Valmista!

Elämänlangalla valmistuukin taas välillä jotain, nyt pitkä sukkapari eräälle nuorelle henkilölle syntymäpäivälahjaksi. Kun neuloin Nealle tuossa muutama kuukausi sitten ylipolvensukat, kävi ilmi, että myös naapurin jälkikasvu mieli samanlaisia. Olin joka tapauksessa aikeissa tilata itselleni langat taas yksiin uusiin sukkiin, joten pari vyyhtiä Wollmeise Twiniä vastaanottajan valitsemassa värissä mahtui mukavasti ostoskoriin. Väri näissä siis Aurora. Malliksi pääsi Nea:

Vastaanottajan äiti toki tarjoutui maksamaan sukista. Mietin asiaa, mutta totesin sitten että teen tämäntyyppisen projektin mieluummin lahjaksi - varsinkin kun lapset, erityisesti Nea, ovat viettäneet tuolla nimenomaisessa naapurissa ihan määriä aikaa ja luultavasti syöneet herkkukaapit tyhjiksi enemmän kuin kerran. Kun käyttää Wollmeisea niin jo pelkät materiaalikulut ovat kohtuullisen isot, ja työtunteja en neuloessani edes koita laskea. Hoikkaljakaisen lapsen ylipolvensukkiin menee kyllä vähemmän aikaa kuin omiin polvisukkiini, mutta ei näitä nopeaksi projektiksi voi väittää. Olen lopputulokseen tyytyväinen, ja ilmeisesti niin on myös nuori vastaanottaja. Sain kuvan, josta kävi ilmi, että hänen uusi mekkonsa sointuu mainiosti sukkien väriin.

Mekosta ja sukista puheen ollen:

Tuleva sukkani tutustuu tässä tiiviisti uuteen kukkamekkoon, jonka posti toi sopivasti ennen viikonloppuna olleita suuria juhlia. Samainen mekko saattaa ehkä päästä viikonloppuna Espoon kaupunginjohtajan Espoo-päivän vastaanotolle, jonne olen työn puolesta menossa, ja jonne pukukoodi oli "kevyen kesäisen juhlava". Eikö kukkamekko ole kaikkea tätä?

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Tuleva viikonloppu menee Espoo-päivän riennoissa, katsotaan ehtiikö myös sukka niihin mukaan!