Kesäisiä kiireitä

Elämänlangalla vietetään kiireistä kesää, kun Valtakunnalliset kotiseutupäivät lähestyvät. Lukijoiden kannattaa henkisesti valmistautua siihen, että aihe mainitaan täällä vielä toisenkin kerran, sillä tällä ja ensi viikolla päivien valmisteluihin ja sitten niiden viettämiseen menee tunti jos toinenkin.

Jos satutte olemaan liikkeellä Leppävaaran lähistöllä perjantaina tai lauantaina 7.-8.8., tulkaa piipahtamaan Kotiseutumarkkinoilla! Markkinat ovat avoinna molempina päivinä klo 10-16 ja luvassa on kaikenlaista hauskaa. Neulojia saattaa erityisesti kiinnostaa, että Hopeasäie on tulossa paikan päälle (ja uhkaili minua vihreillä sukkalangoilla - pelkään, että markkinat muodostuvat minulle henkilökohtaiseksi taloudelliseksi katastrofiksi).

Työkiireiden lisäksi täällä on taas ihmetelty, kuinka aika kuluu. Nea täytti lauantaina 11 vuotta. Kuvassa muuten päivänsankarin lisäksi myös neidin itsensä tekemiä muffinseja sekä napostelutikkuja. Itse onnistuin saamaan pitkästä aikaa oikein kammottavan päänsärkykohtauksen lauantaiaamuna ja lähinnä nukuin loppupäivän, mutta onneksi tarjoilujen tekeminen sujuu hyvin jo ilman äidin apuakin. Kuvasta havaitsemme myös, että olen huono lifestylebloggaaja, koska ketään ei kiinnostanut korjata taustalla näkyvän pianon päältä nuotti- ja tavarakasaa pois. Nean kaveri kävikin sanomassa että "Teillä on aina niin kotoisaa!", jonka paranoidisti epäilen tarkoittavan "Teillä pitäisi siivota!".

Neulepuolella vilautan kuvaa tekeillä olevasta neuletakista. Tämä kuva on jo parin viikon takaa kun olimme pikkuruisella lomalla Seinäjoella, mutta neuleen ulkonäkö ei ole tuosta juuri muuttunut - mitta on ehkä kolminkertaistunut, mutta se on edelleen harmaanruskea puolipatenttineuleinen suorakaide. Projekti ei siis pärjää kuvauksellisimpien keskeneräisten käsitöiden kisassa esimerkiksi varvikkaille, mutta on erinomaisen rentouttavaa neulotavaa. Epäilen kuitenkin, että jossain vaiheessa joudun taas ajattelemaan, koska vaikka suunnitteilla on pitkähkö neuletakki, niin ei sen nyt ole tarkoitus polviin asti ulottua. Täytynee siis alkaa harkita kädenteitä, mikä merkitsee neulematematiikkaa - erityisesti, jos suunnittelen saavani tästä jotain aikaiseksi syksyn Ullaan. Kannustan muuten kaikkia kaappineulesuunnittelijoita nyt rohkeasti esille, sillä syksyn deadlineen on vielä reilut 2 kuukautta aikaa, joten nyt ehtii hyvin vielä kirjoittaa ohjeita!

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla ja ehkä seuraavallakin ollaan varmasti tiiviisti kotiseututyön tunnelmissa!

Langanpäitä

Elämänlangalla aletaan vähitellen selättää kaikki neulonnassa olleet varpaat.

Tänään käytiin hyvässä kesäisessä aurinko paistaa ja vettä sattaa -kelissä valokuvaamassa varvikkaita läheisessä leikkipuistossa. Ohje tulee kuitenkin Ullaan vasta syksyllä. (Kiitos kuvista kuuluu Eevalle.)

Kuudesta varvikkaasta jäi melkoinen kasa langanpäitä. Näitä päätellessä meni jakso Miss Fisher's Murder Mysteriesiä jos toinenkin.

Ensi viikolla sitten jotain vähän vähemmän värikästä.

Langatuttaa

Elämänlangalla ollaan harrastettu ahkerasti hyväntekeväisyyttä, eli otettu hyvään kotiin lankoja, joiden entinen omistaja (ja kehrääjän kyseessä ollessa myös tekijä) kaipasi niille hyvää kotia.

