Elämänlangalla saatiin viikonloppuna vihdoin pääteltyä langanpäät silkkijakusta. Kävimme pihalla kuvaamassa lauantaina todella pikaisesti ennen kuin iltapäiväksi ennustettu ja melkoisen mahtavana sitten toteutunutkin räntäsademyräkkä ehti meille asti. Hetken aikaa piti etsiä kerrostalon kulmalta paikkaa, joka olisi ollut niin tuulensuojassa että neule pysyi paikoillaan.
Silkkijakku on osoitus siitä, että joskus ne pitkäänkin pyörineet keskeneräiset työt valmistuivat! Tämä neule majaili itse asiassa arvotavarana pakastimessamme, ja oli jäänyt kohtaan jossa vartalo-osa oli neulottu, hihojen silmukat langoilla odottamassa ja pitsireunus aloitettu. Kun kaivoin sen esiin kesti hetken ennen kuin hahmotin mitä olin tekemässä - varsinkin kun minkäänlaisia muistiinpanoja ei ollut. Onneksi pitsineule oli hyvin yksinkertainen, joten siitä sai nopeasti taas kiinni, ja perinteisellä hyväksi havaitulla "hihasta ja hatusta" -metodilla tuli oikein mainio lopputulos.
Jakku pääsikin heti tositoimiin, kun suuntasin sunnuntaina vappunaamiaisiin. Tässä kuvassa Neiti Kevät tarkastelee tihkusateista vappuaaton säätä. Rankkasateeseen mennessä olin jo sentään jälleen onnellisesti sisätiloissa.
Alunperin mietin että uskallanko koskaan käyttää valkoista silkkiä. Minulla on lievästi neuroottinen suhtautuminen rinnuksille putoavaan ruokaan josta jää tahroja vaatteisiin, joten vaaleat vaatteet jäävät herkästi kaappiin. Vappuaattona siis ylitin itseni ja laitoin valkoisen silkkijakun lisäksi valkoisen mekon! Yllätyksekseni kaikki vaatekappaleet selvisivät tästä hurjasta riskinotosta hengissä.
Näissä tyytyväisissä valmistuneen neuleen tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Katsotaan, mitä ensi viikko tuo tullessaan!
2 kommenttia:
Kaunis jakku, kyllä kannatti neuloa valmiiksi.
It is awesome!
Lähetä kommentti