maanantai 11. kesäkuuta 2012

Älkää tehkö niin kuin minä teen

Tämä on varoittava tarina itsepäisyydestä, ylimielisyydestä ja siitä, kuinka käy kun ei usko viisaampien ohjeita.

Tiedättehän, kuinka neulekirjoissa ja neulesuunnitteluoppaissa aina neuvotaan neulomaan mallitilkku. Lisäksi, muistattehan, on neuleohjeissa yleensä nuo maagiset sanat "tai käsialan mukaan". Kuten tiedämme, ei lankavyötteen suositustiheydellä ja suosituspukkokoolla myöskään ole mitään tekemistä keskenään, jos käsiala sattuu olemaan erilainen kuin sen mummon, joka lankatehtaan takahuoneessa kiikkustuolissaan päivät pitkät neuloo mallitilkkuja.


Tässä muistin virkistykseksi kuva viime viikolta. Tekeillä on siis onteloneulehuivi GS Demons -joukkueen logolla fanihuiviksi. Tarkoituksenani on, että huivi menisi juuri pään ympäri ja sen voisi kiinnittää neppareilla niskan taakse. Arvatkaapa huvin vuoksi kuinka leveä huivin yläreuna on? Neiti siellä takarivissä? Aivan oikein, seitsemänkymmentäkahdeksan (78) senttimetriä. Vaikka kuinka olisi hyvinmuodostunut otsaluu (tai paksu pää), niin lähemmäs kahdeksankymmenen sentin päänympärys taitaisi sopia parhaiten vähintään noin kolmemetriselle henkilölle.

Tarkkaavaiset saattavat huomata työssä toisenkin ongelman. Jos demonin pää on tuon levyinen, ja molemmissa laidoissa näyttää  olevan noin paljon yksivärisiä silmukoita, kuinka pitkä demonin leuan tulisi olla, jotta se ulottuisi edes lähimaille vastaavalle etäisyydelle kolmiohuivin kärjestä kuin sarvet huivin yläreunasta? Niinpä niin, noin viisi kertaa pidempi kuin varsinaisessa logossa. Ja mistä johtuu, että havahduin tähänn vasta neulottuani demonin sarvet kokonaan ja silmiä puoleenväliin? Silkasta itsepäisyydestä ja tyhmyydestä, kun määrätietoisesti jätin järjen äänen huomiotta ja ajattelin että kyllähän se siitä kun vielä vähän matkaa neulon.

Kerin siis kaksi vyyhtiä lisää Allhemp3:a, koska en aivan vielä henno purkaa ensimmäistä yritelmää. Viikonloppuna ansiokkaasti kaksi jenkkifudismatsia katsomosta seuraten sitten neuloskelin huivia vähän fiksatulla ruutupiirroksella ja 40 s kapeammalla aloitusreunalla. Eiköhän tästä hyvä tule.

Vaihdoin muuten silmukkamäärää säätäessäni samalla puikot ihan eri tyyppisiin ja 0,5 mm suurempiin, mutta en turhaan kokeillut mitään mallitilkun tapaistakaan. Mitä sellaisella mallitilkulla tekee, puoli milliä sinne tai tänne.

Jos tästä voimme mitään päätellä, GS Demons -huivin seikkailut Elämänlangalla jatkuvat vielä myös ensi viikolla. Paitsi jos annan periksi houkutukselle, ja aloitan itselleni vaihteeksi puseron.

1 kommentti:

mokkakissa kirjoitti...

Ehkä ei kannata neuloa demoneita... Yritä pupuja seuraavaksi, ne ovat kiltimpiä.