Elämänlangalla on ollut suorastaan mainio neuleviikko ja keskeneräiset työt ovat edenneet. Tummanharmaat polvisukat ovat enää taitteiden ompelua ja langanpäiden päättelyä vaille valmiit, ja ikuisuuspuseron vartalo valmistui.
Päätin neuloa tuon miehustan palmikon myös hihoihin, joten sitä nyt väkerretään. Neulekuvauksen laadusta voimme kiittää marraskuun valaistusolosuhteita sekä sitä, että meiltä puuttuu edelleen kunnollinen kokovartalopeili.
Erilaisten palmikoiden neulominen on kyllä edelleen suuri neulerakkauteni. Harhaudun aina välillä muuhun, mutta kyllä kunnon palmikkopusero on aina parhautta.
Muuten neulerintamalla kuuluu Ullaa:
Ullan numero 3/2015 ilmestyi eilen ja siellä on jälleen pari minun neuleohjettani. Värikkäät
Varvikkaat ovat hauska tapa käyttää langanjämiä, ja
Sirkaksi ristitty ohut neuletakki puolestaan edustaa vakavahenkisempää toimistoneulelinjaa.
Puikoilla on taas, kuinkas muutenkaan, palmikkopuseron lisäksi sukat.
Neulon hyvin vähän lahjaksi, mutta olen nyt useampana vuonna jossain joulun/vuodenvaihteen tietämillä antanut aktiivisesti villasukkia käyttävälle ystävälleni sukkaparin. Tummanvihreää on - edelleen marraskuun valaistusolosuhteissa - haastavaa kuvata, mutta voin kertoa että sävy on Wollmeisen Krokodil. Nilkkasukat syntyvät yleensä nopeasti, ja näiden jälkeen palailen varmaan normaaliin päiväjärjestykseen ja ikuisiin polvisukkiini.
Näissä tunnelmissa Elämänlangalla edetään joulua kohti. Katsotaan ensi viikolla, miten neuleet ovat edenneet!
2 kommenttia:
Puserosta tulee kyllä todella kivannäköinen. Näyttää nyt jo hyvältä.
Tyrmäävän upea palmikkopusero! Sä kesytät sen vielä, K!
Lähetä kommentti