Vihertää

Ennenaikaan sanottiin että Suomen kesä on viileä ja vähäluminen, mutta nykyään se taitaa päteä pikemminkin talviin. Pakkasta saatiin sentään muutamaksi päiväksi niin että lähikoululle ilmestyi luistelukenttä ja Nealle saatiin ostettua luistimet, mutta viikonlopun suojasää taisi sulattaa jäät taas. Sukkaputki on todentotta talttunut, joskin yhdet miehen polvisukat ovat vielä jonossa jahka saan hankittua mustaa Seiskaveikkaa, Jannea, Karismaa tai muuta suurinpiirtein vastaavaa paksua sukkakelpoista lankaa. Musta ei kuitenkaan nyt erityisemmin houkuttele: koska maailma on niin kovasti harmaa, keskeneräiset neuleet vihrertävät senkin edestä.



Aloitin jo joululomalla itselleni valekietaisupuseron Dropsin Alpacasta. Tarkoitus olisi sarjoittaa tämä kokoihin XS/S, M/L ja XL/XXL (arvata saa mitä kokoa itselleni teen). Ajattelin tarjota puseroa kesäullaan, jonka teemaksi toimitus on sopivasti pohtinutkin pitsineuleita. Hakusessa on vielä keksinkö kevään Ullaan jotain leikkisää tai muuten mukavaa neulottavaa. Väkisin en ala vääntää, siinä menee vain hermot. Pikku puseroinen on tosin nyt ollut muutaman päivän vähän tauolla, sillä sillä ei ole millään muotoa kiire. Jokunen uhri on jo lupaillut testineulontaakin, katsotaan montako saan pyydystettyä sitten kun toukokuu oikeasti lähestyy.



Syy oman puseron taukoon on takavasemmalta hyökännyt inspiraatio lapsen puseroon. Paidan vartalossa ryömii salamanteri, ja yläosaan tulee raglansaumaan nappilista. Mikäli valmiista paidasta tulee niin kiva kuin kuvittelen, ohje menee Ravelryyn myyntiin. Muutenkin lastenvaatetuttaa, ystäväpiiriin pian saapuvalle pienelle pitäisi tehdä jotain ja Neakin ehkä haluaisi jotain uutta jos Joel saa puseron.



Neasta puheenollen, äiti ylpeänä esittää: nelivuotiaani osaa neuloa. Niin kuin kuvasta näkyy, äidin silmukat ovat vielä tasaisempia, mutta nuo isot ja löysät silmukat ovat Nean ihan omin pikku kätösin vääntämiä. Tyttö istuu aina muutaman minuutin vieressä sohvalla ja mutisee "Läpi" (puikko läpi silmukasta), "kiinni" (lanka kiinni puikon päähän), "läpi" (puikko lankoineen takaisin eteen) ja "HOP!" (joka on paras osa, koska vanha silmukka hyppää iloisesti alas puikolta). Tästä tulee kuulemma äidille "sellainen torkkupeitto jota voi pitää kainalossa niin nukkuu paremmin".

Nyt jatkamaan vihreitä neuleita ja pohtimaan Lankahamstereita. En ehtinyt viikonloppuna kirjoitella tämän vuoden sääntöjä ja lisätietoja, joten se lienee tämän päivän homma. Ensi viikolla sitten taas lisää Elämänlankaa.