Valmistautumista

Marraskuun ensimmäinen viikko lähestyy uhkaavaa tahtia, ja Elämänlangalla on vähitellen yritetty valmistautua uuden perheenjäsenen tuloon. Viime aikoina maisteri Elämänlanka on mm. kuumeisesti neulonut vauvan alpakkahaalaria ja uhkaillut, että Ida-Elias saa kotiutua kylmissään jos päättää saapua ennen haalarin valmistumista.

Muutama viikko takaperin tehtiin Harmoniassa suuri makuuhuonemullistus, ja maisteri Elämänlanka perheineen relokalisoitiin entiseen pelihuoneeseen. Nyt huoneeseen mahtuu entisten tavaroiden lisäksi myös vauvansänky, jonka mummu ja mofa ystävällisesti taas kunnostivat. Sängyllä on ikää useampi vuosikymmen: sen ensimmäinen omistaja oli isäni pikkusisko. Neaa varten peti haettiin pitkästä aikaa ladonvintiltä ja maalattiin uudelleen, ja nyt Ida-Eliasta varten mummu ompeli vihreäruudulliset pehmusteet sängynpäätyihin, päällysti korokepatjat (koska sänky on tehty ennen nykyisten liikkuvapohjaisten vauvansänkyjen aikaa) ja ompeli reippaan raidalliset lakanat. Pirteän oranssi viltti on aito 70-lukulaisen äitiyspakkauksen reliikki.



Maisteri Elämänlanka sai viimein myös pakattua sairaalakassin valmiiksi. Mikä siinä on, että korkeintaan kolmen-neljän päivän kotoa poistumista varten tuntee tarvitsevansa hirveän matkalaukullisen tavaraa? Suunnilleen samankokoisella kassillisella kuitenkin selviää esimerkiksi reilun viikon mittaisesta rippikoululeiristä.

Oleellisin kysymys toki oli, mikä neule pakata mukaan sairaalaan. Valitsisiko jonkun ikuisuusprojektin, esimerkiksi Kirin, vai aloittaako jotain ihan uutta? Lopulta arpa osui sukkiin, ja laukkuun pääsi pari kerää Maija-lankaa, sukkapuikot sekä Lyyra-sukkien ohje. Lyyria on tullut tehtyä reippaasti toistakymmentä paria, joten neulominen sujuu jo täysin ilman aivoja... Mikä saattaa sairaalaneuleeksi olla ihan hyvä asia.



Sopivasti näin kuunvaihteen lähestyessä myös SNY-mailitulva kiihtyy. Harmaita hiuksia uhkaa aiheuttaa se, että liki neljännes osallistujista on vielä ilmoittamatta itsestään tältä kuulta. Toivottavasti alkuviikko korjaa tilanteen. Kierroksen emännöiminen on mukavaa ja palkitsevaa, mutta näin kuukauden vaihtuessa tulee aina stressi siitä, onko joku jättänyt muistamatta omaa ystäväänsä.

Mitä vielä? Niin, se haalari. Se valmistui sunnuntaina:



Jos valmis työ näyttää viimeistelemättömältä, syy on siinä, etten enää uskaltanut ruveta käyttämään aikaa kappaleiden kostuttamiseen ja muotoon levittelemiseen, eikä alpakkaa uskalla uhkailla silitysraudallakaan. Totesin, ettei vauvaa luultavasti haittaa.

Täällä alkaa vähitellen siis olla valmista. Kuinka paljosta lyödään vetoa, että kaiken tämän touhun ja kiireen jälkeen Ida-Elias viihtyy maisterin kannettavana reippaasti kaksi viikkoa yli lasketun ajan ja syntyy vasta marraskuun loppupuolella?

Tässä vaiheessa en uskalla varmaksi luvata, mutta katsotaan josko ensi maanantainakin olisi luettavana uutta Elämänlankaa.

SNY-lokakuun loppu lähenee

Tervehdys!

Lokakuun loppu lähenee, ja se näkyy emännän sähköposteissa. Olette viikon mittaan kirjoittaneet valtaisan määrän viestejä ja raportoineet saapuneita ja lähteneitä muistamisia. Paljon kiitoksia! Jos muistaminen vielä tältä kuulta uupuu, niin vielä on muutama päivä aikaa laittaa viestiä salaiselle ystävälle. :) Emäntäkin sai muuten taas pienen ilahduttavan paketin, jossa oli kahdet bambuiset sukkapuikot sekä sievästi nimikoitu ja kirjailtu pyyhe. Paljon kiitoksia! :D

Tuttuun tapaan käyn kuunvaihteessa läpi kirjanpitoni, ja laitan sitten muistutusviestiä jos minulla ei ole tältä kuulta merkintöjä SNY-muistamisista. Muistutusviestiä ei tarvitse säikähtää, mutta jos sellainen sähköpostiinne tupsahtaa, vastatkaa siihen heti. Tässä vaiheessa kuukautta myös vastaanottajapuolella kannattaa miettiä onko erityisesti isommat paketit muistettu raportoida emännälle, koska lähettäjät kyselevät usein huolissaan viestien perään.

Emäntä on potenut loppuraskauden väsymystä, ja pahoittelee että tällä viikolla reagoimista vaativiin SNY-viesteihin vastaaminen on viivästynyt. Ehdottomasti kannattaa kuitenkin laittaa mailia, jos on kysyttävää, osoitteenmuutoksia välitettävänä SNY:lle, uusia blogiosoitteita tiedotettavana tms. Viesti saattaa viipyä matkalla muutaman päivän, mutta menee kyllä perille. Force majeure -varaus alkaa olla melko vahvasti nyt voimassa kun laskettuun aikaan ei ole enää kahta viikkoakaan, mutta pidetään peukkuja että kuunvaihteen viestit vielä ehtivät hoitua ennen jälkikasvun saapumista. ;)

Kun alkamassa on nyt viimeinen SNY-kuukausi, niin muistattehan sitten myös ilmoittaa viimeisessä lähetyksessänne SNY:lle keneltä kaikki lahjukset olivat peräisin. Jos SNY on ollut tuikituntematon, pieni esittelykirje voisi olla paikallaan. Pitkiä sepustuksia ei tarvitse kirjoittaa jos se ei luonnistu, mutta laittakaa ihmeessä mukaan ainakin toimiva sähköpostiosoite. Ilmoittakaa myös emännälle kun olette paljastaneet henkilöllisyytenne, niin saan parit merkittyä "valmiiksi" sitä mukaa kun kuu etenee!

Minulta on kysytty, saako sitten henkilöllisyytensä paljastettuaan heti omassa blogissaan tehdä yhteenvetoa SNY-kierroksesta lahjojan näkökulmasta, vai pitääkö odottaa marraskuun loppuun. Minun puolestani odotella ei tarvitse, kunhan vaan on varmistunut siitä, että vastaanottaja tosiaan on saanut viestin jossa henkilöllisyys paljastuu.

Nyt emännän blogibongauksiin. Valmistuneita töitä ei ole liiemmälti raportoitu mutta jotain kuitenkin, Tinnan saamasta SNY-langasta on ehtinyt syntyä huivi. Maud taas on neulonut Haruha-kämmekkäät.

Ainakin seuraavissa blogeissa on vastaanotettu SNY-terveisiä:

Hetkiä Heimolasta, Villaa ja villakoiria, Tiinan blogi, Tikira's, Kramox puikoissa, Elämää, tätä, Pelkotila, Langanpäitä II, Omas pihas, Garnboet ja Pientä niperrystä.

Blogittomiakin kiitoksia on jälleen saapunut:

Leena ilahtui paketistaan kovin, ja sieltä oli jopa sopivasti löytynyt jotain omalla ostoslistalla ollutta. Langat ovat superihanat, jonkinlainen huivi varmaankin Kittenistä
syntyy ja Tangosta tulee kämmekkäät. Kissajuttuja on aina kiva saada :)
Puikkomittari tuli tarpeeseen, entinen oli pahvinen ja aika huonossa
kunnossa jo.
Hauska yhteensattuma oli se, että olin aikeissa ostaa kerrosmittarin
juuri sinä päivänä, kun ehdin pakettisi noutaa...siis tarpeeseen tuli
sekin. Kiitos, sait minut jälleen iloiseksi!

Johanna on muutaman päivän blogipimennossa, mutta kiittää tätä kautta. Ihania kynttilöitä, ja todella hieno ajoitus: meillä just rempataan ja uudistetaan sisustusta. Löysivät heti paikkansa :).

Tällaisia SNY-uutisia tällä kertaa, ensi viikolla sitten pyörähtää käyntiin viimeinen kuukausi! :)

Puikkoviidakossa

Joskus minusta tuntuu siltä, että neulepuikot elävät aivan omaa elämäänsä. Olen ostanut neulojanurani aikana varmasti ainakin viidet kolmen ja puolen millimetrin pyöröpuikot ja saman verran kolmosen sukkapuikkoja. Muutenkin puikkoja on tullut ostettua vuosien varrella niin, että jokaisessa koossa puolestatoista ehkä yhdeksään millimetriin pitäisi olla vähintään yhdet pyöröpuikot, ja ihan suurimpia kokoja lukuunottamatta myös sukkapuikot. Minulla on siisti kansio, jonka muovitaskuissa jokaisella puikolla olisi oma kotinsa. Ensimmäisessä taskussa on jopa puikkomitta varmistamassa, että puikot päätyvät aina oikeaan taskuun. Mistä sitten johtuu, ettei oikean kokoisia puikkoja koskaan ole silloin kun niitä tarvitsisi?



Ensimmäinen teoria oli luonnollisesti, että kaikki puikot ovat kiinni keskeneräisissä töissä. Tämä pitikin osittain paikkansa: talouden varmaan jokaiset 2,5-milliset pyöröpuikot ovat kiinnittäytyneet kuukausiksi johonkin huiviin tai keskeneräiseen lapsenneuleeseen, ja pitävät matalaa profiilia korissa olohuoneen sohvan alla. Samalla paljastui muutamien muidenkin puikkojen lymypaikka (joskus täytynee taas käydä läpi keskeneräiset työt oikein ajatuksen kanssa), mutta varsinainen joukkopako oli vielä selvittämättä.

Pieni työpöydän tarkastelu johti lopulta jäljille. Sukkapuikothan tunnetusti ovat luonnostaan laumaeläimiä, esiintyväthän ne yleisimmin jo valmiiksi viiden puikon ryhmissä.



Näppäimistön päällä asuu sulassa sovussa kolme pientä sukkapuikkolaumaa: 2,5-millimetrin, 3 millimetrin ja 3,5 millimetrin bambupuikot. Ne jakavat reviirinsä sopuisasti 2-millisen virkkuukoukun ja kahden palmikkopuikon kanssa. Mies aina välillä käy kyselemässä, että mitenkäs noita funktionäppäimiä sitten käytetään...



Suurempi lauma sukkapuikkoja on kokoontunut näppäimistön viereen tietokonepelien, maksettujen laskujen ja muun epämääräisen tavaran seuraan. Nämä puikot ovat sievästi omissa pikku pakkauksissaan, ja suurin osa vielä vähemmän käytettyjä kokoja, joten herää kysymys miksi ne ovat pöydällä eivätkä yllä esitellyssä siistissä kansiossa. Onko sukkapuikoilla kenties jotain luonnollisia vihollisia, joiden vuoksi ne eivät halua erota toisistaan erillisiin muovitaskuihin? Suojelevatko paksut 5-milliset puikot hentoja puolitoistamillisiä? Tarvitsevatko bambu- ja metallipuikot toisiaan johonkin symbioottiseen tarkoitukseen?



Myös pyöröpuikkojen outo joukkopako kansiosta alkoi selvitä, kun työpöytää tutki tarkemmin. Ilmeisesti hieman käärmemäinen olomuoto vaikuttaa myös luonteeseen, ja puikot ovat etsineet itselleen mukavan yhteisen talvehtimiskolon monitorin toiselta puolelta. Tutkimusretki muihin vastaaviin piilopaikkoihin tuotti tulosta, ja pyöröpuikkoja aineellistui esiin esimerkiksi kaukosäädinkorista...

Maisteri Elämänlanka palasi tyytyväisenä tutkimusretkeltään puikkoviidakosta, ja totesi ettei vielä sentään tarvitse lähteä neulepuikkokauppaan. Riittää että tietää tarpeeksi erilaisten puikkojen luontaisesta käyttäytymisestä, jotta osaa sitten tarvittaessa metsästää puikkoja oikeasta ympäristöstä.

Ensi viikolla taas Elämänlankaa uusin aihein.

Torstai ja SNY-päivityksen aika

Huomenta!

Kuukausi etenee, ja olette lähettäneet oikein kiitettävästi raportteja kierroksen etenemisestä. Kiitoksia! :)

Emäntä on taas ehtinyt tehdä muutaman blogibongauksen, vaikka lisääkin varmasti löytyisi. Ainakin näistä blogeista voi kuitenkin nähdä SNY-kierroksen satoa:

Langanpätkiä, Lankataivas, Pilkahduksia, Stitsailuja, Harmaa villasukka, SirpaLe neuleet, Helin käsityöblogi ja Taijan kutomukset.

Blogittomia terveisiäkin on taas tullut:

Heidi kiittää Salaista neuleystäväänsä kuvan kera.



Mukavia asioita oli taas paketissa turkoosia fritidsgarnia ja valkoista kitten mohairia sekä lehti jossa jouluisia ideoita. Kuvaan pääsi myös edellisen paketin lankoja joista on jo ruvennut tekeytymään jotakin. Kiitos jälleen.

Tuula taas toteaa, ettei ehdi päivittää blogiaan vähään aikaan muiden kiireiden vuoksi, ja haluaa siksi kiittää Salaista ystäväänsä tätä kautta. SNY yllätti taas ja sain ihanaa luettavaa juustoista ja viineistä. Lahja on erittäin mieluisa ja tulee varmasti ahkeraan käyttöön.

Tällaisilla lyhyemmillä terveisillä seuraavaan SNY-viikkoon, emäntä rientää nyt hampaiden pesulle ja keittelemään aamukahvia. ;)

Kirjallisia lapsia

Tässä kaikenlaisten syksykiireiden ja alpakkayllätysten pyörityksessä uhkasi unohtua raportoida tärkeästä tapahtumasta maisteri Elämänlangan toisessa elämässä. Siis siinä, jossa kaikki ei liity joko neulomiseen tai kotiäiteilyyn, vaan tähtää siihen, että maisterista vielä joku päivä tulisi tohtori Elämänlanka. Vaikka tittelin vaihtumista odotellessa ei kannata pidätellä hengitystä, satunnaisia edistysaskeleita tapahtuu.

Päivänä muutamana pari viikkoa takaperin posti toi ilmoituksen isokokoisesta kirjeestä. Ensimmäinen toiveikas ajatus oli toki, että joku olisi sattunut lähettämään lankaa. Koska mitään ei ollut tilauksessa, oli toinen epäilys ikävämpi, josko joku neuleystävälähetys olisi karkuteillä ja päätynyt tekemään mutkan emännän postiin. Kumpikin arvaus oli kuitenkin väärä. Postista löytyi litteä paketti, josta paljastui tämä:



Kirja tosiaan liittyy tiiviisti maisteri Elämänlangan akateemisiin pyrkimyksiin. Sekä toki siihen, että useampikin tuttu on kommentoinut jotain tyyliin "Sä et koskaan ajattele mitään muuta kuin seksiä!". (Mikä ei muuten ole totta. Ajattelen ihan usein myös neulomista.)

Sisältä paljastuu tämä:



Olen aiemmin tietysti nähnyt graduni kansissa, ja minulla on ollut artikkeli Naistutkimus-lehdessä, mutta on siinä kuitenkin Sitä Jotain kun näkee nimensä ja oman tekstinsä ihan oikeassa kirjassa. Iskee taas suorastaan inspiraatio tehdä jotain sen väitöskirjankin eteen, valitettavaa vaan että tällä hetkellä on hankalaa järjestää itselleen aikaa hautautua viikoksi yliopiston kirjaston uumeniin kaivamaan materiaaleja.

Tämä tieteellinen kirjallinen jälkikasvu syntyi oikeastaan jo aikaa sitten, mutta viikonloppuna tuli uurastettua kirjallisesti myös neuleiden suhteen. Ullan materiaalideadline oli nimittäin sunnuntaina, ja tyypillisesti lopulliset tekstit valmistuivat vasta viime tingassa.



Tässä "amatöörineulesuunnittelijan aivot" -nimisessä valokuvateoksessa on näyte kahdesta Ullaan tulossa olevasta ohjeesta työvaiheineen: tulostetut ohjeet, joissa tosin on korjauksia pitkin matkaa, mallitilkkuja, neulesuunnitteluvihko ja ruutupiirroksia. Toisin kuin hitaasti kypsyvät akateemiset pyrkimykset, nämä kirjalliset lapset pääsevät julki jo joskus muutaman viikon päästä kunhan Ullan toimitus saa lehden koostettua, ja Elämänlangalla päästään pohtimaan uusia kujeita.

Ensi viikkoon siis, maanantaina luvassa taas uutta Elämänlankaa!

Jälleen SNY

Tervehdys!

Aivan ensimmäiseksi emännällä on aihetta kiittää. Kuten moni jo maanantain Elämänlangalta huomasikin, sain viikko sitten neuletapaamisessa melkoisen yllätyspaketin. Vielä kerran paljon kiitoksia salaliittolaisille!

Kuun vaihteessa meni taas yllättävän paljon aikaa emännänvelvollisuuksien hoitamiseen, ja äkkiä ollaankin sitten jo puolessavälissä lokakuuta! Nyt esitän vienon toiveen, että tässä lokakuun aikana olisitte erityisen huolellisia siinä että huolehditte ystävänne muistamisesta ja emännälle ilmoittamisesta. Täällä nimittäin alkaa laskettu aika uhkaavasti lähestyä, ja jos satun olemaan kuun vaihtuessa Jorvissa synnyttämässä, minulla ei ole hirveästi mahdollisuuksia metsästää puuttuvia ihmisiä. ;) Huolehdin tästä jo nyt tässä vaiheessa kuukautta, koska kun elo-syyskuun vaihteessa sain lähettää muistaakseni 4 kyselyä kuukauden muistamisten perään, viestejä kertyi nyt syys-lokakuun vaihteessa pitkälti toistakymmentä... Mainittakoon nyt, ennen kun ihmiset kovasti huolestuvat, että näistä onneksi lähes jokainen osoittautui joko unohdukseksi ilmoittaa tai sitten kirjanpitohäiriöksi. Emäntänä tietysti harmittaa yksikin kokonaan kadonnut neuleystävä: on hirveän turhauttavaa yrittää metsästää ihmistä sähköpostitse ja blogikommenteitse liki viikkoa ilman vastausta. (Vetoamuksiin voisinkin lisätä, että jos lähestyn teitä kyselyllä onko joku paketti tullut perille tai onko jotain lähetetty, vastaisitte alle viikossa. Jooko? ;))

Nyt kuitenkin katsaus siihen, millaisia neuleystäväuutisia tämä viikko on tuonut emännän sähköpostiin. SNY-langoista ainakin on taas valmistunut asioita. Adelheid neuloi huivin ja topin, joista jälkimmäiseen on ohjekin. Riinuzkan saamasta langasta taas muotoutui Branching Out, ja Katinkontti-blogissa näkyi valmistuneen baskeri.

Viikon blogibongauksia ei toki sovi unohtaa. Seuraavia SNY-aiheisia merkintöjä on sattunut silmiin tai ilmoitettu:

Pilkahduksia, Kasvatan minua, Neulojan nurkkakunta, Veranon kutimet, Vanillan käsityöt, Adelheidin ajatelmia, Karvalankaa ja kakaroita, Merrun puikot ja Tiinan neuleblogi.

Erillisiä blogittomia terveisiä ei tällä viikolla ole laitettu, niitä saa mieluusti pistää! Kannattaa mainita selvästi viestissään, että ei ole blogia ja haluaa välittää terveiset Salaiselle neuleystävälle tätä kautta.

Viikon päästä taas lisää SNY-uutisia, lähetelkää ahkerasti minulle tilannepäivityksiä!

Olen sanaton

Tutummat tietävät, että maisteri Elämänlanka harvemmin jää sanattomaksi. Viime torstaina Helsingin neuletapaamisessa uhkasi kuitenkin käydä niin. Tässä merkinnässä onkin pienen johdannon jälkeen hyvin vähän sanoja ja lähinnä kuvia.

Mutta asiaan: Täysin viattomasti ja pahaa-aavistamatta saavuin torstaina Kampin neuletapaamiseen kovasti tyytyväisenä siihen, että pitkästä aikaa onnistuin edes pääsemään paikalle: viime kuukausina kalenterivamma ja erinäiset flunssat ovat yhdistäneet voimansa ja estäneet minun kohdaltani neuletapailun Helsingissä. Hiukkasen ihmettelin, että onpa hirveän paljon väkeä paikalla, mutta olihan meitä jo kevätpuolella ja alkukesästäkin melkoisesti.

Kun ihmiset olivat asettuneet paikoilleen ja normaali puheensorina ja puikkojen kilinä oli alkanut, Pörrö nousi ja pyysi puheenvuoroa. Hän selitti, että silloin, kun laitoin liikkeelle Salaisen neuleystävän, muutamat tutut alkoivat juonia yllätystä minun pääni menoksi. Emäntänähän en itse pääse osallistumaan kierrokseen ja tulemaan yllätetyksi, vaikka hauskaahan myös emännöiminen on.

Yllätyksellä oli ihan fyysistäkin kokoa melkoisesti:



Lisäksi sain rahaa taksiin, "kun sä olet niin raskaana, että et sä voi bussilla ton kanssa mennä".

Mitä laatikko sitten sisälsi?



Kortti ehkä antaa vinkin. Nimikirjoituksia oli yli 20.



Uhkasin joskus, että ostan Dropsin Alpacaa jokaista väriä, jota värikartasta löytyy ja teen 50-värisen kirjoneuleen. Ei näemmä tarvitsekaan mennä ostoksille. (14 väriä jäi kuulemma puuttumaan, mutta salaliittolaiset uhkasivat yrittää hankkia vielä nekin.)



Laatikossa oli kirkkaita värejä...



...murrettuja värejä...



...ja meleerattuja värejä.



Oli tummia värejä...



...ja vaaleita värejä.



Koska jokainen kerä ei päässyt näihin erillisiin kuviin, tässä vielä koko laatikon sisältö yhteisposeerauksessa.



Lopuksi vielä jonkinlainen todiste siitä, että Elämänlangalla paitsi keräillään alpakkaa, joskus myös neulotaan sitä. Tulossa on haalarin lahje Ida-Eliakselle. Aloitin haalarin pahaa-aavistamatta torstaina ennen neuletapaamista ja ennen kuin osasin odottaa yllätystä.

Maisteri Elämänlanka kiittää, kumartaa ja poistuu takavasemmalle neulomaan alpakkaa. Eiköhän tämän yllätyksen voimin jaksa taas tulevaisuudessa järjestää neuleystäviä ja lankahamstereita!

Uusi SNY-kuukausi

Tervehdys taas täältä SNY-sorvin äärestä!

Viime viikolla peräänkuulutettiin ilmoituksia syyskuun SNY-toiminnasta, ja viestejä tulikin heti melkoinen vyöry. Paljon kiitoksia! Muistakaa jatkossakin raportoida lähetetyt viestit, ja laittakaa minulle myös viestiä jos vastaanotatte jotain, erityisesti isomman paketin. Saan paljon kyselyjä lähetysten perille pääsystä, ja on mukavaa jos voin suoraan kirjanpidosta todeta että viesti on vastaanotettu.

Kuun vaihduttua peräänkuulutan taas erityisesti niitä, jotka eivät ole syyskuun aikana ilmoitelleet muistamisistaan. Lähetin alkuviikosta muistutusviestejä, ja onneksi suurin osa paljastui vääriksi hälytyksiksi. Tietymättömillä on kuitenkin vielä useampi osallistuja. Jos olet saanut minulta kehotuksen ilmoitella itsestäsi, laita viestiä välittömästi! Näin emäntänä harmittaa hirveästi niiden puolesta, jotka eivät ole kuulleet ystävästään mitään puoleentoista tai melkein kahteen kuukauteen.

Keski-Euroopan suunnalta tuli vinkki, että jos Salainen neuleystävä sattuu sijaitsemaan ulkomailla, ei aina tarvitse käyttää Priority-postia. Vinkkaajan kokemuksen mukaan maapostikin kulkee ihan kohtuullisen nopeasti näin Euroopan oloissa. Säästövihje tämäkin, jos budjetti uhkaa pahasti ylittyä.

Näin projektin edetessä on hauska seurata myös postissa kulkeneiden lahjuslankojen uusia elämiä. Katriina on tehnyt saamistaan SNY-langoista Branching Outin. Taiska puolestaan neuloi Regia Silkistä sukat ja kämmekkäät.

Seuraavaksi viikon blogibongaukset. Ainakin seuraavissa blogeissa on vastaanotettu Salaiselta neuleystävältä jotain hauskaa:

Marjan käsityöt, Nyhertäjä, Tiinan neuleblogi, Hopeaseitti, Makepeace - pistoja ristissä, Käsityöt, Sekä että, KaSil's, Empty Spaces, Hetkiä Heimolasta, Lankavaraston pienennysblogi, Villapallon neuleblogi, Omin käsin, Maanin mietintämyssy, Knitter's Block ja Taijan tekeleet.

Blogittomiakin terveisiä on taas tullut runsain miton.

Tarja kirjoittaa: Haluaisin näin blogittomana,että välittäisit kiitokseni suloisesta paketista lähettäjälle...paketissa oli huumaavan tuoksuista käsintehtyä omena-saippuaa,tuubi käsirasvaa,huovutetut lapaset(jotka muuten oli sopivat),kirpparilöytö v.1946 julkaistu Sienestäjän käsikirja sekä hasselpähkinäsuklaata(jonka piilotin lapsilta eli syön sen itse)kortin kera!Kaunis kiitos ja kumarrus Sinulle ystäväiseni!