Yllä oleva möykky on kaksi vyyhtiä, yhteensä 500 g, noin seiskaveikan paksuista kolmisäikeiseksi kerrattua shetlanninvillaa. Treeneistä kotiutuva Minttu ihmetteli eilen, miksi kylpyhuoneessa haisee märkä villa - pitihän tuoreet vyyhdit hellästi kylvettää. Näistä olen luvannut tehdä jotain ensi talven Ullaan, eli siihen numeroon joka ilmestyy vuodenvaihteen jälkeen.

Harmaan villan lisäksi tuli kylkiäisinä useampi vyyhti muuta. Vasemmanpuolimmainen turkoosi on pitsineulelankaa, josta tulee Nealle "jotain". Tuntu on unelmaisen pehmeän silkkivillainen, joten puikoille päsee mahdollisesti jotain kaulaan menevää. Toisaalta arviolta 800 metristä saa Nean kokoiselle tytölle vaikka jonkun pitsijakunkin.

Muut langat ovat sekalaisempaa sakkia. Etualan kaksi ruskeankirjavaa vyyhtiä ovat kuulemma BFL-villan seuraksi kehrättyjä näytekuituja, kun taas taka-alalla hengaileva sinivihreä monivärinen lanka on mahdollisesti silkkivillasukkasekoitetta. Päällimmäinen syksynvärinen lanka on tuntumaltaan ihan villaa.

Jotta totuus ei unohtuisi ja lankavarasto vallan olemattomiin haihtuisi, oli posti näemmä päivän mittaan tuonut myös kortin saapuneesta isokokoisesta kirjeestä. Oletan, että kyseessä on Mirasol Nuna Fina -silkki-villa-viskoosisekoite, jota tilasin itselleni neuletakkiin, mutta en vielä ole ehtinyt postille tutkimaan asiaa. Ulla-deadlineen on vielä usempi kuukausi aikaa, mutta jos aion tehdä itselleni ohuen neuletakin, tahtoisin kyllä päästä mahdollisimman pian neulomaan.

Näissä pehmoisen lankaisissa tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Katsotaan, mitä ensi viikko tuo tullessaan!

Varpaita

Elämänlangalla vietetään pientä kesälomapätkää rennosti neuleiden parissa. Loma tulikin juuri sopivaan kohtaan, sillä vasen ranteeni kipeytyi töissä ja aristaa nyt jatkuvasti. Elättelen toiveita, että oireet ehtisivät häipyä ennen kun työt taas jatkuvat.

Kokeilut ovat osoittaneet, että nimenomaan peukalon liike näppäimistöllä kirpaisee, joten nyt yritän kirjoittaa koneella mahdollisimman vähän ja silloinkin käyttämättä vasenta peukaloa. Kirjoittaminen ilman yhtä sormista on muuten haastavaa hommaa: vaikka en koskaan ole oppinut varsinaista kymmensormijärjestelmää, olen nopea kirjoittaja ja sormilla on omat selkeät paikkansa.

Kiitos kaikkien hullujen ja humalaisten suojelijan, ei neulominen vihlo rannetta lainkaan. Sain jo luopua lomasuunnitelmastani naputella keskeneräinen käsikirjoitus valmiiksi kesädekkariksi ihan vain kaveripiirin huvitukseksi, ja olisin saattanut olla maailmalle hyvin loukkaantunut, jos neulominenkin olisi osoittautunut kivuliaaksi.

Varvikkaat etenevät: oma parini on langanpäitä vaille valmis, ja kahdesta muusta parista on jo toinen varvikas neulottu. Odottelen jenkeistä tilattuja neuletakkilankoja - katsotaan, miten mielessä pyörittelemäni ideat toimivat. Viimeksi rapakon takaa tilatut langat tuotiin ilmeisesti soutuveneellä, mutta elättelen toiveita, että pääsisin vielä kesän aikana neulomaan näitä tämänkertaisia.

Neulomisen lisäksi meillä harrastetaan edelleen myös ruuanlaittoa. Kokeilut hyvän jääteen valmistamiseksi ovat oikein lupaavia, joten nyt täytyy vain muistaa seurata sääennusteita niin, että muistaa laittaa teetä jääkaappiin hautumaan hellepäivää edeltävänä iltana.

Posti toi tänään myös ostamani Museokortin. Ehkä lähiaikoina voi siis myös harrastaa kulttuuria ja taidetta. Näillä eväillä selvinnee lomasta melko hyvin.

Ensi viikolla katsotaan, neulotaanko Elämänlangalla vielä varvikkaita, vai joko ollaan siirrytty uusiin projekteihin.