Elämänlangan vuosi alkoi loistavasti sillä, että pääsin viimeistelemään vuoden ensimmäisen neuleen pari minuuttia vaille puolenyön: Nallesta tekeillä olleet polvisukat valmistuivat mukavasti joukkueurheilua katsoessa.
Sukat ovat tänään käytössä ensimmäistä kertaa, eivätkä toistaiseksi valu aivan hirveän paljon. Sääreni ovat sen muotoiset, että mitkään polvisukat eivät koskaan pysy ylhäällä, mutta olin liian laiska neuloakseni vielä taitteetkin joiden alle olisi saanut kuminauhat. Ehkä sitten seuraaviin? Joka tapauksessa oli aika hyvä hetki saada uudet polvisukat valmiiksi, sillä vanhat alkoivat hiutua puhki sekä kantapäistä että päkiöistä
Sukkien valokuvaaminen omassa jalassa ei ole kovin helppoa. Saatuani sukat valmiiksi viime yönä, menin järjestämään valokuvausstudiota. Kun Teemu tuli makuuhuoneeseen, hän näki suurin piirtein tämän:
Mitä kunnon neulojan mies tekee tässä vaiheessa? Kysyy toki "Haluatko, että mä kuvaan?" Onni on perhe, joka ymmärtää omiensa hullutukset!
Näissä tunnelmissa Elämänlangalla siis uuteen vuoteen. Seuraavaksi toiveissa olisi uuden villapuseron saaminen valmiiksi. Ehkä jo ensi viikolla?
4 kommenttia:
Nätit polvisukat! Kiva että sulla on niin auttavainen mies :)
Mukavaa alkanutta vuotta!
Hih, ei voinu ku naurattaa. Mulla saa hiukan miestä maanitella tuohon kuvvaus hommaan... Hienot sukat!
Hyvä Teemu! :)
Just noin :) Sulla on mies, jolla on hyvät hoksottimet! Omaani pitää vielä hiukan (?) kouluttaa, kun ei ole ottanut ainokaistakaan kuvaa...
Lähetä kommentti