Elämänlangalla neulottiin jokunen kuukausi sitten villapaita koiralle. Pusero on vielä vähän suuri, mutta pentu on kuitenkin jo kasvanut niin että sitä voi jo käyttää. Sain viikonloppuna vähän kuvaterveisiä siitä, kuinka Tyyne ulkoilee puserossaan.
Itsehän en ole erityisemmin koiraihminen, mutta Tyynen kanssa ollaan kyllä oltu oikein hyvää pataa kun ollaan kesällä jenkkifudiskatsomossa useamman kerran tavattu.
Jenkkifudiksesta puheen ollen, NFL:n kausi (siis se suuren maailman jenkkifudiskausi joka sitten talvella huipentuu Super Bowliin) alkoi tänä viikonloppuna. Minun työtuntisaldoni on tällä hetkellä liki kuukauden työtuntieni verran plussalla, joten pyrin nyt syyskuussa pitämään maanantait mahdollisuuksien mukaan vapaana.
Niinpä vietinkin aamupäivän neuloen myssyä ja katsoen amerikkalaista jalkapalloa. Puikoilla oli siis
Rikke, jonka lupauduin neulomaan ystävättärelle. Langaksi sain Jaegerin Extra Fine Merino DK:ta, joka on ihastuttavan pehmeää.
Minun päähäni myssy on himpun pieni, mutta jäi onnistuneesti kuitenkin minullekin päälaelta hieman löysäksi. Vastaanottajalla on selvästi pienempi pää, ja lisäksi tässä myssy on suoraan puikoilta ennen kastelua. Tarkoituksena on vielä muotoilla yläosaa hieman, sillä tiedän että tämä lanka rentoutuu kastelussa kauniisti.
Näissä tunnelmissa tällä neuleviikolla. Katsotaan, mitä ensi viikko tuo tullessaan!
1 kommentti:
Ja päähineneule sai nähdä...urheilua. No, mun kanavatyöni saavat kuulla viiden renkaan kisoista ihan tarpeeksi, kunhan päästään sinne asti.
Lähetä kommentti