Draamaa kerrakseen

Elämänlangalla on ollut viime päivinä tarpeeksi draamaa muutaman viikon tarpeiksi. Nyt onneksi alkaa vähitellen hellittää, vaikka vieläkin uuvuttaa.

Aloitetaan leppoisasti neuleasioista. Olen vähitellen edistänyt projektiani käyttää neulekirjaprojektista jääneitä lankoja pois. Alla olevassa kuvassa tekeillä oleva ekaluokkalaisen kokoinen pusero Silkbloom Finosta, siitä josta viime viikolla mainitsin saaneemme vääränvärisen erän BCGarnilta. Suosittelen muuten Silkbloom Finoa lämpimästi, aivan ihana lanka neuloa! Samaa tavaraa paksumpana on Silkbloom ja pitsineulepaksuisena Silkbloom Extra Fino.

Perjantaina saimme ensimmäiset taittovedokset Puserot puikoille -käsikirjoituksesta. Kyllä siitä vielä kirja tulee! Näillä näkymin kirja tulee kauppoihin joskus marraskuussa, mutta tarkempaa päivämäärää ei vielä ole tiedossa.

Taittovedokset tulivat piristyksen kannalta hyvään mutta työskentelyn kannalta huonoon aikaan. Tulin nimittäin juuri kotiin neljänneltä lääkäriltä viiden päivän sisään.

Olin viime viikolla vähän flunssassa, ja kun oikea silmä vähän ärtyi torstaina arvelin, että lisäoireeksi on ilmaantunut silmätulehdus. Työterveyslääkäri kirjoitti tippoja, ja menin kotiin. Perjantaiaamuna silmä oli turvoksissa eikä laisinkaan parempi. Seuraava työterveyslääkäri arveli, että kyseessä on allerginen reaktio ja antoi antihistamiinireseptin sekä ohjeen mennä Jorviin päivystykseen jos tilanne pahenee.

Kuva lauantaiaamun tilanteesta linkin takana. Silmäluomi oli yön aikana turvonnut vielä selvästi pahemmaksi kuin perjantaina ja olo oli todella epämiellyttävä. Jorvin päivystys onneksi palveli loistavasti, ja reilu kuuri kortisonia tabletteina allergialääkkeen tueksi. Vielä eilen silmä vuoti valtoimenaan heti kun pistin nenäni ulos, mutta tänään kun kävin terveyskeskuksessa kontrollissa, tilanne vaikutti jo ihan normaalilta.
 

Jotkut pelkäävät hammaslääkäriä, minä taas kammoan samanlaisella hysterialla silmälääkäriä ja kaikenlaisia silmiin liittyviä operaatioita. Siksi myönsinkin itselleni kunniamaininnan kun annoin hoitajan tarkistaa silmänpaineet, vaikka olikin selvää, ettei hän ollut koskaan aiemmin käyttänyt mittauslaitetta. Palkinnoksi ostin itselleni suklaakonvehteja Caffista ja uudet talvikengät.

Ensi viikolla Elämänlankaa on syyslomalla, sillä hylkään julmasti perheen kotiin ja lähden pitkäksi viikonlopuksi ulkomaille. Parin viikon päästä siis jälleen nähdään, ja silloin toivottavasti on jo tarkempaa tietoa uudesta kirjastakin!

Läpi repaleisen lokakuun

Mikähän siinä on, että kun kalenterissa on varmaan syksyn täyteen tuupatuin viikko, niin enköhän herää maanantaiaamuna kurkku kipeänä ja nenäntausta kutisten. Pitää nyt toivoa, että tämä menee ohi kuumalla kahvilla. Onneksi flunssa on luultavasti lapsilta saatu, sillä riiviöiden toivoisi pysyvän terveinä kun loppuviikosta on syysloma.

Syksyn neuleet etenevät edelleen reipasta tahtia. Viime viikolla vilautettu yksinäinen säärystin on nyt saanut parin.

Näissä Nietos-säärystimissä on lankana tosiaan ihan tuttu ja turvallinen Nalle. Viikonlopun matalalta paistanut syysaurinko tarjosi ihan mukavan valaistuksen mustan palmikkoneuleen kuvaamiseen.

Säärystimien jälkeen palasin projektiini käyttää pois neulekirjalankojen jämiä. Tässä on syntymässä puseron kaulus lainalapselle. Lanka on Silkbloom Fino, jota saimme vahingossa yhden erän ihan väärää väriä. Punaisesta ja oranssista tykkäävä ekaluokkalainen saa tästä talveksi puseron, olettaen että kokeellinen kaarrokkeeni toimii.

