Elämänlangalla oli viime viikolla kiireinen työviikko ja sen seurauksena hiljainen työviikko. Jotain kuitenkin valmistui; Teemun kaurapuuronväriset seiskaveikkasukat ovat nyt käyttökunnossa.
Sain myös lasten kanssa The Voice of Finlandia katsellessa viimein pääteltyä aiemmin esitellyn koiran neulepuseron langanpäät. Raportoin, että seiskaveikka käyttäytyi pitkästä aikaa ihan kohtalaisesti. Yhdessä kerässä langasta oli paikoitellen katkeillut osa säikeistä ja muutama metri meni haaskuun, mutta esimerkiksi ärsyttäviä solmuja ei löytynyt. Neuletuntumaltaan seiskaveikka on kuitenkin selvästi karkeampaa kuin esimerkiksi vastaavan koostumuksinen ja paksuinen
Nordian Ville.
Seiskaveikan jälkeen sormia on sitten hemmoteltu kun otin takaisin työn alle ties kuinka monta kuukautta kesken ja unohtuneena olleen Jaeger Silk -langasta olevan boleron-hihattimen-pienen jakun-mikälie tästä nyt tuleekaan.
Silkkilanka on liukasta ja aika joustamatonta, mutta toisaalta kyllä myös unelmaisen pehmeää. Minulle on vielä aika arvoitus miltä tämä lopputulos tulee näyttämään, mutta totesin että jos olen hautonut tätä lankaa vuosikausia odottaen täydellistä ohjetta niin ei siitä minulle mitään hupia ole. Nyt saan ainakin neulomisen ilon ja toivottavasti myös kivan käyttövaatteen kesäksi.Voi tosin olla että keksin rinnalle jonkun kivan pienen projektin. Esimerkiksi saatoin lupailla eräälle viehättävälle nuorelle naiselle kevätmyssyä, mikäli mielessäni ollut lankakerä osoittautuu kehityskeskustelussa tähän suostuvaiseksi.
Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Katsotaan, mihin ensi viikko johtaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti