Julkkarointia

Aloitan kiittämällä kaikkia viime viikon merkintää kommentoineita. Halusin jättää anonyymin kommentointimahdollisuuden auki, ja ilokseni keskustelu pysyi lähes täysin asiallisena. Monella oli myös omia kokemuksia jaettavana. Terveisiä siis lukijakunnan tynnyreille ja kukkakepeille, hukkapätkille ja hujopeille. Meitä ihmisiä valmistetaan monen kokoisina ja muotoisina, ja hyvä niin!

Tämä onkin hyvä aasinsilta neuleasiaan. Yksi syy siihen, että päädyin suunnittelemaan neuleita on juuri tuo ihmisten monimuotoisuus. Kaikille eivät samat mallit sovi. Sen huomasimme myös lauantaina kun vietimme Pipo on pääasia -kirjan julkkareita. Esimerkiksi pään ja kasvojen muoto ja hiusten pituus vaikuttivat kummasti, kun eri ihmiset kokeilivat näytteillä olleita kirjan mallipipoja. Myssy, joka on jonkun päässä hassun näköinen, istuu toisen päähän todella hyvin.

Julkkarit sujuivat todella hyvin, Villavyyhti oli täynnä väkeä ja Jennin (kuvassa vasemmassa reunassa kärpässienikuvioisessa hameessa) varaamat kirjat menivät kaupan omaa hyllykappaletta myöten. Kirjailijattaret (sohvalla Niina Hakkarainen, minä ja Hanna-Kaisa Hämäläinen, Hannan vieressä tuolilla Suvi Heikkilä) pääsivät signeeraamaan sen verran monta kappaletta, että laskut menivät sekaisin. Oli mahtavan hauskaa päästä tapaamaan niin vanhoja tuttuja kuin uusia tuttavuuksiakin.

Facebookissa kehotin ihmisiä ostamaan Jenniltä hyllyt tyhjiksi myös langasta. Ihan näin ei sentään käynyt, mutta siinä vaiheessa kun itse ehdin ostoksille asti, oli Cascade Heritage Silk Paints -hyllyssä enää yksi ainoa orpo vyyhtiparka. Pakkohan se oli poimia mukaan, varsinkin kun väri oli oikein ihana tummanvihreä. Siitä on jo syntymässä jonkinlainen päähine - pitihän minun päästä heti kokeilemaan samalla ostamiani HiyaHiyan puikkoja.

Ensi viikolla on siis mitä luultavimmin näyttää sellaistakin harvinaista herkkua kuin valmiita neuleita. Silloin taas uutta Elämänlankaa!