Jotkut viikot eivät vain ota sujuakseen. On alusta alkaen vaivaa ja vastoinkäymistä, eikä mikään innosta. Äidin pikku kullannuput nukkuvat vuoroissa tai huutavat kilpaa, eikä neulomisestakaan tule mitään.
Elämänlangalla on viime viikolla vietetty juuri sellaista viikkoa. Kaatosade on tehnyt lapset levottomiksi, tekniikka on reistaillut ja viimeisten kirjaohjeiden kirjoittaminen mallineulottavaan muotoon on jumittanut triviaaleihin yksityiskohtiin. Keskeneräiset neuleetkaan eivät inspiroi, ei edes se kirjatyö jota parhaillaan neulon Alpacasta joka kuitenkin on yksi kaikkien aikojen lempilankojani. Erityisen vakavaksi tilanteen tekee se, että edes lankashoppailu ei luonnistu: jo puolessavälissä viikkoa annoin itselleni luvan tilata lohtulankaa, mutta mikään lanka ei puhuttele.
Oman osuutensa tekee myös jatkuva makeanhimo, kun yritän taas rukata ruokavaliota kohdalleen ja aloittaa uuden paremman elämän. Ruisleipä ei vain korvaa suklaata, ei vaikka siinä olisi juustoa päällä, eikä edes makea kesäporkkana tunnu auttavan. Vaa'alle en vielä ole uskaltanut, joten ei ole sitäkään piristystä että näkisi painon putoavan. Mittanauha näyttäisi varmaankin iloisempia lukemia jos keksisin jotain reippaampaa liikuntaa kuin laiskat kävelyt lastenvaunujen kanssa.
Mistään ei oikein saa otetta. Kahvi onneksi maistuu hyvältä, ja vielä yhdeksän aikaan illalla on niin valoisaa että voi taidekuvata. Elämänlangan viikon anti taitaakin olla näissä valokuvissa. Nyt sukkaterapiaa, ja ensi viikolla ehkä elämänlankaa reippaammin mielin.
11 kommenttia:
aina ei innosta... kyllä se innostus sieltä vielä tulee!
Sadepäivien varalle, Sellossa on HopStop. http://www.hopstop.fi/
Jouluna käytiin Vantaalla HopStopissa ja siitä tykkäs sekä lapset, että aikuiset.
"Ruisleipä ei vain korvaa suklaata, ei vaikka siinä olisi juustoa päällä, eikä edes makea kesäporkkana tunnu auttavan."
Saman minäkin olen huomannut. Suklaata ei korvaa myöskään mansikat, aprikoosit, purkka tai kävelylle lähteminen. Suklaanhimo lähtee vain suklaalla. Tosin voi ostaa extra-tummaa suklaata ja syödä sitä muutaman palan (ja antaa loput siipan piilotettavaksi/syötäväksi).
Mutta toivottavasti inspiraatio palaa! Tänään näyttää olevan ainakin Helsingin puolella hyvin poutainen päivä.
Kannattaa ostaa tosi tummaa suklaata pieni määrä. Yksi palanen kahvin kanssa ja taas on tehty sydämelle terveellinen teko.
Kyllä se inspiraatio vielä tulee.. Välillä itsellekin tulee neuleähky.
Mä luin ensin jotenkin, että suklaata, jossa on juustoa päällä, ja ajattelin, että huh huh. Auttaisiko edes tämä juustosuklaamielikuva siihen suklaan himoon?
Toisinaan sään harmaus hiipii salakavalasti myös pään puolelle. Toivottavasti huominen Espoon neuletapaaminen sentään piristää mieltä. Itse harmittelen täällä kotiseudulla (Lappeenrannassa) etten pääse paikalle.
Tykkään tosta miten toi ruusukuva on käsitelty.
Jaksamista! Tummaa suklaata minäkin ehdottaisin kahvin kanssa nautittavaksi.
oon käyny jo kaks kertaa hypistelemässä alelankoja. mikään ei puhutellut. taitaa olla liikkeellä tuota. :/
tummaa suklaata ja hieman lomaa...
Äänestin blogiasi parhaimmistoon
http://pirouette.vuodatus.net/blog/683378
Lähetä kommentti