Myös toinen Tarja on saanut paketin: Kiitos SNY upeasta paketista. Norsuaihe on taattu ilontuoja. Suklaasta
kiittää koko perhe ja chilitee oli ihana yllätys. Kauniit silmukkamerkit
pääsevät käyttöön ja upean vihreä lanka muotoutunee huiviksi. Itsetehty
ilahduttaa aina joten lämmin kiitos neulomastasi pussukasta!

Piritta kirjoittaa ilahtuneensa kovasti saamastaan yllätyksestä: Sain tällä viikolla SNY:ltäni ihanan paketin, joka sisälsi kolme kerää aivan upean väristä tummanpunaista Austermannin Inka color -alpakkavillalankaa! Ihanan tuntuista lankaa - nyt pitää vain tarkkaan miettiä, mitä alan väkertää :) Lisäksi paketissa oli neulojalle erittäin kätevä avaimenperä-mittanauha, levyllinen Fazerin Thin Blue -suklaata (suuri intohimoni!!) ja vielä eteläafrikkalaista irtoteetä. En ole vielä ehtinyt teetä maistaa, mutta tykkään tosi kovasti testailla eri teelaatuja ja tämä kuulostaa houkuttelevan eksoottiselta :) Olen oikein ilahtunut paketista.

Jenni sai flunssa-aikaan sopivan paketin: Sain ystävältäni paketin perjantaina! Kurkkupastillit, teepussit ja nenäliinat olivat oiva apu syysflunssaan. Ja loistava lisä olivat tietenkin palmikkopuikot ja kerroslaskuri.

Marjo kirjoittaa: Isot kiitokset SNYylleni kivasta paketista, joka sisälsi tummanvihreästä Kitten Mohairista solmitun salomonin solmu-huivin, kerällisen samaista tummanvihreää lankaa, josta voin väsäillä vaikka hapsut huiviin. Paketista löytyi myös violetin sävyiset silmukkamerkit ja raikkaan oranssiset kynttilät. Värit olivat onnistuneet ja nyt voin alkaa harjoittelemaan silmukkamerkkien käyttöä. Kiitos!

Riitan paketista oli paljastunut jotain uutta ja jännittävää: Uskomatonta että lanka-alalta löytyi jotakin mistä en koskaan ollut lukenut/kuullut mitään. Kokeilen varmaan hyvin pian Sirdar loop-laitetta, eiköhän sillä synny ihan minunlaisia huiveja. Vuosi sitten lahjoitin ystäville monta virkattua ja huovutettua omaa tekelettä, tuleekohan loop-huiveista uusi lahjamahdollisuus. Turkoosinsinisestä Maija-langasta syntynee piakkoin nilkkasukat. Edellisen paketin silmukkamerkit pääsevät pian käyttöön Clapotis-huivin teossa.

Maarian paketista paljastui uuden harrastuksen aihio, tässä kiitoksen lisäksi myös kuva:



Olin pökertyä onnesta, kun sain salaisen ystäväni järjestämän paketin Gudruns Ullbodista, sieltä nimittäin paljastui värttinä ja villaa! Taisin mainita sny-kyselylomakkeessa kehruuhaaveistani, mutta kun työväenopiston syksyn ohjelmasta ei löytynyt kurssia, hautasin haaveet toistaiseksi. Nyt kuitenkin aion uskaltautua kokeilemaan itsekseni. :)

Pirjo kiittää omasta paketistaan näin: Itse sain tänään postia salaiselta neuleystävältäni ja jälleen kauniissa Edelfeltin maalauksen kuvauksellisessa kuoressa. Ja sisältä löytyi: Heijastin : ) kiitos neuleystäväni, kun ajattelet turvallisuuttani. Mietinkin tässä yksi päivä, että pitäisi laittaa heijastin, kun illalla on niin pimeää. Tulee heti käyttöön. Ja...kokonainen kirja sudokuja. Taitaa neuleet jäädä vähäksi aikaa sivuun, kun pitää täyttää sudokuja. Sitten mukana oli pienempi kirjekuori, jonka sisällä oli kirje ja vielä sieltä löytyi aivan ihanan upeat korvakorut, jotka neuleystäväni on itse tehnyt. Korvakorut ovat hopeaa ja mukana on makean veden helmet ja hienot kristallit. Korvissa roikkuvat jo. Vai voikohan niitä näin arkena käyttää, on ne sen verran hienot. Kiitos ja kumarrus neuleystäväni. Osasit yllättää taas ihanasti!

