Elämänglangalla on vietetty kohtuullisen aktiivista neulevuotta 2017. Uusi vuosi tuo tullessaan näillä näkymin ainakin uuden kirjan, kun Sukka-aapisen materiaalit pitää jättää kustantajalle tammikuun lopussa.
Vuosi on ollut Sukka-aapisen kirjoittamisen lisäksi ollut muutenkin hyvin sukkaisa, kun polvisukkia on jälleen ollut työn alla jatkuvasti. Tein myös kahdet ylipolvensukat, yhdet Nealle ja yhdet hänen kaverilleen. Tällä hetkellä kesken on sahraminkeltainen pari.
Koitin laskea neuletöitäni Ravelrystä, mutta olen ollut vähän laiska päivittäjä ja osa valmiista töistä on jäänyt uupumaan. Laakson lilja -pusero kuitenkin pääsi hyvin esiin, ja taitaa olla tämän vuoden suurin ja suuritöisin valmistunut neule.
Vaikka en alunperin ollut puseroon aivan täysin tyytyväinen, on oranssi valopilkku piristänyt kyllä tätä eteläisen Suomen hyvin synkänharmaata mustaa talvea. Paita on siis päässyt aktiiviseen käyttöön ja on ollut siinä mieluisa.
Alkaneelle neulevuodelle en ole miettinyt erityisemmin uudenvuodenlupauksia. Tavoitteenani voisi olla, että neulominen olisi kivaa. Ehkä siis aloitan enemmän neuleita enkä stressaa siitä että täytyy saada edelliset ensin valmiiksi? Saatan myös harkita ostavani jotain ihanaa lankaa, vaikka sille ei olisi ihan heti mielessä käyttötarkoitusta! Olen jokusen vuoden pitänyt vähän ryhtiliikettä neulomisen ja lankaostosten suhteen, mutta nyt voisi ehkä luvata vaihteeksi itselleen vähän rentoutta!
Hyvää uutta neulevuotta 2018 kaikille Elämänlangan lukijoille. Olkoon se pehmoinen ja lankaisa!
1 kommentti:
How nice sweater!
Lähetä kommentti