Vielä on kesää jäljellä

Kuten pari viikkoa sitten uhkailin, Elämänlankaa oli viime viikolla lomalla. Pakenimme Suomen helteitä Kroatiaan, jossa lämpötilat olivat samaa luokkaa kuin meillä, mutta jossa hotellihuoneen ilmastoinnin saattoi säätää esimerkiksi 22 asteeseen, eli öisin sai nukuttua!

Vietimme viikon Bračin saarella täyshoitoresortissa, ja koska lämpötila oli tiedossa ennakkoon, minun agendallani oli enimmäkseen istua varjossa. Vähän teimme kyllä muutakin: minä ja Minttu kävimme saarikierroksella ja vierailimme oliiviöljymuseossa, ja koko sirkuksen voimin käytiin mantereella Splitin kaupungissa.

Splitissä parasta oli (hyvin ilmastoitu) etnografinen museo, jossa käsityöihminen viihtyi pitkään. Opastusta ei ollut, mutta valtaosassa näyttelykappaleita oli myös englanninkieliset tekstit. Erityisesti juuri tällä hetkellä oli esillä perinteistä valkokirjontaa.

Museon perusnäyttelyssä oli esillä paljon kansanpukuja eri puolilta Kroatiaa ja vähän eri ajoilta, ja siellä selvästi kirjonta, valkokirjonta ja erilaiset pitsit olivat tärkeässä asemassa. Monissa vaatteissa oli sekoitettu valkokirjontaa väreillä kirjontaan, kultalangalla kirjontaan jne, ja lisäksi tosiaan sitten oli pitsejä. Pitsit olivat sekä valkokirjonta- tai revinnäistekniikoilla tehtyjä että nyplättyjä, eli niitä oli monenlaisia. Paljon oli esillä paikallisessa nunnaluostarissa tehtyjä pitsejä.

Kuvatussa vitriinissä oli selvästi mallitilkkuja, mutta näitä todella taidokkaita pitsitöitä oli paljon myös osana erilaisia asuja.

Neuleita ei ollut paljonkaan, mutta yhdestä vitriinistä löytyi selvästi neuletarvikkeeksi naamioitu Harry Potter -maailman taikasauva:

Tätä esinettä väitettiin neulepuikkokoteloksi tai -pidikkeeksi, mutta se oli sekä kooltaan että muotoilultaan ilmiselväisti taikasauva. Splitissä oli muutenkin selvästi taikaministeriöllä vähän vaikeuksia taikuuden kätkemisessä, sillä bongasin matkatoimiston, jonka ikkunassa luki "Time Travel Agency".

Aikamatkailun aasinsiltaa päästäänkin vielä viimeiseen aiheeseen! Tänäkin vuonna vietettiin roolipelinörttivuoden kohokohtaa eli Ropeconia!

Olen urheasti vähän taas neulonut, ja Ropeconissa minulla oli seuralaisenani punainen polvisukka. Sen pari on jo valmis, ja sukka eteni viikonlopun aikana kivasti joustinreunasta aina pohjekavennusten puoleenväliin saakka. Sukka kävi mm. kuuntelemassa katsausta kansanparannuksen perinteisiin, oppi merirosvojen todellisesta elämästä Bahamalla 1700-luvun alussa ja tutustui emootiotutkijan näkemyksiin emootioiden käsittelemisestä larpissa. Ilman sukkaa kävin puhumassa Svenska YLElle keppihevosturnajaisista sekä shoppailemassa rooli- ja muita pelejä myyntialueelta. Tapahtuma teki uuden kävijäennätyksen 4500 kävijällä, mikä on aivan mahtavaa!

Tänään olen puolestani koittanut asennoitua jälleen töihin, sillä kesäloma on loppu. Teen alkuun mahdollisimman lyhyttä päivää, sillä Parkvillassa ei ole viilentävää ilmastointia, ja toimistoni on yläkerrassa eli selvästi alakertaa lämpimämpi. Ensi viikolla matkaankin sitten Lappeenrantaan valtakunnallisille Kotiseutupäiville, mutta siellä odotan pääseväni ilmastoituun hotellihuoneeseen!

Lopuksi vielä neuleyhteisöllinen muistutus! Ullapiknik tulee taas viikonloppuna. Kuka tahansa voi pistää pystyyn Ullapiknikin missä tahansa päin maata, ilmoittakaa vain osoitteeseen ulla@ullaneule.net missä tapaatte kutimien kera lauantaina kello 14, niin päivitän tilanteen tuonne Facebook-tapahtumaan! Itse olen tavattavissa Helsingin piknikillä. :)

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla! Katsotaan, saisinko ensi viikkoon mennessä aikaiseksi pingottaa jo jokin aika sitten valmistuneen True Blue Shawletten.

Elämänlankaa lomailee

Elämänlangan piti olla suunnitellulla lomalla vasta ensi viikolla, mutta helle yllätti neulojan ja ajatuskin villasta ahdistaa. Blogi jää siis kesälomalle jo tänään ja palaa maisemiin parin viikon kuluttua. Siihen saakka leppoisia kesäpäiviä!

Kesä ja kirjoitukset

Elämänlangalla ollaan kesälomailtu ahkerasti. Vähän olen varovasti neulonutkin, koska selkä tuntuu sen kestävän. Lauantaina olin taas katsomassa naisten Vaahteraliigan ottelua ja neuloin samalla sukkaa - joskin kyllä vähän nolotti, kun olin napannut mukaan vastustajan värisen neuleen. Sininen huivi on vielä kesken, mutta se alkaa olla sen verran lopuillaan, ettei ole erityisen miellyttävää matkaneulottavaa.

Viime aikoina aiemmin tänä vuonna tehdyt kirjalliset työt kantoivat hedelmää, kun sain saman päivän aikana tuli kokonaista kaksi eri tekijänkappaletta, molemmat liittyen Praedorin fantasiamaailmaan: Kahden maailman seikkailijat -novellikokoelma sekä Praedor-roolipelin lisäteos Varjojen kirja. Ensiksi mainitussa minulta ilmestyi novelli, toisessa roolipeliseikkailu.

Petri Hiltusen sarjakuviin perustuva Praedor-roolipeli ilmestyi alunperin vuonna 2000 ja on ystäväni Villen kirjoittama. Olen sekä peluuttanut sitä että myöskin pelannut sitä ahkerasti, ja olen lukenut suurin piirtein kaiken maailmasta ilmestyneen kirjallisen materiaalin. Viime viikon tekijänkappalesuma juontaa juurensa Ropeconiin 2017. Siellä kävin kuuntelemassa paria Praedoriin liittyvää ohjelmanumeroa ja totesin, että maailmaa laajentava joukko on toistaiseksi aika vahvasti All Male Panel - ja sitten hetken asiaa mietittyäni tulin siihen tulokseen, että ei sille kovin moni muukaan näytä olevan mitään tekemässä, joten kai siihen on tartuttava. Lisää samasta teemasta on myös näillä näkymin tulossa joskus ensi vuonna!

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Katsotaan, mitä lomailu tuo ensi viikolla tullessaan!

Varovaista neulomista

Elämänlangalla elämä voittaa, kesäloma alkoi, ja vähitellen olen vähän uskaltanut neuloakin. True Blue Shawlette edistyy, ja mielenkiinnolla odotan kuinka pitkälle lankaa riittää. Jo tässä vaiheessa on tosin selvää, että pienikokoiselle ihmiselle tästä saa pingottamalla sievän pikkuisen hartiahuivin, vaikkei ihan ohjeen suosituskokoon päästäisikään.

Ihan hirveän paljon neulomista hartiaseutu ei selvästi vielä kestä, mutta vähän kerrallaan työ etenee! Huivi on itse asiassa loistava välineule tässä vaiheessa, koska lanka ja puikot ovat paljon paksummat ja pintaneule paljon yksinkertaisempi kuin esimerkiksi keskeneräisessä palmikkopuserossani - joka on ihana, mutta jonka neulominen on aikamoista nykertämistä.

Viime viikolla vietettiin Helsingin Prideä. Oma kaikkein Pride-teemaisin tekemiseni oli osallistuminen tuttavapariskunnan häihin Kallion kirkossa.

Kulkueeseen en tänäkään vuonna suoriutunut, mutta tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta marssi noin 100.000 muuta.

Tässä vielä oma tyylinäytteeni sosieteettihäistä. Mekko löytyi viime hetkellä Prisman alennusmyynnistä ja kengät ovat Varustelekasta. Tällä kertaa iski kyllä korkkarien kosto, kun olen perjantaista alkaen kävellyt rakkolaastarit molemmissa isovarpaissa.

Iltatilaisuuteen vaihdoin sentään mukavampiin kenkiin, jotta pääsin vähän tanssilattiallekin pyörähtämään.

Neulomisen puutteessa ja erilaisten juhlarientojen välissä olen keskittynyt kirjallisiin töihin. Ropecon tulee myös tänä kesänä. Joka vuosi sanon, että olen menossa tapahtumaan maksavana asiakkaana, ja noin joka toinen vuosi tämä epäonnistuu, koska minut nakitetaan johonkin vapaaehtoishommiin. Tämän vuoden tehtävät olen jo lähes saanut tehtyä, sillä päädyin Con-lehden eli entisen Käsiohjelman päätoimittajaksi - ja tapahtumassa jaettavan lehdykän materiaalithan on saatava pakettiin hyvissä ajoin taittoa ja painoa varten.

Lisää kirjallisia hommia on luvassa, sillä keskustelu siitä, miksi Suomessa on pöytäroolipelipuolen suunnittelijoina niin vähän naisia johti siihen, että lupasin kirjoittaa Praedoriin lisäosan. Hups.

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Katsotaan ehtiikö huivi valmiiksi ensi viikoksi enintään puoli tuntia päivässä -neuletahdilla!