Neulekirjalankojen jämät ovat myös ilahduttaneet lasten koululla. Riiviöillä oli viime viikolla kädentaitoviikko, jota varten kaipailtiin esimerkiksi lankaa. Lähetin lasten mukana jonkun pussillisen ja kysyin sitten rehtorilta, kelpaavatko lankalähetykset toistekin. Kelpaavat, kuulemma, sillä vaikka esimerkiksi ihan pikkuiset koululaiset eivät vielä neulo niin virkkuukoukut ovat jo käytössä ja lisäksi erilaisia lanka-askarteluja tehdään mieluusti.

Alkajaisiksi koululle lähtivät erinäiset yksittäiset mallitilkkukerät, joille minulla ei varsinaisesti täällä kotona ollut käyttöä. Jatkossa alan pitää neulenurkkauksessa erillistä pussia, johon voin pistää projekteista jäävät puolikkaat tai puolettoista kerät. Eräänlaista varaston putsausta tämäkin, ja on erityisen mukavaa että langanjämät pääsevät hyötykäyttöön.

Näissä puolikuntoisissa tunnelmissa siis Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla toivottavasti jälleen pirteämpänä!

Sääriin ja kaulaan

Elämänlangan pahanlaatuinen asusteputki jatkuu. Nyt tosin on edistytty lapasista säärystimiin ja kaulureihin.

Nea valitteli palelua viilenevässä syyssäässä. Kaivelin lankahyllystä pari kerää Rowanin Felted Tweediä, jotka olen saanut jokunen vuosi sitten lahjaksi ja tekaisin säärystimet. Malli on vähän niin kuin Nietos parin vuoden takaisesta Ullasta, tosin aika paljon kapoisempana. Loppujen lopuksi säärystimistä tuli vähän liiankin kapeat, eli täytynee tehdä tyttöselle jossain vaiheessa reippaamman kokoiset.

Kun jaoin nämä kuvat facebookiin, sain välittömästi kaverilta tilauksen samanlaisista. En ole moneen herran aikaan ehtinyt ja jaksanut tehdä tilausneuleita, mutta nyt tilaus osui täsmälleen oikeaan saumaan: olin viikonloppuna risteilyllä Tukholmassa ja kaipasin matkalle jotain sopivan aivotonta reissuneulottavaa. Lankana on proosallisesti musta Nalle ihan tuosta Sellolta lähimarketista, mallina tällä kertaa ihan oikeasti se Nietos.

Kuvasta näkyy muuten aika tarkkaan miten pitkän täyspalmikoidun säärystimen saa aikaiseksi suurin piirtein naisten M-koossa sadan gramman kerästä Nallea. Puikot tässä 3,5 mm, paitsi yläreunan joustimessa 3 mm. Minun käsialani on tiukka, joten löysemmällä käsialalla (ja vähemmillä palmikoilla) Nalle-kerä riittänee puoleentoista säärystimeen.

Tilatut säärystimet aiheuttivat lankaostoksen, mutta muuten olen aika hyvin pysytellyt pienimuotoisessa yrityksessäni neuloa varastolangoista sen sijaan, että ostaisin uusia. En siis ole varsinaisesti lankapaastolla, mutta nyt kun näemmä on pahanlaatuinen asusteputki meneillään, pyrin käyttämään pois erilaisia hajakeriä. Projektin tuotoksia on myös Nean uusi kauluri, johon kulutin ne pari kerää Dropsin Big Merinoa, jotka kirjaproggiksesta jäivät yli.

Paksuilla puikoilla ja paksulla langalla neule valmistuu nopeasti, joten tämäkin ohje kerkisi Ullaan eiliseen deadlineen mennessä. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että sain raapustettua kasaan kolme erillistä ohjetta seuraavaan Ullaan, sillä kun Puserot puikoille on nyt kustantajalla editoitavana ja taitettavana, olisin kuvitellut ettei neulesuunnittelua irtoa ennen kuin joskus loppuvuodesta seuraavan kerran. Täytyy tosin myöntää, että en kertakaikkiaan jaksanut kirjoittaa kokosarjoitusta Lakeuden kutsu -puseroon, vaan lähetin ainoastaan sen koon, jonka tein itselleni.

Näissä asusteellisissa tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Katsotaan, joko ensi viikolla olen päässyt isompiin töihin, vai vieläkö elellään pienten neuleiden aikaa.