Langanlaihana

No, ei nyt ehkä ihan langanlaihana vielä, mutta päätinpä kuitenkin kirjoittaa laihdutuksesta näin Neulojien laihdutusprojektin alkuperäisen osan päättymisen kunniaksi. (Muutamat meistä jatkavat kyllä vielä.)

Kirjoitan tätä tekstiä nyt 20 kiloa kevyempänä kuin puoli vuotta sitten. Koska minulta nykyään jatkuvasti kysellään kuinka tämä on mahdollista, yritin laittaa laihdutusajatuksiani tekstimuotoon. Ensin kuitenkin asiaankuuluva ennen-kuva (laihdutusmainoksissahan on aina huonossa valaistuksessa ja mahdollisimman vähän imartelevasta kulmasta otettu ennen-kuva ja sitten mahdollisimman edustava jälkeen-kuva laihduttajasta):



Erilaisia laihdutussuuntauksia on tuhat ja yksi. On erittäin vähäkalorista dieettiä ja on syö-pelkkää-kaalisoppaa -dieettiä. Laihdutusta on aloiteltu mehupaastolla tai raejuustolla. Karviselle suositeltiin aikoinaan sellaista dieettiä jossa saa syödä mitä vaan, kun ensin pistelee poskeensa kilon porkkanoita. Yhden dieetin mukaan punainen liha on pahasta, toisen mukaan taas voi syödä niin kuin haluaa, kunhan ruokailujen välillä on tasan kolme tuntia aikaa. Toki voi myös luottaa omenaviinietikan ihmeitätekevään voimaan, tai syödä vatsaa täyttäviä kuitukapseleita.

Valitettava tosiasia on, että ihmedieetit eivät toimi. Esimerkiksi kaalisoppadieettiä tai mehupaastoa perustellaan sillä, että se potkaisee laihdutuksen liikkeelle vauhdilla, mutta ne nesteen poistumisesta johtuvat pudonneet kilot kyllä tulevat takaisin hetikohta kun laihdutusruokavaliosta siirtyy takaisin vanhoille tavoille. Painonpudotus on rasittavan pitkäjänteinen ja hidas projekti, sillä tulos on pysyvämpi jos paino on pudonnut pitkään tasaisesti vajaan kilon viikossa kuin jos olisi pudottanut sillä kaalisopalla viisi kiloa kerralla.

Kerrataanpa perusasiat. Nämähän ovat lapsikin sen tietää -sarjan itsestäänselvyyksiä, joiden pitäisi olla tuttuja kaikille, mutta kerta kiellon päälle:

1. Ihminen pysyy parhaiten terveenä kun harrastaa sopivasti liikuntaa ja syö monipuolista ruokaa jossa on kaikkia tarvittavia ravinteita tasapainoisessa suhteessa.
2. Ihminen laihtuu, jos kuluttaa enemmän energiaa kuin nauttii.
3. Jos ei halua saada pudottamiaan kiloja takaisin, täytyy pikadieettien asemesta pyrkiä pysyvään painonhallintaan, eli muuttaa ruokailu- ja liikuntatottumuksiaan niin että energiaa kuluu jatkuvasti sopivassa suhteessa nautittuun ravintoon.

Itse olen onnistunut pudottamaan painoani lähinnä klassisen lautasmallin avulla. Aterialla siis ladotaan lautanen puolilleen kasviksia. Neljännes lautasesta on omistettu lihalle tai muulle proteiinille, ja neljännes pastalle, riisille tai perunalle. Syön nykyään pienempiä ruoka-annoksia ja valmistan ruoan kevyemmin. Lisäksi sovimme Harmoniassa yhdessä, että karkkipäivä on lauantaina ja muutoin niin makeiset kuin pullatkin saavat jäädä kaappiin. Yksinkertaisesti vähemmän rasvaa ja sokeria, siis. Olen myös voittanut vastenmielisyyteni vaakaa kohtaan ja punninnut itseni joka viikko. Tulokset ovat olleet hyviä, vai mitä sanotte tästä mainiosta jälkeen -kuvasta:



Samalla tähänkin merkintään hieman sitä neulesisältöä: kuvassa oleva vihreä villatakki on Eris, joka valmistui viikonloppuna. Mallitilkku valehteli ja takista tuli pienempi kuin ajattelin, mutta nykyisessä hoikemmassa olotilassani neule istuu kuin valettu. Ja mikä parasta, minulla on varaa laihtua varmaankin vielä toisen 20 kiloa ennen kuin Eris on minulle liian suuri.

Pitäisiköhän seuraavaksi aloittaa laihdutusmotivaattoriksi Rogue vielä pari kokoa pienempänä? Silkkikorsetti saa vielä odottaa toiset 20 kiloa. Ehkä muodot jo ensi kesänä antavat myöten moiselle.

Näihin hyväntuulisiin tunnelmiin lopettelen tällä kertaa. Elämänlankaa taas ensi maanantaina.