Neulekirjastokatsaus

Koska maisteri Elämänlanka on paitsi lanka- myös kirjahamsteri, on hyllyyn harrastevuosien aikana ehtinyt kertyä joltinenkin määrä neulekirjoja. Joitakin hyllyn helmiä on esitelty aiemminkin, mutta viime aikoina on yhdeltä jos toiseltakin taholta tullut vienoja pyyntöjä esitellä joskus joitain kirjoja tarkemmin. Nyt kirjaesittelyyn tarjoutui loistava tilaisuus, kun kokoelma syyskuun aikana karttui isolla pinolla.



Ensimmäinen hyllyyn saapunut uusi tuttavuus on Nancie M. Wisemanin The Knitter's Book of Finishing Techniques. Sain valita kirjan itselleni lahjaksi kiitokseksi kanssa-asujalle neulomastani Lemmikki-takista, ja totesimme yhdessä että tällainen tekniikkakirja on erinomaisen sopiva palkkio amatöörineulesuunnittelijalle.



Kätevästi spiraaliselkäisessä kirjassa on valtava määrää erilaisia vinkkejä, alkaen seitsemästä erilaisesta tavasta luoda silmukat. Jatkossa käsitellään erilaisia päättelyitä, lisäyksiä, kavennuksia, viimeistelyompelua ja niin edelleen. Kirjasta löytyy myös ohjeet esimerkiksi nappilistoihin ja napinläpiin, hartiamuotoiluihin lyhennetyillä kerroksilla, silmukoiden poimimiseen ja erilaisiin pingotus- ja höyrytystekniikoihin. Jokainen erillinen tekniikka on esitelty tiiviisti selkeiden kuvien kera, yleensä yksi tekniikka aukeamaa kohti. Kirjassa on selkeät värikuvat, työvaiheista on sekä valokuvia että piirroksia. Mainiona lisänä joka kohdassa on pieni inforuutu, jossa on lueteltu tekniikasta muutama hyvä ja huono puoli.



Syyskuun suurempi kirjahankinta on Barbara G. Walkerin klassikkosarja A Treasury of Knitting Patterns. Osat 1-3 ilmestyivät alunperin vuosina 1968-72, ja neljäs osa on uudempi kooste joka sisältää kokonaisuudessaan Walkerin vuonna 1973 ilmestyneen teoksen Sampler Knitting tekstin sekä pienen kokoelman sarjassa aikaisemmin julkaisemattomia neulemalleja.

Osat yksi ja kaksi eli A Treasury of Knitting Patterns sekä innovatiivisesti nimetty A Second Treasury of Knitting Patterns ovat sarjan varsinainen aarreaitta. Kahdessa kirjassa on yhteensä noin 1200 ohjetta erilaisille pintaneuleille, pitseille, palmikoille jne. Valtaosa on Walkerin kokoamia perinnemalleja.



Näiden osien heikkous on se, että kuten monissa amerikkalaisissa ja brittiläisissä ohjeissa yleensäkin ruutupiirrokset puuttuvat. Kerros kerrokselta selostetuista ohjeista voi tietysti piirtää oman ruutupiirroksensa, mutta varsinkin pidemmissä mallikerroissa se on vaivalloista. Vuosikymmenten takaiset mustavalkoiset valokuvat eivät kenties myöskään ole nykymittapuulla visuaalisesti kovin viehättäviä, mutta neulepinnat näkyvät selkeinä.

Kolmas osa on lupaavasti nimeltään Charted Knitting Designs. A Third Treasury of Knitting Patterns. Kirjassa neuvotaankin pitkällisesti, kuinka neulotaan ruutupiirroksia käyttäen. Lisäksi kirjassa on jälleen yhä uusia pintaneulemalleja suunnittelun avuksi. Tässä kirjassa on myös paljon enemmän Walkerin itsensä kehittämiä muunnelmia esimerkiksi palmikkokuvioista kuin aiemmissa kirjoissa, vaikka kolmannessakin osassa on paljon myös ihan klassisia kuvioita. Neljännestä osasta mainitsinkin jo lyhyesti yllä, ja se on selvästi neulesuunnittelun kannalta heikompi ostos kuin alkuperäinen klassikkotrilogia. En kuitenkaan kadu ostosta, kun olen aika pahasti "kerää koko sarja" -ihmisiä.

Nyt Elämänlangalla päästäänkin sitten neulesuunnittelemaan urakalla: inspiraatiomateriaalit eivät ainakaan lopu aivan heti kesken. Seuraavaksi onkin siis aika neuloa taas suuria määriä uusia mallitilkkuja!

Vaan nyt jälleen takavasemmalle, keskeneräiset Ulla-neuleet kutsuvat vielä! Ensi viikolla taas uutta Elämänlankaa.