Valonpilkahduksia risukasaan

Elämänlangalla on vietetty enimmäkseen hiljaiseloa, sillä flunssankaltainen tuote vaivaa sitkeästi. Vielä eilen illalla lämpö nousi selvästi kuumelukemiin, mutta onneksi olo on noin muuten jo vähän parempi. Tänään kävin varovasti pihalla metsästämässä muutaman Pokémonin ja nauttimassa auringonpaisteesta, ja toistaiseksi vaikuttaa siltä, ettei se huonontanut oloa.

Alkaisin kyllä olla jo ihan kypsä tervehtymään, koska jopa sohvalla istuminen ja neulominen alkaa käydä vähän tylsäksi. Viikolla kävin sen verran töissä, että istuin pitämässä Parkvillan vuokrauspäivystykset, mutta aivotoiminta ei riittänyt mihinkään muuhun. Tällä viikolla pitäisi sitten malttaa olla yrittämättä suorittaa kahden viikon töitä kerralla vaan tehdä hommia rauhalliseen tahtiin, että on aikaa parantua kunnolla. Katsotaan kuinka se onnistuu.

Syyspuseroni on edistynyt kivasti; tällä hetkellä on menossa jo ensimmäinen hiha. Tai itse asiassa toinen hiha, sillä ihan ensimmäinen hihapyöriö alkoi näyttää kovasti puhvihihalta joten purin sen ja aloitin uudestaan pienemmällä silmukkamäärällä. Onneksi nyt on vielä ollut aurinkoista ja lämmintä, niin ei yhtään haittaa vaikka puseron valmistuminen venyy.

Lauantaina puolestaan kävin ihan vähän lankakaupassa, sillä Snurre lainasi ystävällisesti tilojaan neulekirjatyöryhmälle valokuvan taustaksi.

Lopputuloksena päädyin ostamaan satasella lankaa. Näistä harmaa kashmir on jo kanssa-asujan puikoilla muuttumassa myssyksi ja fuksiasta babyalpakasta tuli Nealle pipo:

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla siis tällä viikolla. Toivotaan, että ensi viikko alkaisi vähemmän kuumeisissa merkeissä!

Syysflunssa

Elämänlangalla on jonkinlainen syysflunssa iskenyt, joskin vähän outona variaationa. Perjantaina nousi kuume ja perjantaina ja lauantaina oli oikein reipas nuha, mutta sitten jäljelle jäikin vain se kuume (tai onneksi nyt maanantai-illan koittaessa lähinnä lämpö, koska ajattelin huomenna jaksaa pariksi kolmeksi tunniksi töihin).

Näin syksyiseen tapaan täällä on myös  neulottu ja katsottu amerikkalaista jalkapalloa:

"Eiks susta tunnu siltä, että nää sun neuletta ja jalkapalloa -kuvat toistaa itseään?"
"Ei, tää on ihan eri neule ku edellisessä kuvassa!" 

Koska syksy on saanut ja on jälleen keinovalossa valokuvaamisen vuodenaika, en saanut puseron väriä oikein esiintymään edukseen. Totuus on jossain tuossa ylemmän kuvan kirkkaan kellanoranssin ja alemman kuvan hillitymmän sävyn välillä. 

Alunperin olin toivnut saavani puseron valmiiksi Ullan syksyn deadlineen, mutta näin ei nyt tällä kertaa käynyt. Joka tapauksessa se valmistuu piristämään synkintä syyskautta, koska vartalo-osa on vain muutamaa senttiä vaille valmis eikä hihoissa mene ikuisuutta vaikka niiden neulominen loputtomalta usein tuntuukin.

Näissä oransseissa tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla toivottavasti sitten terveempänä ja pirteämpänä!

Kuvaterveisiä ja vapaapäivän neuletöitä

Elämänlangalla neulottiin jokunen kuukausi sitten villapaita koiralle. Pusero on vielä vähän suuri, mutta pentu on kuitenkin jo kasvanut niin että sitä voi jo käyttää. Sain viikonloppuna vähän kuvaterveisiä siitä, kuinka Tyyne ulkoilee puserossaan.

Itsehän en ole erityisemmin koiraihminen, mutta Tyynen kanssa ollaan kyllä oltu oikein hyvää pataa kun ollaan kesällä jenkkifudiskatsomossa useamman kerran tavattu.

Jenkkifudiksesta puheen ollen, NFL:n kausi (siis se suuren maailman jenkkifudiskausi joka sitten talvella huipentuu Super Bowliin) alkoi tänä viikonloppuna. Minun työtuntisaldoni on tällä hetkellä liki kuukauden työtuntieni verran plussalla, joten pyrin nyt syyskuussa pitämään maanantait mahdollisuuksien mukaan vapaana.

Niinpä vietinkin aamupäivän neuloen myssyä ja katsoen amerikkalaista jalkapalloa. Puikoilla oli siis Rikke, jonka lupauduin neulomaan ystävättärelle. Langaksi sain Jaegerin Extra Fine Merino DK:ta, joka on ihastuttavan pehmeää.

Minun päähäni myssy on himpun pieni, mutta jäi onnistuneesti kuitenkin minullekin päälaelta hieman löysäksi. Vastaanottajalla on selvästi pienempi pää, ja lisäksi tässä myssy on suoraan puikoilta ennen kastelua. Tarkoituksena on vielä muotoilla yläosaa hieman, sillä tiedän että tämä lanka rentoutuu kastelussa kauniisti.

Näissä tunnelmissa tällä neuleviikolla. Katsotaan, mitä ensi viikko tuo tullessaan!

Unohdus ja lisää valmista

Elämänlangalla havahduttiin lauantaina siihen, että hetkinen, viime viikon blogimerkintä puuttuu. Minulla oli runsaasti kuvamateriaalia kiireisestä Espoo-päivän työviikonlopusta, mutta kun sitten maanantaina viimein oli vapaapäivä, olin näemmä niin kuitti, että unohdin sen osuuden jossa kuvien ympärille kerätään blogikirjoitus.

Neulomisaikaakin on ollut. Nea ilmoitti, että on tullut sen verran kylmä että on saatava taas sormikkaat. Parin viikon takaisista ylipolvensukista jäi ihan reilusti lankaa jäljelle, joten nyt neidillä on Wollmeise-sormikkaat.

Sormikkaiden neulominen on työlästä, mutta totesin että se muuttuu helpommaksi kun ei enää tarvitse nykertää pienenpieniä sormia, vaan käsineet voi tähdätä omaan käteen himpun ahtaiksi. Langanpäiden päättelykin on oikeastaan vähän helpompaa isommassa koossa, joskin edelleen pahuksen rasittavaa hommaa.

Viikonloppuna olikin sitten vauhdikasta. Lauantai-iltana kävin katsomassa Naisten Vaahteraliigan finaalin, josta Minttu kävi Helsinki Wolverinesin riveissä pokkaamassa kultaa kotiin.

Vihreästä villasukasta on jo pohjekavennukset neulottu, joten matsia katsellessa ei tarvinnut laskea kerroksia vaan saattoi keskittyä jännäämään ottelua. Seurasin vuosia naisten SM-sarjan kestomenestyjä GS Demonsia, joka viime kauden jälkeen lopetti toimintansa. Iso osa tutuista pelaajista siirtyi Wolverinesiin, joten maailma on nyt taas radallaan kun tutut naamat olivat kultamitaleja hakemassa.

Niille, jotka seuraavat minua Instagramissa ei tule yllätyksenä, että viikonloppuna on ollut myös neulekirjakuvauksia.

Näiden kuvauksien tuloksia pitää vielä kuitenkin odottaa hyvä tovi, sillä nyt tehtiin vasta ennakkomateriaaleja kustantajalle; koko paketti menee varsinaisesti käsiteltäväksi vasta tammikuussa. Tiiviin viikonlopun aikana haettiin kansikuvaehdotuksia sekä mallitaittoon yhden luvun tekniikkakuvia. Lisää kirjatunnelmia tulee sitten taas myöhemmin, kunhan kirjoitusprosessi pääsee kunnolla käyntiin. Kuviakin otetaan pitkin talvea lisää!

Tämä Elämänlangalta tällä viikolla. Toivottavasti olen ensi viikolla muistavaisempi!