Villapuseron vuosi?

Vuodenvaihteen pitkän sukkaputken jälkeen neulomiseni näyttää yllättäen pitkästä aikaa keskittyneen puseroihin. Olen tänä vuonna saanut neulottua alusta loppuun jo yhden puseron lapselle ja yhden itselleni, ja puikoilla on tällä hetkellä kaksi ihan hyvässä vaiheessa olevaa keskeneräistä paitaa. Viikonloppu kului ensin Knotions-puseroa kuvatessa ja sitten ohjetta viimeistellessä, ja sitten keskeneräisten töiden kasasta hyökkäsi yllättäen Germaanipuseroksi ristimäni tekele ja vaati päästä taas tekeille. Koska työ on ollut korissa varmaan vuoden, näkyy uudessa aloituskohdassa ikävä käsialanmuutosraita, mutta luotan kastelun ja muotoilun ihmeitätekevään vaikutukseen, varsinkin kun paita on täyttä villaa.



Germaanipuseron paluu on itseasiassa Tuulian syytä. Hän nimittäin otti ja julkaisi loistavan puserotemplaatin joka kutitteli istutettujen hihojen laskemista vihaavan neulesuunnittelija-wannaben mieltä niin että tiedosto kolahti oitis ostoskoriin. Tuulia on siis jo pari vuotta puurtanut metodia neuloa pusero istutetuin hihoin ylhäältä alas saumattomasti, ja myynnissä oleva paketti sisältää nyt paitsi laajan tutoriaalin myös taulukkolaskentadokumentin johon voi syöttää haluamansa mitat ja saa valmiin hartia- ja pyöriöohjeen.

Kuten kuvasta näkyy, Germaani on raglan eikä siis Tuulian ohjeella tehty. Itseasiassa kävi niin, että kaivelin lankalaatikosta taannoin hamstraamiani Malabrigoja aloittaakseni heti uuden paidan, kun kiinnitin huomioni siihen että ohje erittäin painokkaasti ohjeisti tekemään mallitilkun. Olin ajatellut voivani vain sooloilla kauluksen silmukat ja jatkaa siitä, mutta istutetut hihat vaativat melkoisesti enemmän tarkkuutta kuin standardiraglanit. Lisäksi tutoriaalissa kehotettiin neulomaan ensin pieni mallipusero, niin että tekniikka tulee tutuksi. Koska olin siinä mielentilassa että halusin jotain uutta neulottavaa ihanjustnythetipaikalla enkä vasta pitkällisen testailu- ja mallitilkkuiluprosessin jälkeen, kaivoin sitten samaisesta laatikosta paljastuneen keskeneräisen puseron esiin ja ryhdyin töihin. Eikö ikuisuuksia vanha UFO olekin melkein niin kuin uusi työ?



Ettei totuus sukista unohtuisi kaiken villapuserovimman keskellä, posti muisti loppuviikosta minua isolla säkillisellä Jitterbugia suoraan Colinettelta. Minä ja eräs kanssaneuloja sorruimme heti Lankahamsterien päätyttyä tilaamaan Jitterbug-sekoituspaketteja joissa on aina noin 250 g vaihtelevan kokoisia ja värisiä vyyhtiä. Iloisen värikäs kuva on saaliinjaosta, jossa saimme oikein sopuisasti paimennettua vyyhdit uusiin koteihinsa.

Nyt takaisin germaanipuseron kimppuun, josko sen vielä saisi käyttökuntoon ennen kesää. Ensi viikolla sitten taas lisää Elämänlankaa.

P.S. Kiitos kaikille jotka toivottelivat toipumista selän kanssa. Fysioterapeutti tutki liikkuvuuden ja kipukohdat, hieroi pahimmat jumitukset auki ja antoi kotiläksyksi paljon pieniä harjoituksia ja käski harrastaa kevyttä liikuntaa kykenemisen mukaan. Tiistain pilates ja keskiviikon treffit asiantuntevan kuntosaliohjaajan kanssa saivat selkää auki entisestään, ja nyt aletaan olla taas normaalitilassa. Ehkä kuitenkin muistan tämän seuraavan kerran kun yritän tehdä perässä punnerrussarjaa jonka minua puolta pienempi ja saman verran lihaksikkaampi ohjaaja tekee kevyesti...