyt vielä viimeisen wirallisen kerran blogibongauksia (vaikka laitan näitä varmaan vielä ensi viikolla jos suuria määriä viestejä saapuu):
Ilun handu duunaa, Vattumato väkertää, Lankavuori, Tiinan blogi, Hetkiä Heimolasta, Omas pihas, Langankuluttaja, Villaa ja villakoiria, Garnboet, Puikoissa, Tilkkutäkin alla, Marin näpräysblogi, Hopeaseitti, Langanpäitä II, Omin käsin, Makepeace - pistoja ristissä ja Keskiäkäisen tunnustuksia.
Blogittomia terveisiäkin on tullut, parille ei-enää niin salaiselle neuleystävälle: Leena kirjoittaa: Iso kiitos Tarjalle
pehmeästä paketista ja kalenteri on ihana ! Olen aivan hämmentynyt
saamistani paketeista, ovat olleet suurenmoisia.
Mirjakin lähettää terveisiä: Hain viimeisen paketin postista aamulla matkalla töihin, enkä tietenkään
malttanut jättää avaamista iltaan. Olipa ihana alku työpäivälle :) Kiitos
Hanna kaikesta mitä olet syksyn aikana lähettänyt! Viimeisen paketin
avulla virittäytyminen joulutunnelmaan käy helposti.
Vaikka tämä nyt olikin viimeinen virallinen SNY-merkintä, mailailkaa silti vielä minulle viimeisistä muistamisistanne mikäli ette tähän mennessä ole laittaneet viestiä. :) Samaten laittakaa viestiä jos viimeinen viesti vielä uupuu ja Salaisen neuleystävän henkilöllisyys on edelleen selvittämättä, niin laittelen ensi viikon aikana viestejä salaperäisimmille. Palautettakin saa laittaa, niin että mahdollinen seuraava kierros onnistuisi vielä paremmin. :)
Vielä kerran paljon kiitoksia kaikille! Emäntä taitaa nyt mennä keittämään itselleen hyvin ansaitun kupillisen kahvia. ;)
torstai 30. marraskuuta 2006
maanantai 27. marraskuuta 2006
Lankapaljastuksia
Nyt kun pahin flunssaisuus on hellittänyt, voidaan taas palata itse aiheeseen. (Täytyy kuitenkin todeta, että pahuksen sitkeä pöpö. Tiesittekö muuten, että korvatulehduksen jälkeen korvat voivat olla lukossa ja soida jopa kaksi kuukautta? Minä tiesin, mutta olin autuaasti ehtinyt torjua mielestäni tämän ikävän yksityiskohdan sitten viime kerran.)
Elämänlangalla on aiemminkin kirjoitettu lankavarastosta, mutta Maartsin esittämä haaste oli niin kiintoisa, että siihen piti tarttua. En kuitenkaan ryhtynyt laskemaan, kuinka monta kiloa lankaa kätköistä löytyy: rajansa silläkin, mitä itselleen voi myöntää. En myöskään ryhtynyt valokuvaamaan koko varastoa kerä kerältä, vaan kuvasin lähinnä esimerkkejä.
Maisteri Elämänlangan lankavarasto asuu pääasiassa erillisessä lanka- ja neulekirjahyllyssä makuuhuoneessa. Hyllykön lokeroiden mitat ovat kunnioitettavat 36*38*38 cm, eli lankaa saa tungettua yhteen lokeroon ihan kiitettävän määrän.
Neulehyllyn lisäksi lankaa asustaa jo useita kertoja tänne blogiin kuvatussa tietokonenurkkauksessa sekä keskeneräisten töiden korissa sohvapöydän alla. Tällä hetkellä lankatilanne on suhteellisessa hallinnassa, eikä lankapusseja ajelehdi juurikaan muualla. Pahempina aikoina mistä nurkasta tahansa saattaa löytyä muovikassillinen lankaa.
Lankaa on mainitussa hyllyssä paitsi irtokerinä myös erilaisissa pusseissa ja nyssäköissä. Tässä muutama pussi on avattu että sisältöä pääsee kurkistamaan. Kuvasta voi myös arvata maisteri Elämänlangan lempivärin. Uusinta lankakantaa kuvassa edustaa Grignascon Tango, johon maisteri kesällä sortui Menitan reissulla. Tangosta voisi tulla Rogue, jos a) joskus pääsisin työlistalla siihen asti ja b) saisin neuletiheyden täsmäämään edes sellaisella tarkkuudella, että voisin alkaa harjoittaa neulematematiikkaa.
Pusseissa asuu yleensä suurempia eriä lankaa, kun taas lokeroihin tungettuja irtokeriä saattaa olla samaa laatua vain yksi tai kaksi.
Tässä esiintyy valikoima täysvillalankoja. Täysvillalle on omistettu yksi kokonainen lokero hyllyköstä, ja ylivuotoa tapahtuu myös pieniä määriä muille hyllyille. Vaikka lankavarastoni Novita-prosentti on vuosikausia ollut laskussa, täysvillassa Novitaa on paljon. Olen nimittäin aina välillä hamstrannut Floricaa, joka on äärimmäisen hyvä lanka esimerkiksi kirjoneuleisiin, olettaen että tarjolla sattuu olemaan haluttuja sävyjä.
Jämäkeriä. Näitä varastossa on kymmeniä. Tämä kokoelma tarttui käsiin pienellä vilkaisulla hyllyyn kun etsin noita ylempänä olevia villalankoja kuvattavaksi. Toinen mokoma olisi varmasti löytynyt aivan yhtä vähäisellä vaivalla. Vajaita keriä ajelehtii paitsi hyllyssä myös keskeneräisten töiden pusseissa, työpöydän ympäristössä, matkaneulepussukoissa, ihan missä vaan missä olen neulonut. Pahimmillaan työstä jää jäljelle vain pikkuinen nyssäkkä, jota ei kuitenkaan halua heittää poiskaan. Nea on onneksi keksinyt näille pienimmille jämille käytön. Hän tulee päättäväisesti seisomaan työtuolin viereen ja ilmoittaa "Haluu leikkaa lankaa" ja viettää sitten pitkän tovin pätkien metrin-parin mittaista langanpätkää pienempiin osiin.
Jämäkeristä tulisi tietenkin esimerkiksi Vaaka-tilkkuja, mutta jälleen kerran tulee vastaan käytettävissä oleva aika ja jo valmiiksi keskeneräisten töiden määrä. Huokaus.
Sukkalankoja. Näitä paljastuisi varastosta varmasti yhteensä ainakin pari kolme kiloa jos uskaltaisin kaivella kaikki hyllyt ja lankapussit. Ymmärrän kyllä yksiväriset langat, mutta mitä ihmettä olen kuvitellut neulovani sinisestä Nalle Colorista tai noin kilosta muita pätkävärjättyjä sukkalankoja?
Vaikka viime lankavarastopuhdistuksessa luovuinkin suuresta osasta puuvillalankojani, löytyy puuvillaa ja sekoitteita kuitenkin edelleen. Aivan suhteettoman paljon siihen nähden, etten muista milloin viimeksi olisin puuvillasta mitään neulonut. Kuvassa on tarpeeksi neljään puseroon, ja näiden lisäksi hyllystä löytyy vielä neuletuntumaltaan puuvillan tapaista pellavaviskoosia ainakin kolme puserollista.
Ja vielä viimeisenä kuvana, koska joku kuitenkin kysyisi, alpakkaa. Ei, en ole laskenut kuinka monta kiloa alpakkaa tai alpakkasekoitteita hyllystä löytyy. Sanotaan kuitenkin, että näillä pysyisi lämpimänä talven jos toisenkin jos ehtisi joskus neuloa kaikki ne suunnitteilla olevat puserot.
Näin varastoa tarkastellessa herää kyllä kysymys, kuinka monta vuotta näitäkin lankoja neuloisin, vaikka en ostaisi mitään uutta ennen kun hamstratut langat on neulottu loppuun. Onneksi ihan pian on taas helmikuu, ja on aika kisata taas Lankahamstereita mikäli kiinnostusta löytyy. Sitä odotellessa: oletteko huomanneet, että Colourwayllä on taas ale?
Maisteri Elämänlanka taitaa nyt poistua luovuttamaan luottokorttinsa jonkun luotettavan tahon haltuun ja meditoimaan uusien lankojen tarpeettomuutta siitä huolimatta, että Trinity poistuu Jaegerin valikoimista ja nyt saisi vielä paria väriä halvalla. Ensi maanantaina taas uutta Elämänlankaa.
Elämänlangalla on aiemminkin kirjoitettu lankavarastosta, mutta Maartsin esittämä haaste oli niin kiintoisa, että siihen piti tarttua. En kuitenkaan ryhtynyt laskemaan, kuinka monta kiloa lankaa kätköistä löytyy: rajansa silläkin, mitä itselleen voi myöntää. En myöskään ryhtynyt valokuvaamaan koko varastoa kerä kerältä, vaan kuvasin lähinnä esimerkkejä.
Maisteri Elämänlangan lankavarasto asuu pääasiassa erillisessä lanka- ja neulekirjahyllyssä makuuhuoneessa. Hyllykön lokeroiden mitat ovat kunnioitettavat 36*38*38 cm, eli lankaa saa tungettua yhteen lokeroon ihan kiitettävän määrän.
Neulehyllyn lisäksi lankaa asustaa jo useita kertoja tänne blogiin kuvatussa tietokonenurkkauksessa sekä keskeneräisten töiden korissa sohvapöydän alla. Tällä hetkellä lankatilanne on suhteellisessa hallinnassa, eikä lankapusseja ajelehdi juurikaan muualla. Pahempina aikoina mistä nurkasta tahansa saattaa löytyä muovikassillinen lankaa.
Lankaa on mainitussa hyllyssä paitsi irtokerinä myös erilaisissa pusseissa ja nyssäköissä. Tässä muutama pussi on avattu että sisältöä pääsee kurkistamaan. Kuvasta voi myös arvata maisteri Elämänlangan lempivärin. Uusinta lankakantaa kuvassa edustaa Grignascon Tango, johon maisteri kesällä sortui Menitan reissulla. Tangosta voisi tulla Rogue, jos a) joskus pääsisin työlistalla siihen asti ja b) saisin neuletiheyden täsmäämään edes sellaisella tarkkuudella, että voisin alkaa harjoittaa neulematematiikkaa.
Pusseissa asuu yleensä suurempia eriä lankaa, kun taas lokeroihin tungettuja irtokeriä saattaa olla samaa laatua vain yksi tai kaksi.
Tässä esiintyy valikoima täysvillalankoja. Täysvillalle on omistettu yksi kokonainen lokero hyllyköstä, ja ylivuotoa tapahtuu myös pieniä määriä muille hyllyille. Vaikka lankavarastoni Novita-prosentti on vuosikausia ollut laskussa, täysvillassa Novitaa on paljon. Olen nimittäin aina välillä hamstrannut Floricaa, joka on äärimmäisen hyvä lanka esimerkiksi kirjoneuleisiin, olettaen että tarjolla sattuu olemaan haluttuja sävyjä.
Jämäkeriä. Näitä varastossa on kymmeniä. Tämä kokoelma tarttui käsiin pienellä vilkaisulla hyllyyn kun etsin noita ylempänä olevia villalankoja kuvattavaksi. Toinen mokoma olisi varmasti löytynyt aivan yhtä vähäisellä vaivalla. Vajaita keriä ajelehtii paitsi hyllyssä myös keskeneräisten töiden pusseissa, työpöydän ympäristössä, matkaneulepussukoissa, ihan missä vaan missä olen neulonut. Pahimmillaan työstä jää jäljelle vain pikkuinen nyssäkkä, jota ei kuitenkaan halua heittää poiskaan. Nea on onneksi keksinyt näille pienimmille jämille käytön. Hän tulee päättäväisesti seisomaan työtuolin viereen ja ilmoittaa "Haluu leikkaa lankaa" ja viettää sitten pitkän tovin pätkien metrin-parin mittaista langanpätkää pienempiin osiin.
