Elämänlangalla valmistaudutaan asumisen uudelleenjärjestelyihin, kun kiertävä sirkus on laajentamassa elintilaansa toiseenkin asuntoon samassa taloyhtiössä. Olen pitkään elätellyt ajatusta siitä, että omistan ihan liikaa tavaraa. Nyt kun on joka tapauksessa kannettava asioita paikasta toiseen totesin, että käyn läpi omaisuuttani ja pistän tavaraa kiertoon enemmän tarvitseville. Voin raportoida, että vaatekaapistani on tähän mennessä paljastunut seuraavaa: minulla on liikaa vaatteita, ja ne kaikki ovat joko rikki, muuten vaan huonokuntoisiksi käytettyjä tai tyhmiä. Hyväkuntoisia mutta väärän kokoisia tai jostain muusta syystä vähälle käytölle jääviä vaatteita on koottu kiertoon jo iso muovikassillinen.
Samalla kävin läpi myös useita isoja laatikoita vanhoja neuleita. Villasukkiin asti en vielä päässyt, mutta esimerkiksi erilaisia huiveja ja kaulureita lähtee parempaan käyttöön reilu puoli tusinaa. Oheisessa yhteiskuvassa Birch ja Kiri sekä omaa design-historiaani: Roosa on ihan ensimmäisiä Ullaan suunnittelemiani neuleita vuosikymmenen takaa, oranssi Midnight Sun on puolestaan Ravelry-ohjeitani.
Myös erilaisia paitoja ja takkeja löytyi useita. Tässä kuvassa takavasemmalla Bruno, joka on neulottu kun marraskuun vauva Joel oli ihan pikkuruinen ja kulki vielä kantoliinassa. Taustalla oikealla minulle harvinainen kirjoneule, neuleolympialaissuoritus vuodelta 2006. Varoituksena herkimmille: linkin takana on kuvia neulepinnasta ja saksista. Etualalla vihreä Huldan takki, jonka neuloin itselleni, mutta joka sitten valmiina osoittautui täysin väärän malliseksi minulle. Vaatteet menevät toistaiseksi kellariin pois jaloista. Jossain vaiheessa sitten kuljetan ne esimerkiksi vastaanottokeskukseen, Vailla vakinaista asuntoa ry:lle tai paikallisen seurakunnan diakoniatyölle.
Seuraavaksi työn alle menevät varmaan lasten vaatekaapit. Vaikka niistä kuinka usein karsisi pois liian pieniä vaatteita, niin aina puolet hihoista ja lahkeista ovat vähintään viisi senttiä liian lyhyet. Olen myös alkanut harkita lasten housunpolvien vahvistamista esimerkiksi titaanilevyillä, sillä monet muuten hyvät housut ovat polvien kohdalta riekaleina. Voisi kuvitella, että meidän kolmas- ja viidesluokkalaisillamme olisi konttausikä jo ohitse, mutta näin ei näytä olevan.
Elämänlangan raportti kierrätysvaatekasojen keskeltä päättyy tällä erää tähän. Jos en ensi viikolla palaa linjoille, olen luhistunut vaatevuoren alle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti