maanantai 8. elokuuta 2016

Taival lie hankala - olkoon vaan!

Elämänlangalla vietettiin vielä tavallistakin kiireellisempää viikkoa viime viikolla. Sukkakirjan materiaaleja koostettiin ja oikoluettiin, ja toimitimme ne lopulta kustantamoon keskiviikkona illalla - ja torstaina aamulla kahdeksan jälkeen suuntasinkin sitten työn puolesta Valtakunnallisille kotiseutupäiville Kajaaniin. Kaiken kukkuraksi jossain maanantai-illan tietämillä iski flunssa, ja vaikka kuinka koitin itselleni koko loppuviikon uskotella että ei tässä nyt mitään, niin on myönnettävä että vasta sunnuntaina alkoi taas olla sellainen olo että hengittäminen ei satu rintakehään.

Facebookissa jo kommentoitiin tähän kuvaan, että missä neule. Oli sukankudinkin tietysti mukana, mutta lyhyeksi jääneen yön jäljiltä kahvi tuntui keskeisemmältä kuvattavalta, erityisesti yllä mainitun flunssankin vuoksi. Sain viikonlopun mittaan aloitetusta uudesta polvisukasta jo pohjekavennuksetkin hyvälle alulle, eli neulottua tuli - en vain tullut ottaneeksi kuvaa neuleesta kun kuvasin kaikkea muuta.

Torstai meni matkustaessa ja seminaarissa ja perjantaina osallistuin kahteen keskustelutilaisuuteen, opastettuun kiertoajeluun ja näin Eino Leinosta kertovan musiikkinäytelmän. Perjantai-ilta huipentui näytökseen, Kajaanin rauniolinnan taistelusta ja räjäytyksestä, mutta tässä vaiheessa myönsin tosiasiat ja katsoin näytöksen Yle Areenan lähetyksenä hotellihuoneelta - jälleen tietenkin kutimet käsissä. Lauantaina alkoikin sitten jo vähän elämä voittaa ja kävin varovasti kävelemässä Kajaanissa ja esimerkiksi katsomassa rauniolinnaa. Perjantaina linnalle ei varmaan olisi päässytkään kun näytöksen pyrotekniikkaa viritettiin paikoilleen.

Lauantaina pääsin myös edustamaan vaihteeksi vähän paremmissa pukeissa Kotiseutupäivien gaalasta. Askartelin jopa pitkästä aikaa itselleni nutturan, kun muistin että pitkän iltapuvun kanssa ei etiketin mukaan saisi pitää hiuksia auki. Tämänkin asukokonaisuuden pelastivat neuletarvikkeet - en ollut muistanut pakata mukaan minkäänlaista käsilaukkua, mutta viime viikon kuvissa esitelty Ropeconista ostettu mustapohjainen pöllökuvioinen neulepussi sai kunnian esiintyä iltalaukkuna. Muuten olisin ollut oranssin Marimekko-olkalaukkun varassa, ja vaikka se on ihana, niin se ei ole käsilaukkua nähnytkään.

Tänään vietän puolittain vapaata päivää - lupasin käydä töissä avaamassa ovet kun mattoja pesuun hakevan yrityksen keräilyauto tulee kohdalle, mutta muuten koitan palautua erittäin pitkästä vaikkakin palkitsevasta ensimmäisestä työviikosta kesäloman jälkeen. Ja varmasti vähitellen alkaa tulla myös kustantamosta tarkentavia kysymyksiä käsikirjoitukseen liittyen, kun kustannustoimittajan lukukierros etenee. Pariin kysymykseen vastasin jo eilen illalla, mutta lisää tulee varmasti tasaisesti.

Näissä tunnelmissa siis Elämänlangalla tällä viikolla. Katsotaan, mitä seuraava viikko tuo tullessaan!

Ei kommentteja: