Kierrätystä

Elämänlangalla valmistaudutaan asumisen uudelleenjärjestelyihin, kun kiertävä sirkus on laajentamassa elintilaansa toiseenkin asuntoon samassa taloyhtiössä. Olen pitkään elätellyt ajatusta siitä, että omistan ihan liikaa tavaraa. Nyt kun on joka tapauksessa kannettava asioita paikasta toiseen totesin, että käyn läpi omaisuuttani ja pistän tavaraa kiertoon enemmän tarvitseville. Voin raportoida, että vaatekaapistani on tähän mennessä paljastunut seuraavaa: minulla on liikaa vaatteita, ja ne kaikki ovat joko rikki, muuten vaan huonokuntoisiksi käytettyjä tai tyhmiä. Hyväkuntoisia mutta väärän kokoisia tai jostain muusta syystä vähälle käytölle jääviä vaatteita on koottu kiertoon jo iso muovikassillinen.

Samalla kävin läpi myös useita isoja laatikoita vanhoja neuleita. Villasukkiin asti en vielä päässyt, mutta esimerkiksi erilaisia huiveja ja kaulureita lähtee parempaan käyttöön reilu puoli tusinaa. Oheisessa yhteiskuvassa Birch ja Kiri sekä omaa design-historiaani: Roosa on ihan ensimmäisiä Ullaan suunnittelemiani neuleita vuosikymmenen takaa, oranssi Midnight Sun on puolestaan Ravelry-ohjeitani.

Myös erilaisia paitoja ja takkeja löytyi useita. Tässä kuvassa takavasemmalla Bruno, joka on neulottu kun marraskuun vauva Joel oli ihan pikkuruinen ja kulki vielä kantoliinassa. Taustalla oikealla minulle harvinainen kirjoneule, neuleolympialaissuoritus vuodelta 2006. Varoituksena herkimmille: linkin takana on kuvia neulepinnasta ja saksista. Etualalla vihreä Huldan takki, jonka neuloin itselleni, mutta joka sitten valmiina osoittautui täysin väärän malliseksi minulle. Vaatteet menevät toistaiseksi kellariin pois jaloista. Jossain vaiheessa sitten kuljetan ne esimerkiksi vastaanottokeskukseen, Vailla vakinaista asuntoa ry:lle tai paikallisen seurakunnan diakoniatyölle.

Seuraavaksi työn alle menevät varmaan lasten vaatekaapit. Vaikka niistä kuinka usein karsisi pois liian pieniä vaatteita, niin aina puolet hihoista ja lahkeista ovat vähintään viisi senttiä liian lyhyet. Olen myös alkanut harkita lasten housunpolvien vahvistamista esimerkiksi titaanilevyillä, sillä monet muuten hyvät housut ovat polvien kohdalta riekaleina. Voisi kuvitella, että meidän kolmas- ja viidesluokkalaisillamme olisi konttausikä jo ohitse, mutta näin ei näytä olevan.

Elämänlangan raportti kierrätysvaatekasojen keskeltä päättyy tällä erää tähän. Jos en ensi viikolla palaa linjoille, olen luhistunut vaatevuoren alle.

Auringossa aina

Elämänlangalla ollaan edelleen onnellisesti lomatunnelmissa, mutta toistaiseksi vielä kärryillä päivistä. Tämä viikko on vielä vapaata, sitten uusin voimin kohti syyskauden töitä. Olin vähän epäileväinen sen suhteen, riittääkö kahden viikon loma palautumiseen suuren rutistuksen jälkeen. Viime viikon lopulla totesin kuitenkin, että selvästi on ollut hyvä kulttuurilomaviikko, kun on ihan sellainen olo kuin olisi ollut pidempäänkin vapaalla.

Toteutin viime viikolla mainittujen suunnitelmien lisäksi vielä vierailun ravintola Kappelin terassilla, josta on mainio näkyvyys Espan lavalla. Viime viikolla pyöri vielä Etno-Espa, ja kävin kuuntelemassa Unaja-duoa. Voin muuten todeta, että Kappelin skumpan ja salaatin hinnoilla ilmaiskonsertista tulee yllättävän hintava. Kävin saman tien ostamassa itselleni tälle viikolle liput Svenska teaterniin katsomaan Mamma Miaa päivänäytökseen, mikä ei elokuun tarjoushinnasta huolimatta ollut sekään aivan ilmaista.

Neuletakki kulkee edelleen mukana joka paikassa, sillä hihan silmukat menevät näemmä neulonnan mustaan aukkoon. Teoriani on, että kaikki silmukat palaavat kerralla takaisin jossain vaiheessa, ja huomaan hihan ylettyvän polveen asti.

Mustasta aukosta huolimatta takki alkaa vähitellen muotoutua. Vähän jännittää, millainen lopputuloksesta tulee. Keskeneräisenä kokeiltuna se on "ihan kiva", mutta jos neulepinta toimii samoin kuin mallitilkku, viimeistellystä lopputuloksesta pitäisi tulla selvästi väljempi ja laskeutuvampi. Tästä on tulossa sellainen huitula, jossa ei ole kiinnitystä edessä vaan jonka on tarkoitus roikkua rennosti auki. Hihat neulotaan poimimalla kädentieltä silmukat ja sitten muotoilemalla pyöriö lyhennetyin kerroksin ja sitten suljettuna neuleena ilman mitään muotoiluja ranteeseen. Neulepinta on kokonaisuudessaan puolipatenttia. Erittäin yksinkertaista, selkeää ja suoralinjaista siis - katsotaan vastaako käytäntö suunnitelmia.

Koska musta aukko syö hihan silmukat, en uskalla vielä toivoa, että takki olisi ensi viikolla valmis näytettäväksi. Elämänlankaa tulee joka tapauksessa, silloin jo varovaisesti työtunnelmissa.

Loma!

Elämänlangalla ollaan päästy onnellisesti kesälomatunnelmiin. Heinäkuussa olivat vielä Kotiseutupäivien valmistelut sen verran vaiheessa, että rentoutuminen jäi vähän vähiin ja työt tulivat kahden viikon lomapätkällä uniin, mutta nyt kun iso projekti on saatettu loppuun on mukavampi pitää vapaata. Ja esimerkiksi neuloa taas villatakkia pitsineulelangasta. Muutaman päivän ajan tuossa ennen loman alkua takki sai vaihtua yksinkertaiseen sukanvarteen, mutta nyt ollaan taas ruodussa.

Viikonloppuna takki matkaili Espoon saaristossa ja kävi Pentalassa, jossa joka vuosi vietetään elokuussa saaristopäiviä. Pentalaan on tekeillä saaristomuseo, joka avataan kävijöille näillä näkymin vuonna 2018, mutta toistaiseksi saareen pääsee saaristoveneillä ainoastaan saaristopäiville.

Eilen kävin harrastamassa kulttuuria ja kävin lähimuseossamme eli Gallen-Kallelan museossa katsomassa tunnin mittaisen Erämaan kätkössä -esityksen. Kahden näyttelijän esitys kiertää museon sisällä ja pihapiirissä, ja sen ehtii nähdä vielä parin viikon päästä Espoo-päivänä. Gallen-Kallelan museossakin muuten käy Museokortti, joka selvästi alentaa kynnystä lähteä käymään erilaisissa kulttuuririennoissa.

Seuraavaksi neuleja minä olemme suuntaamassa Art Goes Kapakka -konserttiin Café Pirittaan Tokoinrantaan, ja huomenna suunnitelmissa on vierailu Kansallismuseossa. Tämän kulttuuriputken jälkeen on mahdollista, että vietän muutaman päivän ihan vain laiskotellen. Ja neuloen ja televisiota katsoen.

Näissä mukavan lomailevissa tunnelmissa Elämänlangalla tänään. Katsotaan muistanko enää ensi viikolla pitää lukua viikonpäivistä, kun maanantai koittaa!

Elämä voittaa

Elämänlangalla aletaan varovasti olla sitä mieltä, että elämä saattaa voittaa Valtakunnallisten kotiseutupäivien jälkeen. Tämä päivä on mennyt lähinnä nukkuessa, huomenna pitäisi sitten varovasti mennä työhuoneelle katsomaan onko talo vielä pystyssä.

Kotiseutupäivät sujuivat mainiosti, mutta neulomiseen jäi hyvin rajallisesti aikaa. Uskollinen neulepussi kulki kuitenkin koko ajan mukanani, ja perjantai-iltana uskaltauduimme jopa baariohjelmaa odotellessa ottamaan kesäisen drinkin. Tämä on kuulemma todellinen lähituottajadrinkki, sillä mausteina olleet raparperit, kirsikat ja mansikat olivat ravintolapäällikön omasta puutarhasta.

Markkinoilla en perjantaina ehtinyt lainkaan shoppailla, mutta lauantaina piti tietysti käydä hakemassa vähän lisää neulottavaa Hopeasäikeen pöydältä.

Hyvin yllättävästi mukaan tarttui vihreää pitsineulelankaa sekä oliiviöljyn väreihin sävytettyä merinosukkalankaa. Kuka olisi arvannut? Näistä tulee jotain kivaa ja lämmintä talveksi - en kyllä osaa vielä sanoa minkä vuoden talveksi. Näissä väsyneissä mutta onnellisissa tunnelmissa Elämänlangalla tänään. Ensi viikolla koittaa uusi pätkä kesälomaa!

Rakkaudesta kotiseutuun

Elämänlangalla tuijotetaan epäuskoisesti kalenteria ja ihmetellään, mihin kaikki aika on kulunut. Valtakunnalliset kotiseutupäivät alkavat torstaina, ja perjantaina koittavat Kotiseutumarkkinat, joiden puolesta olen tehnyt töitä kuukausitolkulla. Tulkaa kaikki kulmilla liikkuvat käymään viikonloppuna Leppävaarassa!

Työn raskaan raataminen on selvästi huomattu myös kaveriporukassa, kuten huomasin lauantaina kun saavuin pöytäjuhliin ja näin plaseerauskorttini:

Aitoa kotiseutuneuvoksen arvonimeä varten saisi vielä muutaman vuosikymmenen verran työskennellä kotiseututyön parissa, mutta kyllä tämä yhden illan arvonimikin mieltäni lämmitti. Pistin kortin talteen ja laitan sen vielä jonnekin työhuoneen koristeeksi jahka keksin sopivan paikan, jossa se ei huku sotkuisella työpöydälläni.

Tällä viikolla vietetään Kotiseutupäivien lisäksi neulejuhlaa, kun Ulla toistaa viimevuotisen piknikin. Tänä vuonna viralliset järjestäjät on saatu Helsinkiin, Tampereelle ja Joensuuhun, mutta oman neulepiknikin voi järjestää missä haluaa ja jakaa kuvan Facebookiin tai Instagramiin hashtagilla #ullapiknik. Itse olen lauantaina markkinoilla töissä, mutta täytyy varmaan pitää kahvitauko neuleen kera. Neuleena on muuten edelleen se harmaanruskea neuletakki puolipatenttineuletta, eli ei mitään kovin kuvauksellista.

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla pohditaan, onko elämää Kotiseutupäivien jälkeen.