Jämäkeristä tulisi tietenkin esimerkiksi Vaaka-tilkkuja, mutta jälleen kerran tulee vastaan käytettävissä oleva aika ja jo valmiiksi keskeneräisten töiden määrä. Huokaus.
Sukkalankoja. Näitä paljastuisi varastosta varmasti yhteensä ainakin pari kolme kiloa jos uskaltaisin kaivella kaikki hyllyt ja lankapussit. Ymmärrän kyllä yksiväriset langat, mutta mitä ihmettä olen kuvitellut neulovani sinisestä Nalle Colorista tai noin kilosta muita pätkävärjättyjä sukkalankoja?
Vaikka viime lankavarastopuhdistuksessa luovuinkin suuresta osasta puuvillalankojani, löytyy puuvillaa ja sekoitteita kuitenkin edelleen. Aivan suhteettoman paljon siihen nähden, etten muista milloin viimeksi olisin puuvillasta mitään neulonut. Kuvassa on tarpeeksi neljään puseroon, ja näiden lisäksi hyllystä löytyy vielä neuletuntumaltaan puuvillan tapaista pellavaviskoosia ainakin kolme puserollista.
Ja vielä viimeisenä kuvana, koska joku kuitenkin kysyisi, alpakkaa. Ei, en ole laskenut kuinka monta kiloa alpakkaa tai alpakkasekoitteita hyllystä löytyy. Sanotaan kuitenkin, että näillä pysyisi lämpimänä talven jos toisenkin jos ehtisi joskus neuloa kaikki ne suunnitteilla olevat puserot.
Näin varastoa tarkastellessa herää kyllä kysymys, kuinka monta vuotta näitäkin lankoja neuloisin, vaikka en ostaisi mitään uutta ennen kun hamstratut langat on neulottu loppuun. Onneksi ihan pian on taas helmikuu, ja on aika kisata taas Lankahamstereita mikäli kiinnostusta löytyy. Sitä odotellessa: oletteko huomanneet, että Colourwayllä on taas ale?
Maisteri Elämänlanka taitaa nyt poistua luovuttamaan luottokorttinsa jonkun luotettavan tahon haltuun ja meditoimaan uusien lankojen tarpeettomuutta siitä huolimatta, että Trinity poistuu Jaegerin valikoimista ja nyt saisi vielä paria väriä halvalla. Ensi maanantaina taas uutta Elämänlankaa.
torstai 23. marraskuuta 2006
Viimeistä SNY-viikkoa viedään
Huomenta!
Taas on viikko vierähtänyt, ja alkamassa on vihoviimeinen SNY-viikko! Kirjeitä, kortteja ja paketteja on raportoitu runsaasti, ja monen Salaisen neuleystävän henkilöllisyys on jo paljastunut. Vielä on kuitenkin monta päivää aikaa yllättää, mikäli ei ole tähän mennessä ehtinyt viedä viimeistä lähetystä postiin. :)
Myös emännälle on saapunut viikon mittaan ylläreitä. Pahoittelen heikkoa kuvaa, luonnonvaloa ei vaan kertakaikkiaan ole parin viime päivän aikana ollut tarjolla sen vertaa, että järkeviä otoksia saisi...
Kuvassa huovutetut töppöset, jotka varmasti tulevat käyttöön kantoliinavauvalle talvipakkasilla, kaksi kerää Debbie Blissin Baby Cashmerinoa sekä pienet jussikuvioiset tumput jotka herättivät suurta hilpeyttä pikku puukkojunkkarin vanhemmissa: se on tiedossa, että maisterin mies on Seinäjoelta, mutta harvempi muistaa, että maisteri Elämänlangan äiti on syntynyt pohjanmaalla ja isänkin äiti oli sieltä kotoisin. Kuvasta puuttuu yhdessä paketissa ollut pieni suklaalevy. ;)
Seuraavaksi tuttuun tapaan blogibongauksia:
Villapallon neuleblogi, Pientä niperrystä, Seikkailuun!, Elinan neuleblogi, Kasvatan minua, Puikottelua ja Pilkahduksia.
Blogittomia terveisiä ei tällä viikolla ole lähetetty, syynä luultavasti se, että niin monen salainen ystävä onkin jo paljastunut.
Jaksakaa vielä viimeisen viikon ajan mailailla emännälle saamistanne ja lähettämistänne muistamisista. Ja muistakaa mainita, jos lähetys oli viimeinen!
Hyvää viimeistä viikkoa kaikille osallistujille. :)
Taas on viikko vierähtänyt, ja alkamassa on vihoviimeinen SNY-viikko! Kirjeitä, kortteja ja paketteja on raportoitu runsaasti, ja monen Salaisen neuleystävän henkilöllisyys on jo paljastunut. Vielä on kuitenkin monta päivää aikaa yllättää, mikäli ei ole tähän mennessä ehtinyt viedä viimeistä lähetystä postiin. :)
Myös emännälle on saapunut viikon mittaan ylläreitä. Pahoittelen heikkoa kuvaa, luonnonvaloa ei vaan kertakaikkiaan ole parin viime päivän aikana ollut tarjolla sen vertaa, että järkeviä otoksia saisi...
Kuvassa huovutetut töppöset, jotka varmasti tulevat käyttöön kantoliinavauvalle talvipakkasilla, kaksi kerää Debbie Blissin Baby Cashmerinoa sekä pienet jussikuvioiset tumput jotka herättivät suurta hilpeyttä pikku puukkojunkkarin vanhemmissa: se on tiedossa, että maisterin mies on Seinäjoelta, mutta harvempi muistaa, että maisteri Elämänlangan äiti on syntynyt pohjanmaalla ja isänkin äiti oli sieltä kotoisin. Kuvasta puuttuu yhdessä paketissa ollut pieni suklaalevy. ;)
Seuraavaksi tuttuun tapaan blogibongauksia:
Villapallon neuleblogi, Pientä niperrystä, Seikkailuun!, Elinan neuleblogi, Kasvatan minua, Puikottelua ja Pilkahduksia.
Blogittomia terveisiä ei tällä viikolla ole lähetetty, syynä luultavasti se, että niin monen salainen ystävä onkin jo paljastunut.
Jaksakaa vielä viimeisen viikon ajan mailailla emännälle saamistanne ja lähettämistänne muistamisista. Ja muistakaa mainita, jos lähetys oli viimeinen!
Hyvää viimeistä viikkoa kaikille osallistujille. :)
maanantai 20. marraskuuta 2006
Tautista menoa
Elämänlangalla piti tänään olla Maartsin innoittamana lankavarastoesittely. Toisin kuitenkin kävi: maisteri Elämänlanka vietti käytännössä koko järkevän päivänvalon ajan eli parhaan valokuvausajan Puolarmetsän sairaalan päivystyksessä jonottamassa vuoroaan julkiseen terveydenhoitoon. Flunssakausi näkyi ja kuului, kun odotustiloissa oli useampi kymmenen ihmistä joista suurin osa köhi tai aivasteli. Yksin ei sentään tarvinnut odottaa, kun kanssa-asuja tuli samaa matkaa kuittaamaan pari päivää flunssasairaslomaa.
Vaikka aivan näin pitkään odotukseen ei oltukaan varauduttu, oli maisterilla onneksi laukussa matkaneule. Yhdestä Lyyra-sukasta valmistui varsi, ja uudesta parista sain aloitettua ensimmäisen sukan kärjen, kunnes hartiat ilmoittivat, ettei työsopimus kata huonossa asennossa kovalla sohvalla kantoliinan kanssa neulomista. (Joel käyttäytyi koko monituntisen rupeaman loistavasti, nukkui kantoliinassa, antoi äidin neuloa sekä tuijottaa MTV3:n sunnuntai-iltapäivän tarjontaa odotustilan telkkarista ja kitisi vain siinä vaiheessa kun oli nälkä.)
Entä mikä maisterin sitten vei päivystykseen? Ilmeisesti pelastin lääkärin päivän, niin huvittuneelta hän näytti kun kysyi "Mistä sinä aikuinen ihminen olet korvatulehduksen saanut?" Niin, sitä sietää kysyä. Yksi Harmonia-lapsista poti viime viikon silmä- ja korvatulehduksia, mutta näistä korvatulehdus ei yleensä ole se tarttuvampi tauti.
Onneksi vaivan pitäisi hoitua samoilla lääkkeillä: apteekissa kävi ilmi, että korvaan oli määrätty täsmälleen samoja tippoja, joita viime viikko tiputeltiin hyvin vastahakoisen taaperon silmiin koko Harmonian aikuisväestön voimin. Apteekin täti vakuutti, että ei tarvitse välittää siitä, että joka puolella pakkausta lukee "silmätippoja", vaan huoletta tiputella ainetta korvaankin. Saa pitää peukkuja, että kuuri auttaa, eikä tarvitsisi hakea niitä antibiootteja joista lääkäri vielä varuiksi kirjoitti reseptin jos korva ei tipoilla tokene. Lisäbonuksena pääsin vielä nieluviljelyyn, mutta luultavasti mitään pöpöjä ei löydy kun kurkkukipu on jo päivän verran ollut hellittämään päin, ja sain käskyn käydä viikolla labrassa tarkistuttamassa mahdolliset tulehdusarvot jos pari viikkoa jatkunut pieni kuumeilu ei lakkaa.
Maisteri Elämänlanka poistuu nyt jatkamaan sairastamista ja kuuntelemaan tulehtuneen korvan soimista. Kuvallinen lankavarastoesittely sitten ensi viikolla, mikäli sellainen lukijakuntaa kiinnostaa.
Vaikka aivan näin pitkään odotukseen ei oltukaan varauduttu, oli maisterilla onneksi laukussa matkaneule. Yhdestä Lyyra-sukasta valmistui varsi, ja uudesta parista sain aloitettua ensimmäisen sukan kärjen, kunnes hartiat ilmoittivat, ettei työsopimus kata huonossa asennossa kovalla sohvalla kantoliinan kanssa neulomista. (Joel käyttäytyi koko monituntisen rupeaman loistavasti, nukkui kantoliinassa, antoi äidin neuloa sekä tuijottaa MTV3:n sunnuntai-iltapäivän tarjontaa odotustilan telkkarista ja kitisi vain siinä vaiheessa kun oli nälkä.)
Entä mikä maisterin sitten vei päivystykseen? Ilmeisesti pelastin lääkärin päivän, niin huvittuneelta hän näytti kun kysyi "Mistä sinä aikuinen ihminen olet korvatulehduksen saanut?" Niin, sitä sietää kysyä. Yksi Harmonia-lapsista poti viime viikon silmä- ja korvatulehduksia, mutta näistä korvatulehdus ei yleensä ole se tarttuvampi tauti.
Onneksi vaivan pitäisi hoitua samoilla lääkkeillä: apteekissa kävi ilmi, että korvaan oli määrätty täsmälleen samoja tippoja, joita viime viikko tiputeltiin hyvin vastahakoisen taaperon silmiin koko Harmonian aikuisväestön voimin. Apteekin täti vakuutti, että ei tarvitse välittää siitä, että joka puolella pakkausta lukee "silmätippoja", vaan huoletta tiputella ainetta korvaankin. Saa pitää peukkuja, että kuuri auttaa, eikä tarvitsisi hakea niitä antibiootteja joista lääkäri vielä varuiksi kirjoitti reseptin jos korva ei tipoilla tokene. Lisäbonuksena pääsin vielä nieluviljelyyn, mutta luultavasti mitään pöpöjä ei löydy kun kurkkukipu on jo päivän verran ollut hellittämään päin, ja sain käskyn käydä viikolla labrassa tarkistuttamassa mahdolliset tulehdusarvot jos pari viikkoa jatkunut pieni kuumeilu ei lakkaa.
Maisteri Elämänlanka poistuu nyt jatkamaan sairastamista ja kuuntelemaan tulehtuneen korvan soimista. Kuvallinen lankavarastoesittely sitten ensi viikolla, mikäli sellainen lukijakuntaa kiinnostaa.
torstai 16. marraskuuta 2006
SNY-kuukausi taas puolessavälissä
Tervehdys!
Viimeinenkin SNY-kuukausi etenee kovaa vauhtia, eli marraskuukin on ehtinyt jo puoleenväliin. Viestejä on tullut paljon, ja moni Salainen ystävä onkin jo paljastanut henkilöllisyytensä. Muistattehan ilmoitella viimeiset viestit minulle, niin saan kirjanpidon pysymään koossa!
Emännällä on ollut hyvä postiviikko. Viime viikolla loppuviikosta postipoika soitti ovikelloa ja ojensi kirjekuoren ja paketin. Kirje oli New Yorkista, jossa eräs salaisista ystävistä on ollut lomailemassa. Kuori sisälsi somat vihreät vauvansukat sekä postikortin. Paketista taas paljastui Kylykaverit emännälle sekä suloinen kirjoneulenuttu vauvalle. Mukana olleessa nallekortissa lähettäjäksi mainittiin vain "Salainen neuleystäväsi"... :)
Eilen viimein kuvasin lahjat, ja juuri kun olin saanut kuvat otettua postipoika soitti taas ovikelloa. Tällä kertaa paketista paljastui tummanvihreää Vuorelman Veto -lankaa, juuri sopivasti sukkaparia varten.
Emännälläkin on siis ollut mainio neuleystäväviikko. :) Paljon kiitoksia asianosaisille!
Viikon mittaan on kertynyt myös blogibongauksia, joista monessa jo paljastuukin kuka salainen ystävä on ollut:
Makepeace - pistoja ristissä, Puikkoterapiaa, Elämää kaikki, Langanpätkiä, Lankavaraston pienennysblogi, Harmaa villasukka, Lea ja langat, Metallilankaa, ja SirpaLe neuleet.
Ja vielä lopuksi yhdet blogittomat terveiset:
Pirjo sai mieluisia tuliaisia. Itse sain salaiselta neuleystävältäni Tallinnan tuliaisia. Hän lähetti minulle ihanan punaista hahtuvalankaa ja ISON levyn Fazerin sinistä keksisuklaata NAM!
Saamiani lankoja en ole vielä käyttänyt, mutta Addin puikot ovat olleet jo kovassa käytössä.
Tällaista siis tällä SNY-viikolla. Loppusuoralla ollaan!
Viimeinenkin SNY-kuukausi etenee kovaa vauhtia, eli marraskuukin on ehtinyt jo puoleenväliin. Viestejä on tullut paljon, ja moni Salainen ystävä onkin jo paljastanut henkilöllisyytensä. Muistattehan ilmoitella viimeiset viestit minulle, niin saan kirjanpidon pysymään koossa!
Emännällä on ollut hyvä postiviikko. Viime viikolla loppuviikosta postipoika soitti ovikelloa ja ojensi kirjekuoren ja paketin. Kirje oli New Yorkista, jossa eräs salaisista ystävistä on ollut lomailemassa. Kuori sisälsi somat vihreät vauvansukat sekä postikortin. Paketista taas paljastui Kylykaverit emännälle sekä suloinen kirjoneulenuttu vauvalle. Mukana olleessa nallekortissa lähettäjäksi mainittiin vain "Salainen neuleystäväsi"... :)
Eilen viimein kuvasin lahjat, ja juuri kun olin saanut kuvat otettua postipoika soitti taas ovikelloa. Tällä kertaa paketista paljastui tummanvihreää Vuorelman Veto -lankaa, juuri sopivasti sukkaparia varten.
Emännälläkin on siis ollut mainio neuleystäväviikko. :) Paljon kiitoksia asianosaisille!
Viikon mittaan on kertynyt myös blogibongauksia, joista monessa jo paljastuukin kuka salainen ystävä on ollut:
Makepeace - pistoja ristissä, Puikkoterapiaa, Elämää kaikki, Langanpätkiä, Lankavaraston pienennysblogi, Harmaa villasukka, Lea ja langat, Metallilankaa, ja SirpaLe neuleet.
Ja vielä lopuksi yhdet blogittomat terveiset:
Pirjo sai mieluisia tuliaisia. Itse sain salaiselta neuleystävältäni Tallinnan tuliaisia. Hän lähetti minulle ihanan punaista hahtuvalankaa ja ISON levyn Fazerin sinistä keksisuklaata NAM!
Saamiani lankoja en ole vielä käyttänyt, mutta Addin puikot ovat olleet jo kovassa käytössä.
Tällaista siis tällä SNY-viikolla. Loppusuoralla ollaan!
maanantai 13. marraskuuta 2006
Amatöörineulesuunnittelijan angsti
Elämänlangalla on aina välillä seurattu neulesuunnitteluprosessia: mallitilkkuja, mahdottomia ruutupiirroksia, loppumattomia hihoja ja niin edelleen. Tänään käsittelyvuorossa on amatöörineulesuunnittelijan ikuinen angstin aihe, mitoitus.
Valitettava tosiasia on, että ihmiset ovat kovin eri kokoisia ja muotoisia. Näin vaatesuunnittelun kannalta väliä on paitsi pituudella ja leveydellä myös mittasuhteilla. Yhdellä on pitkä selkä, toisella leveät hartiat, kolmannella kapea vyötärö ja niin edelleen.
Otetaan nyt helpoksi suunnitteluesimerkiksi vaikkapa villasukka. Simppeliä kuin mikä: neulotaan varsi ja kantapää, ja sitten terää "kunnes pikkuvarpaan kynsi peittyy". Mutta entäs jos tahtoisi sarjoittaa sukan useampaan kokoon, eikä pelkästään kirjoittaa omaan jalkaan sopivaa ohjetta? Erilaisia taulukoita tietysti on netissä, mutta niissä ei suinkaan ole kaikissa samoja mittoja saman kokoiselle jalalle. Lisäksi jalkaterä saattaa olla esimerkiksi pitkä ja kapea, tai hyvin leveä ja rintava. Lisävaikeus tulee vielä siitäkin, että itse suunnitellussa sukassa on usein jotain palmikko- tai pitsikuviota joka pitäisi saada loppumaan sievästi sukan kärkeen ja mielellään tosiaan useammassa kuin yhdessä koossa.
Paksujalan polvisukat, jotka eivät käytössä venyneinä enää pysy ylhäällä itse maisterillakaan...
Entä sitten jos haluaisin suunnitella polvisukan? Maisteri Elämänlangan pohje on mallia hyvin kehittynyt, ja jos sen mitoilla tekee mallin, tulee sukasta suurimmalle osalle muuta väestöä nilkkaan valahtava terällinen säärystin. Millainen on se kuuluisa keskikokoinen pohje? Kuinka pitkä on keskivertosääri? Saako tässä vaiheessa jo ottaa lisää kahvia?
Vielä vaikeammaksi menee, jos mielii saada aikaiseksi sukkaa suurempia vaatekappaleita. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka neulehame. Millä ilveellä määritellä hameen pituus? Lyhyellä ihmisellä kun saattaa olla leveä lantio tai pitkällä hyvin kapea. Puhumattakaan sitten vyötärö- lantiosuhteesta: mikä on "normaali" vyötärön ja lantion suhde, ja onko sellaista kenelläkään?
Pusero onkin sitten varsinainen painajainen. Rinnanympärykseen saa eri kokoihin osviittaa mukavasti vertailemalla valmiisiin malleihin. Vaikeudet alkavat, jos haluaa jollain tapaa muotoilla vartaloa esimerkiksi vyötärökavennuksin. Missä kohtaa mihinkin kokoon pitäisi kavennukset osuttaa? Ihmiset osaavat usein sanoa, että heillä on pitkä selkä tai lyhyt selkä, mutta minkä mittainen on sitten se normaali selkä?
Ensimmäinen yritykseni kaarrokepuseroksi. Muuten hyvä, mutta paidan hartialinja istuisi luultavasti parhaiten parivuotiaalle kuulantyöntäjälle.
Minulle puserossa pahin ongelmakohta on hiha. Pituus kun riippuu paitsi siitä kuvitteellisesta keskivertokäsivarresta, myös puseron väljyysvarasta ja hihan istutuksesta. Hihapyöriön laskeminen on muuten korkeampaa matematiikkaa, ja joka kerta kun kirjoitan johonkin ohjeeseen istutetun hihan olen paranoidisti varma siitä, että jokin on kammottavalla tavalla pielessä eikä kukaan koskaan onnistu tekemään puseroa ohjeillani.
Välillä tulee miettineeksi, että neuleiden suunnittelu harrastuksena on eräänlaista hullun hommaa. Toisinaan suunnittelu kuitenkin myös onnistuu, ja hyvä lopputulos saa aina yrittämään uudestaan. Vaikka olisihan se helpompaa vain noudattaa muiden tekemiä ohjeita...
Nyt maisteri Elämänlanka poistuu takavasemmalle neulomaan (itse suunnittelemaansa) sukkaa. Lisää asiaa neulojan elämästä taas ensi viikolla.
Valitettava tosiasia on, että ihmiset ovat kovin eri kokoisia ja muotoisia. Näin vaatesuunnittelun kannalta väliä on paitsi pituudella ja leveydellä myös mittasuhteilla. Yhdellä on pitkä selkä, toisella leveät hartiat, kolmannella kapea vyötärö ja niin edelleen.
Otetaan nyt helpoksi suunnitteluesimerkiksi vaikkapa villasukka. Simppeliä kuin mikä: neulotaan varsi ja kantapää, ja sitten terää "kunnes pikkuvarpaan kynsi peittyy". Mutta entäs jos tahtoisi sarjoittaa sukan useampaan kokoon, eikä pelkästään kirjoittaa omaan jalkaan sopivaa ohjetta? Erilaisia taulukoita tietysti on netissä, mutta niissä ei suinkaan ole kaikissa samoja mittoja saman kokoiselle jalalle. Lisäksi jalkaterä saattaa olla esimerkiksi pitkä ja kapea, tai hyvin leveä ja rintava. Lisävaikeus tulee vielä siitäkin, että itse suunnitellussa sukassa on usein jotain palmikko- tai pitsikuviota joka pitäisi saada loppumaan sievästi sukan kärkeen ja mielellään tosiaan useammassa kuin yhdessä koossa.
Paksujalan polvisukat, jotka eivät käytössä venyneinä enää pysy ylhäällä itse maisterillakaan...
Entä sitten jos haluaisin suunnitella polvisukan? Maisteri Elämänlangan pohje on mallia hyvin kehittynyt, ja jos sen mitoilla tekee mallin, tulee sukasta suurimmalle osalle muuta väestöä nilkkaan valahtava terällinen säärystin. Millainen on se kuuluisa keskikokoinen pohje? Kuinka pitkä on keskivertosääri? Saako tässä vaiheessa jo ottaa lisää kahvia?
Vielä vaikeammaksi menee, jos mielii saada aikaiseksi sukkaa suurempia vaatekappaleita. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka neulehame. Millä ilveellä määritellä hameen pituus? Lyhyellä ihmisellä kun saattaa olla leveä lantio tai pitkällä hyvin kapea. Puhumattakaan sitten vyötärö- lantiosuhteesta: mikä on "normaali" vyötärön ja lantion suhde, ja onko sellaista kenelläkään?
Pusero onkin sitten varsinainen painajainen. Rinnanympärykseen saa eri kokoihin osviittaa mukavasti vertailemalla valmiisiin malleihin. Vaikeudet alkavat, jos haluaa jollain tapaa muotoilla vartaloa esimerkiksi vyötärökavennuksin. Missä kohtaa mihinkin kokoon pitäisi kavennukset osuttaa? Ihmiset osaavat usein sanoa, että heillä on pitkä selkä tai lyhyt selkä, mutta minkä mittainen on sitten se normaali selkä?
Ensimmäinen yritykseni kaarrokepuseroksi. Muuten hyvä, mutta paidan hartialinja istuisi luultavasti parhaiten parivuotiaalle kuulantyöntäjälle.
Minulle puserossa pahin ongelmakohta on hiha. Pituus kun riippuu paitsi siitä kuvitteellisesta keskivertokäsivarresta, myös puseron väljyysvarasta ja hihan istutuksesta. Hihapyöriön laskeminen on muuten korkeampaa matematiikkaa, ja joka kerta kun kirjoitan johonkin ohjeeseen istutetun hihan olen paranoidisti varma siitä, että jokin on kammottavalla tavalla pielessä eikä kukaan koskaan onnistu tekemään puseroa ohjeillani.
Välillä tulee miettineeksi, että neuleiden suunnittelu harrastuksena on eräänlaista hullun hommaa. Toisinaan suunnittelu kuitenkin myös onnistuu, ja hyvä lopputulos saa aina yrittämään uudestaan. Vaikka olisihan se helpompaa vain noudattaa muiden tekemiä ohjeita...
Nyt maisteri Elämänlanka poistuu takavasemmalle neulomaan (itse suunnittelemaansa) sukkaa. Lisää asiaa neulojan elämästä taas ensi viikolla.
torstai 9. marraskuuta 2006
SNY-katsaus
Tervehdys!
Kuunvaihderuuhka on näemmä hellittänyt, ja takana on hivenen hiljaisempi SNY-viikko ainakin päätellen emännälle saapuneiden viestien määrästä. Pinnan alla kuitenkin kytee, koska emäntä on kuullut monia erilaisia suunnitelmia siitä, miten osallistujat aikovat paljastaa henkilöllisyytensä salaiselle ystävälleen. Useimmat laittanevat kirjeen viimeisen pakettinsa mukaan, ja muutama pari on jo ilmoittautunut valmiiksikin.
Blogibongauksia:
Annen käsityöblogi, Bad knitting day, Meiran weblog, Veranon kutimet, Taijan tekeleet, Sukkaa pukkaa, ja muutakin, Katrin blogi ja Langankuluttaja.
Blogittomalta puolelta on esitellä Maarian ystävän taidonnäyte:
Salainen ystäväni yllätti minut lokakuun lopussa syksyisellä omenakirjanmerkillä ja omenapiirakan ohjeella. Tätä merkkiä ei raaskikaan laittaa minkä tahansa pokkarin väliin!
Tällaisia bongauksia siis tällä viikolla. Katsotaan miten kierros etenee seuraavan viikon aikana!
Kuunvaihderuuhka on näemmä hellittänyt, ja takana on hivenen hiljaisempi SNY-viikko ainakin päätellen emännälle saapuneiden viestien määrästä. Pinnan alla kuitenkin kytee, koska emäntä on kuullut monia erilaisia suunnitelmia siitä, miten osallistujat aikovat paljastaa henkilöllisyytensä salaiselle ystävälleen. Useimmat laittanevat kirjeen viimeisen pakettinsa mukaan, ja muutama pari on jo ilmoittautunut valmiiksikin.
Blogibongauksia:
Annen käsityöblogi, Bad knitting day, Meiran weblog, Veranon kutimet, Taijan tekeleet, Sukkaa pukkaa, ja muutakin, Katrin blogi ja Langankuluttaja.
Blogittomalta puolelta on esitellä Maarian ystävän taidonnäyte:
Salainen ystäväni yllätti minut lokakuun lopussa syksyisellä omenakirjanmerkillä ja omenapiirakan ohjeella. Tätä merkkiä ei raaskikaan laittaa minkä tahansa pokkarin väliin!
Tällaisia bongauksia siis tällä viikolla. Katsotaan miten kierros etenee seuraavan viikon aikana!
maanantai 6. marraskuuta 2006
Debyytti
Ihan odotetusti, mutta kuitenkin yllättäen (kuten vauvoilla on tapana) Ida-Elias ilmoitteli tulostaan varhain torstaiaamuna. Lapsi osoittautui vauhdikkaammaksi tapaukseksi kuin isosiskonsa ja syntyi alle kahden tunnin päästä sairaalaan ehtimisestä.
Pidemmittä puheitta maisteri Elämänlanka ylpeänä esittää:
Poika, syntyi torstaina 2.11. klo 7.32, muutamaa päivää ennen laskettua aikaa. Nimeä pohdiskeltiin ja maisteltiin sairaalassa, ja näyttää siltä, että Eliaksesta tuleekin Joel. Maisteri Elämänlangalle epätyypillinen vaatevärivalinta selittyy sairaalan varastoilla, vihreät vaatteet olivat sen verran pieniä että oli tyytyminen joko vaaleansinisiin tai -punaisiin pikku nuttuihin. Todettakoon, että vaikka vastustankin näitä vastasyntyneestä nyytistä asti lapsia sukupuolittavia värejä ja ilmauksia, niin tällä kertaa sanonta "potra poika" puolustaa paikkaansa: uuden perheenjäsenen strategiset mitat olivat syntyessä niinkin komeat kuin 4300 grammaa ja 52 senttiä.
Ja tässä vielä neulesisältöä, kuvassa Joel kotiutumisasussaan. Näyttää siltä, että haalari on tätä talvea ajatellen juuri sopivasti liian suuri, myssyjä täytynee neuloa vielä yksi hiukan isompi.
Elämänlangalta ei enempää tällä kertaa, ensi viikolla ehkä vaihteeksi jotain muuta kuin vauva-aiheita. Kenties jopa neulomista.
Pidemmittä puheitta maisteri Elämänlanka ylpeänä esittää:
Poika, syntyi torstaina 2.11. klo 7.32, muutamaa päivää ennen laskettua aikaa. Nimeä pohdiskeltiin ja maisteltiin sairaalassa, ja näyttää siltä, että Eliaksesta tuleekin Joel. Maisteri Elämänlangalle epätyypillinen vaatevärivalinta selittyy sairaalan varastoilla, vihreät vaatteet olivat sen verran pieniä että oli tyytyminen joko vaaleansinisiin tai -punaisiin pikku nuttuihin. Todettakoon, että vaikka vastustankin näitä vastasyntyneestä nyytistä asti lapsia sukupuolittavia värejä ja ilmauksia, niin tällä kertaa sanonta "potra poika" puolustaa paikkaansa: uuden perheenjäsenen strategiset mitat olivat syntyessä niinkin komeat kuin 4300 grammaa ja 52 senttiä.
Ja tässä vielä neulesisältöä, kuvassa Joel kotiutumisasussaan. Näyttää siltä, että haalari on tätä talvea ajatellen juuri sopivasti liian suuri, myssyjä täytynee neuloa vielä yksi hiukan isompi.
Elämänlangalta ei enempää tällä kertaa, ensi viikolla ehkä vaihteeksi jotain muuta kuin vauva-aiheita. Kenties jopa neulomista.
torstai 2. marraskuuta 2006
Viimeinen SNY-kuukausi käynnistyi
Huomenta!
Kuukausi on vaihtunut ja viimeinen SNY-kuu on käynnissä. Muutamalle osallistujalle on taas lähtenyt tai lähtemässä näin kuunvaihteessa muistutusviesti, mutta toivotaan ettei kukaan jää viime kuulta täysin teille tietymättömille!
Näin marraskuun saavuttua onkin sitten aika laittaa viimeiset kirjeet ja paketit postiin. Muistakaa laittaa vihoviimeiseen lähetykseen oma nimi mukaan! :) Samaten sitten laittakaa viestiä emännälle kun henkilöllisyys on paljastettu, kirjaan sitten parit sitä mukaa valmiiksi kirjanpitooni.
Kun laitatte lähiaikoina viestejä emännän suuntaan, kiinnittäkää huomiota otsikointiin! Jos ja kun olen muutaman päivän pois mailien äärestä tässä jossain vaiheessa, on SNY-viestejä paljon helpompi selvitellä sitten kun jo otsikosta näkee mistä on kyse.
SNY-valmistunutta löytyy taas, Adelheid nimittäin tarttui Salaisen neuleystävänsä antamaan haasteeseen ja virkkasi koruja.
Blogibongauksia on löytynyt sekä tipahdellut maileihini ilahduttava määrä:
Hasbun kolo, Villapallon neuleblogi, Tilkkutäkin alla, Puikottelua, Sekä että, Hävityksen kauhistus, Petran blogi, Adelheidin ajatelmia, Langankuluttaja, Kultalankaa, Marin näpräysblogi, Tellun elämää, Maartsin matkassa, Himmee kuosi, Hopeaseitti, Martan blogi, Taijan tekeleet, Kuuselan kutimet, Pöljän puikot, Riikan neulesivut, Vattumato väkertää, Elämää kaikki, Puikkoterapiaa ja Elinan neuleblogi.
Blogittomia terveisiä on tällä kertaa kaksin kappalein:
Hanna oli saanut kirjeellisen neuletarvikkeita omalta ystävältään. Sain tänään kirjeen ystävältäni. Siinä oli neulontatarvikkeita, palmikkopuikot ja langanjärjestäjä kirjoneuleeseen. Oikein mukava yllätys.
Kiprulle taas oli saapunut makea yllätys. Kiitos ihanasta ommellusta pussukasta, jolle varmasti on ja tulee käyttöä. Se ja sen sisältä löytyneet namit pelastivat muuten niin vaikean päivän.
Näillä eväillä uuteen viikkoon. Hyvää viimeistä SNY-kuukautta!
Kuukausi on vaihtunut ja viimeinen SNY-kuu on käynnissä. Muutamalle osallistujalle on taas lähtenyt tai lähtemässä näin kuunvaihteessa muistutusviesti, mutta toivotaan ettei kukaan jää viime kuulta täysin teille tietymättömille!
Näin marraskuun saavuttua onkin sitten aika laittaa viimeiset kirjeet ja paketit postiin. Muistakaa laittaa vihoviimeiseen lähetykseen oma nimi mukaan! :) Samaten sitten laittakaa viestiä emännälle kun henkilöllisyys on paljastettu, kirjaan sitten parit sitä mukaa valmiiksi kirjanpitooni.
Kun laitatte lähiaikoina viestejä emännän suuntaan, kiinnittäkää huomiota otsikointiin! Jos ja kun olen muutaman päivän pois mailien äärestä tässä jossain vaiheessa, on SNY-viestejä paljon helpompi selvitellä sitten kun jo otsikosta näkee mistä on kyse.
SNY-valmistunutta löytyy taas, Adelheid nimittäin tarttui Salaisen neuleystävänsä antamaan haasteeseen ja virkkasi koruja.
Blogibongauksia on löytynyt sekä tipahdellut maileihini ilahduttava määrä:
Hasbun kolo, Villapallon neuleblogi, Tilkkutäkin alla, Puikottelua, Sekä että, Hävityksen kauhistus, Petran blogi, Adelheidin ajatelmia, Langankuluttaja, Kultalankaa, Marin näpräysblogi, Tellun elämää, Maartsin matkassa, Himmee kuosi, Hopeaseitti, Martan blogi, Taijan tekeleet, Kuuselan kutimet, Pöljän puikot, Riikan neulesivut, Vattumato väkertää, Elämää kaikki, Puikkoterapiaa ja Elinan neuleblogi.
Blogittomia terveisiä on tällä kertaa kaksin kappalein:
Hanna oli saanut kirjeellisen neuletarvikkeita omalta ystävältään. Sain tänään kirjeen ystävältäni. Siinä oli neulontatarvikkeita, palmikkopuikot ja langanjärjestäjä kirjoneuleeseen. Oikein mukava yllätys.
Kiprulle taas oli saapunut makea yllätys. Kiitos ihanasta ommellusta pussukasta, jolle varmasti on ja tulee käyttöä. Se ja sen sisältä löytyneet namit pelastivat muuten niin vaikean päivän.
Näillä eväillä uuteen viikkoon. Hyvää viimeistä SNY-kuukautta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)