Onnena onnettomuudessa keittiön vesihana ei ole kylppärin kyljessä vaan eri putkessa, joten asuntoon tuli yhdestä pisteestä juoksevaa vettä. Ruokaa saattoi siis laittaa, ja kantaa vettä ämpärillä mainitun vesiklosetin huuhtelua varten, eikä tarvinnut rampata jossain naapurirapun saunalla. Lisäksi lapset lähtivät lauantaina ennen vesikatkon alkua mumman kanssa kohti Seinäjokea muutamaksi hiihtoloman päiväksi, joten nämä vaikeat ajat saatettiin kohdata kiertävän sirkuksen aikuisväestön kesken.
Neuleissa oltiin kuitenkin edelleen lapsellisella linjalla. Kummipoikasen äiti soitti lauantaina ja kertoi surullisen tarinan, johon liittyivät kummipoikasen alpakkalapaset ja pyykkikone. Säästääkseni lukijoiden herkkiä mieliä en kertaa koko kauheaa tapahtumasarjaa. Lopputulos on kuitenkin se, että kummipoikanen kaipasi kipeästi uusia lapasia.
Poimin lähimmän pehmeän lankakerän, joka sattui olemaan kummityttösen paitalankapussista. Tosiaan, tuo on samaa pirteää sävyä kuin viime viikolla esitelty pieni pusero - päivänvalo latisti limenvihreästä kuvassa kiillon pois. Kummipoikanen on kuulemma ryhtynyt herkäksi villojen suhteen, mutta toivon että tämä Austermann Royal on tarpeeksi pehmeää. Omaan käteen lanka on sileämpää ja itse asiassa pehmeämpää kuin osa alpakkalangoista, joissa saattaa joskus olla vähän pisteleviä lyhyitä kuituja joukossa. Olen siis toiveikas.
Koska omat keskenkasvuiset mallikäteni ovat reissun päällä päädyin käyttämään paria googlella löytynyttä lapasten kokotaulukkoa. Lopputulos on aika suuren näköinen, mutta toisaalta lasten kädet tyypillisemmin kasvavat kuin kutistuvat vuodesta toiseen.
Tämä päättää raportin Elämänlangalta tältä viikolta. Ensi viikolla on toivottavasti lisää pientä ja vihreää valmista.
1 kommentti:
Jo sanat 'alpakkalapaset' ja 'pyykkikone' samassa lausessa ovat tarpeeksi saamaan minut tutisemaan.
Lähetä kommentti