Taannoin päätin osallistua Project Spectrumiin. Helppo homma, ajattelin: joka kuukaudelle on teemavärinsä, ja kyllähän sitä nyt vähintään huivin verran tietyllä värillä kuukauden aikana neuloo. Ensimmäisen kuukauden aikana neuloskelinkin laiskasti punaisia sukkia (jotka tosin valmistuivat vasta myöhemmin), mutta jo huhtikuussa piti myöntää tappio. Aikomuksenani oli neuloa keltaisista varastovillalangoista myssyjä Vaakalle, mutta niin vain pääsi käymään, että kuukausi livahti ohitse ilman juuri minkäänlaista neuleaktiivisuutta.
Nyt on kuitenkin uusi kuukausi aluillaan, ja toukokuun teemaväri projektissa on lempivärini vihreä. Olen jopa aikaani edellä: minulla on puikoilla Kiri, jota en lupaa saada valmiiksi toukokuun aikana, mutta voisin luvata neuloa sitä ainakin muutaman silmukan joka päivä.
Muutenkin kaapeista ja laatikoista suorastaan tursuaa vihreitä lankoja: on mintunvihreää, kirkkaan keltavihreää ja lehmuksenvihreää, mutta kaikkein eniten omia tummanvihreitä suosikkisävyjäni. Vihreän kuukauden aikana voikin puhua pikemminkin runsaudenpulasta kuin valinnanvarasta neulottavan suhteen, varsinkin kun on vielä muitakin projekteja kesken. Suoritin sitten pikaisen karsinna ja päädyin kolmeen lankavaihtoehtoon, joista aloittaa joku vihreä projekti entisten lisäksi. Mitä sanoo yleisö näistä seuraavista?
Kilpailija numero yksi on Satakieli-villalanka, jota ostin taannoin Seinäjoelta. Ohuesta villalangasta voisi tulla sukat, luultavasti jollakin Nancy Bushin mallilla.
Hyvät puolet:
- Joku sukkaneule pitää joka tapauksessa aina olla.
- Nancy Bush on sukkien jumalatar.
- Näin keväällä voisi ilahduttaa jalkojaan ohuilla pitsisukilla.
Huonot puolet:
- Ohuesta langasta tulee herkästi ikuisuusprojektisukat.
Kilpailija numero kaksi on jo vuosi sitten Ruotsista tilattu Elsebeth Lavoldin Silky Wool viehättävässä sammalenvihreässä sävyssä. Lankaa on hyvinkin tarpeeksi takkiin tai puseroon, ja hyllyssä olisi odottamassa useampikin Lavoldin mallikirja inspiraatioksi.
Hyvät puolet:
- Kaunis väri ja ihanan tuntuinen lanka.
- Lavoldin mallit miellyttävät silmää, ja olisi kiintoisaa kerrankin tehdä jotain ihan ohjeen langalla.
Huonot puolet:
- Minulla on kesken jo ainakin yksi neuletakki itselleni.
Viimeiseksi kilpailija numero kolme. Hän on Sivilla, Wetterhoffin keskipaksu silkkivillasekoite. Sivilla haluaisi ryhtyä isona huiviksi, mutta ei ole vielä päättänyt minkä malliseksi.
Hyvät puolet:
- Lanka on miellyttävä neuloa.
- Voiko huiveja olla liikaa?
Huonot puolet:
- Voiko huiveja olla liikaa?
Kas näin. Näistä onkin sitten hyvä ryhtyä valitsemaan seuraavaa vihreää projektia. Raadin päätöstä odotellessani vetäydyn itse viettämään laatuaikaa Kirin seurassa. Ensi viikkoon, siis!
12 kommenttia:
En osaa päättää...A Gathering of Lace on täynnä taivaallisen ihania ohjeita, mutta Lavoldin sammaleen viheriä lanka on myös taivaallista!
koska huiveja ei voi olla liikaa, vaikka siippa joskus suivaannuksissaan niin väittäisikin, ehdotan vaihtoehtoa c
Vaihtoehto villatakki/-paita, koska on kerrankin kiva neuloa jotain ohjeen langalla. Jos minulla olisi yhtään lankaa niistä ohjeista joilla neulon, aikoisin kokea sen äärettömän rentouttavana.
Minä odotan innolla, että minkä huivimallin valitset Sivillalle, annan siis ääneni huiville!
Minäkin kannatan huivia :) Ei niitä voi olla liikaa ;)
Olen kakkosvaihtoehdon kannalla.
Huiveja ei voi olla koskaan liikaa ... :0)
Huivi ja sukat! Huivi ja sukat! *yllyttää*
Yhdyn kaimani ehdotukseen huivi ja sukat, koska huiveja ei voi olla koskaan liikaa ja sukat ovat erittäin tarpeellisia :)
Vaihtoehto numero kolme, sillä huiveja ei voi olla liikaa. :) (Tai mä en ainakaan muuten sais hukutettua jämälankojani mihinkään. :)
Ehdottomasti B, koska ei villatakkejakaan ole koskaan liikaa, ja olisihan se kiva tehdä kerrankin ohjeen mukaisella langalla.... ( mutta tuleeko siitä tusinatuote?)
Ota B.
Lähetä kommentti