Sormiharjoitus

Elämänlangalla on suhtauduttu viileään kesään vaihtelevasti. Itse olen nauttinut täysin rinnoin siitä, että ei ole kuuma: pidän kesästä ja siitä, että on valoisaa, mutta helteellä olo on kovin tukala. Loppuperhe ei niin välitä alle kahdenkymmenen asteen lämpötiloista. Nea alkoi jo heinäkuun lopulla valitella, että on kylmä. Erityisesti sormet kuulemma palelevat kovasti.

Ratkaisuksi neiti keksi itse tilausneuleen: äkkiäkös äiti neuloo pienet sormikkaat.

Ensimmäinen sormikas syntyi nopeasti. Toinen ei sitten olekaan edistynyt. Tässä on nimittäin useita pieniä ongelmia. Tarkemmin sanottuna viisi pientä ongelmaa. Onko noilla lapsilla pakko olla noin paljon sormia?

Sormet ovat pieniä nysverrettäviä. Sitä paitsi ne ovat aina toisessa käsineessä lyhyemmät kuin ensimmäisessä, vaikka kuinka tekisi kerroksen kiellon päälle ennen kuin aloittaa kavennukset. Lisäksi jokainen sormi tekee pari langanpäätä lisää pääteltäväksi. Jostain syystä en koskaan onnistu päättelemään sormikkaiden lankoja niin, etteivätkö päät alkaisi jossain vaiheessa tunkea neuloksen läpi oikealle puolelle kun sormikkaat ovat käytössä.

Sormikkaat aiheuttavat lisäksi neulekateutta. Lapselle numero kaksi pitäisi kuulemma neuloa tummansiniset sormikkaat ja lisäksi lainalapsi tahtoisi sellaiset, joissa on vihreää ja oranssia. Arvatkaa paljonko langanpäitä tulee, jos tekee raidalliset sormikkaat? Taidan ruveta kapinalliseksi ja neuloa seuraavaksi sukat.

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla sitten uusia kujeita, mikäli en takerru langanpäihin.