maanantai 1. syyskuuta 2008

Asustautumista

Koska säät ovat ihan oikeasti kylmenneet ja syyskuukin pääsi alkamaan, residentti mies teki pitkän ja vaarallisen matkan kellarikomeroon metsästämään talviasustepusseja. Kaikenlaista myssyä ja huivia kotiutuikin taas tänne yläkertaan, ja talvikengät pitäisi taas inventoida. Muistaakseni olen jo noin kolmena edellisenä talvena todennut, että olemassaolevat kengät ovat täysin irtipoikkipuhkirikki ja pitäisi ostaa uudet joihin ei tulisi loska ihan suoraan läpi.

Talviasusteita tutkiessa käytiin seuraavanlainen keskustelu, joka saattaa järkyttää vannoutuneita neulojia:

Mies: Huomasin, että missään noista pusseista ei ollut sormikkaita Joelille.
Minä: Ei Joelilla ole. Meinaatko, että sille jo saisi sormikkaat käteen.
Mies: Toki. Ostetaanko sille? Vai haluatko ehkä neuloa?
Minä: *hetken tyrmistynyt hiljaisuus* Kaupan lastensormikkaat ovat aina täyttä muovia.
Mies: Kai sellaisiakin voi käyttää?

Kuten arvata saattaa, noin viisi muuta projektia meni telakalle saman tien, kaivoin hyllystä mustaa Marks&Kattensin Karusellia (koska ainoa kirkasvärinen ohut merinovilla oli limenvihreä, ja Nealla on jo sen väriset sormikkaat) ja aloin neuloa.



Tästä syystä Elämänlangalla ei valitettavasti ole tarjolla tällä viikolla kovin inspiroivia neulekuvia, sillä tekeillä olevaa oranssinkirjavaa sukkaa on esitelty jo kahdesti, eikä valmiista parista ole vielä tietoa kun sormikkaat kiilasivat edelle. Reissuneuleena taas on kulkenut tummansininen kauluri, ja vaikka Visjögarn onkin harvinaisen hyvin käyttäytyvää sinistä lankaa, kovin kuvauksellista se ei ole (vaikka nalle kovasti yrittikin auttaa). En vielä tiedä, kuinka aion ottaa siitä neuloutuvista asusteista Ulla-kelpoisia kuvia, mutta eiköhän tuo jotenkin onnistu. Onneksi aikaa on vielä melkein kaksi kuukautta. Kathmandu Tweedistä on sentään syntynyt mallitilkku, mutta valitettavasti sileä suorakaidekaan ei taida pelastaa viikon kuvallista antia. Tätä menoa en uskalla luvata ensi viikoksikaan kiintoisia palmikoita.

Suonette anteeksi, poistun nyt tikuttelemaan tummansinistä ja mustaa, jotta voisin hyvällä omallatunnolla taas palata omempien värieni pariin. Ensi viikolla ehkä sitten värikkäämpää Elämänlankaa?

Ei kommentteja: