Viime viikon vatsatauti on väistynyt ja Elämänlangalla ollaan jälleen täysissä voimissa. Jotain neulottuakin on valmistunut, nimittäin kummityttösen villahousut. Naureskelinkin kummityttösen äidille, että sopivasti näin kevään tullen nämä joululahjaksi ajatellut ehtivät valmiiksi asti. Sitten kun vielä saisi ne toimitettua perille olisi hyvä, puhumattakaan siitä, että housut sopisivat velä syksyllä.
Tarkkaavainen katsoja kiinnittää huomiota korkeaan vyötäröön ja pitkiin joustimiin lahkeensuissa. Näiden tarkoituksena olisi toivottavasti vähän pidentää housujen käyttöikää, sillä joustimet on helppo taittaa ylös tai alas. Pitkä vyötäröjoustin toivottavasti myös suojaa taaperon tai pienen leikki-ikäisen selkää, jos leikkien lomassa paita rullautuu ylös. Housujen takapuoli on muotoiltu lyhennetyin kerroksin vähän tilavammaksi, vaikka vaippaikä alkaakin kummityttölässä vähitellen olla jo ohitettu.
Nyt kun puikoilla on aktiivisesti lähinnä oma sukka, minulle toimitettiin pala purtavaksi: sain töistä tänään mukaani alla olevan valkoisen sukan ja pyynnön selvittää, miten tämä pintaneule tehdään. Pikaisella vilkaisulla vaikuttaa siltä, että kyseessä olisi sinänsä yksinkertainen pitsineule, mutta sellaisena muunnelmana, jossa langankiertoja ja kavennuksia tehdään joka kerroksella ilman välikerroksia. Täytyy jossain vaiheessa ottaa puikot kauniiseen käteen ja katsoa.
Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla on jo toukokuu!
1 kommentti:
Kaunista on, olipa mitä hyvänsä.
Lähetä kommentti