Elämänlangalla nautitaan kauniista syyspäivistä, vaikka tuossa viime viikolla näyttikin välillä tältä:
Kuvassa olevan paatin nimi on Aava, ja kävimme Teemun kanssa sillä risteilemässä kauniissa Helsingin saaristossa buffetillallisen kera viimeviikkoisen hääpäivän sekä parin viikon takaisen Teemun syntymäpäivän kunniaksi. Onneksi ruoka oli hyvää ja risteilyllä ollut trubaduuri sitä oikeasti viihdyttävää ja kivasti kuunneltavaa sorttia, sillä näkyvyys Aavan ikkunasta ulos oli ehkä kymmenen metriä, jonka jälkeen vastassa oli paksu sumuseinä.
Säät ovat nyt tästä kirkastuneet, ja postikin toi ihanasti väriä syksyyn. Pari viikkoa sitten esittelin Elämänlangalla oranssien Wollmeise-polvisukkieni varpaisiin tehtyjä paikkoja. Samalla totesin, että lienee aika tilata lankaa uusiin polvareihin.
Kuvassa värit Vamp ja Küken, eikä kuva tee oikeutta sille, kuinka hehkuvia värit luonnossa ovat. Vaikeutena vain on päättää, kummasta väristä ensimmäiset sukat neuloisi. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin toisesta vyyhdistä menee polvisukkapariin vain pikkuinen pätkä, joten tässä lienee odotettavissa joko muuta asustetta lisäksi tai sitten yhdet oikein iloisen huomioraidalliset sukat. Tai Rohkelikko -sukat, kuten joku jo minulle toisaalla ehdotti.
Syyskauteen voi saada väriä myös tutustumalla Espoon museotoimintaan käsitöiden parissa. Kontaktit Espoon kaupunginmuseolla nimittäin vinkkasivat minulle, että tänä syksynä alkaa talomuseo Glimsissä käsityökerho. Lisätietoja tältä sivulta. Kerho on keskiviikkopäivisin klo 13-15 kerran kuussa nyt syksyn aikana, ensimmäinen tapaaminen 24.9., ja museolta kerrottiin että tuo osuu kerintäviikolle jolloin lampaat ovat käymässä museolla. Harmillisesti en itse tuolloin pääse, mutta yritän josko jollekin syksyn kerroista ehtisin kameran kanssa, jotta voisin sitten blogissa tai Ullassa raportoida.
Näissä värikkäissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Katsotaan, olisiko syksyn Ullaan tekeillä oleva neule ensi viikolla niin pitkällä, että siitä voisi ottaa jonkinlaisen kuvan!
Kuvassa olevan paatin nimi on Aava, ja kävimme Teemun kanssa sillä risteilemässä kauniissa Helsingin saaristossa buffetillallisen kera viimeviikkoisen hääpäivän sekä parin viikon takaisen Teemun syntymäpäivän kunniaksi. Onneksi ruoka oli hyvää ja risteilyllä ollut trubaduuri sitä oikeasti viihdyttävää ja kivasti kuunneltavaa sorttia, sillä näkyvyys Aavan ikkunasta ulos oli ehkä kymmenen metriä, jonka jälkeen vastassa oli paksu sumuseinä.
Säät ovat nyt tästä kirkastuneet, ja postikin toi ihanasti väriä syksyyn. Pari viikkoa sitten esittelin Elämänlangalla oranssien Wollmeise-polvisukkieni varpaisiin tehtyjä paikkoja. Samalla totesin, että lienee aika tilata lankaa uusiin polvareihin.
Kuvassa värit Vamp ja Küken, eikä kuva tee oikeutta sille, kuinka hehkuvia värit luonnossa ovat. Vaikeutena vain on päättää, kummasta väristä ensimmäiset sukat neuloisi. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin toisesta vyyhdistä menee polvisukkapariin vain pikkuinen pätkä, joten tässä lienee odotettavissa joko muuta asustetta lisäksi tai sitten yhdet oikein iloisen huomioraidalliset sukat. Tai Rohkelikko -sukat, kuten joku jo minulle toisaalla ehdotti.
Syyskauteen voi saada väriä myös tutustumalla Espoon museotoimintaan käsitöiden parissa. Kontaktit Espoon kaupunginmuseolla nimittäin vinkkasivat minulle, että tänä syksynä alkaa talomuseo Glimsissä käsityökerho. Lisätietoja tältä sivulta. Kerho on keskiviikkopäivisin klo 13-15 kerran kuussa nyt syksyn aikana, ensimmäinen tapaaminen 24.9., ja museolta kerrottiin että tuo osuu kerintäviikolle jolloin lampaat ovat käymässä museolla. Harmillisesti en itse tuolloin pääse, mutta yritän josko jollekin syksyn kerroista ehtisin kameran kanssa, jotta voisin sitten blogissa tai Ullassa raportoida.
Näissä värikkäissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Katsotaan, olisiko syksyn Ullaan tekeillä oleva neule ensi viikolla niin pitkällä, että siitä voisi ottaa jonkinlaisen kuvan!
1 kommentti:
Miten sen Elsan selvittäminen sujuu?
Lähetä kommentti