Vuoden viimeiset valmiit

Elämänlangalla on neulottu ahkerasti, jotta vuoden loppuun tulisi vielä uutta näytettävää. Olimme joulun pyhät Tuusulassa äidin lihapatojen ääressä, ja mikäs siellä neuloessa. Sain vihdoin ja viimein pääteltyä langanpäät uudesta puserostani, sopivasti säiden vähän viilentyessä. Jouluaattona ja -päivänä valokuvatessa olleet vielä ne vähätkään lumet sataneet, joten kuvat ovat lähes kesäisiä.

Pusero oli itse asiassa tekeillä aika tarkkaan vuoden verran, sillä ostin langat Tallinnasta, kun juuri ennen viime joulua kävin siellä oopperamatkalla (ja ihan vähän Karnaluksissa). Hihat ovat vartaloon nähden vähän liian väljät, ja vaikka kuinka mittailin niin niistä tuli liian pitkät, mutta ne ovat pikkuvikoja. Olen oikein tyytyväinen!

Joululomalla neuloin myös joululahjalangoista: kauluriin meni kolme kerää Rowan Finestiä, jotka ostin joululahja-lankashekilläni.

Kyllä hymyilyttää, kun kaulassa on merino-alpakka-kashmirsekoitetta. Sain tästä samalla neuleohjeideankin, jos vaikka joku päivä ehtisi kirjoittaa muistiin ja testata.

Näin loppuvan vuoden kunniaksi tein vähän katsausta neulevuoteen sen mukaan, mitä olen muistanut Ravelryyn päivittää. Vaikka pitkin vuotta on tuntunut siltä, että neulon ja neulon eikä mitään valmistu, niin olen ollut tuotteliaampi kuin muistinkaan: olen saanut valmiiksi kolme aikuisen kokoista puseroa tai neuletakkia, lasten kokoisiakin kaksin kappalein, ja niiden lisäksi vielä yhdet taaperon villahousut ja yhdelle vauvalle toukkapussin. Kaulanlämmittimiäkin on tämän yllä olevan sekä aiemmin Nealle neulotun kaulurin lisäksi syntynyt kesän Ullan puuvillainen Vaahtopää-huivi. Nean kaulurin kaveriksi neuloin myös pipon.

Muuten neulominen on jälleen vuonna 2015 ollut hyivinkin sukkapainotteista. Polvisukkia on aktiivikäyttöön valmistunut kolmet lisää, mikä onkin hyvä - yksi pari koki juuri männäsyksynä ankean kohtalon, kun toinen sukka oli päätynyt kuivausrumpuun ja sen pari ei. Ravelrystä ei käy ilmi, mutta olen myös aktiivisesti paikannut sukkia, sillä polvisukat kuluvat minulta aina puhki isonvarpaan kynnen kohdalta kauan ennen kuin sukkien kantapäiden tai päkiöiden suhteen tarvitsisi olla huolissaan. Näiden lisäksi olen neulonut yhdet vauvantossut, kolme paria Varvikkaita, kolmet tavalliset lasten sukat sekä yhdet vähän lyhyempivartiset aikuisten sukat. Ja toki ne hyvin sievät pöllölapaset, jotka menivät kummityttösen joululahjapakettiin. Keskimäärin siis olen saanut valmiiksi noin kaksi neuleprojektia kuussa, eli ilmeisesti vain kuvittelen, ettei vuoden mittaan ole Elämänlangalla ole juuri ollut näytettävää.

Amerikkalainen neuleystävä kyseli joulunpyhinä neulojien uudenvuodenlupauksia. Itselläni on jo useamman vuoden ajan ollut tavoitteena vähentää lankashoppailua vain huvin vuoksi, ja käyttää varaston aarteita. Kuluneen vuoden aikana suurin osa lankaostoksistani on ollut täsmätilauksia Wollmeiselta noihin polvisukkiin, joita käytän jatkuvasti, ja hupishoppailua on ollut paljon entistä vähemmän. Koitan jatkaa samalla linjalla tulevanakin vuonna.

Näissä tunnelmissa vuoden viimeisellä Elämänlangalla. Ensi viikolla ollaankin jo uudessa vuodessa!

Tonttumuorin hommissa

Elämänlangalla on kuluneen viikon aikana tehty töitä joulupukin piikkiin. Kanssa-asuja Minttu ulkoisti minulle kahden pienen sukkaparin neulomisen, koska hänellä on itsellään tekeillä hyvin pitkäsäärisen vastaanottajan polvisukat.

Nämä sukat ovat menossa 2- ja 4-vuotiaille. Oranssinkirjavissa sukissa on lankana Hjerte Sock 4 ja sinivihreissä OnLinen nelisäikeinen Supersocke. Molemmat langat löytyivät omasta lankavarastosta, ja oli hauska saada niille käyttöä. Supersockesta teen ehkä vielä Joelillekin sukat - lapsiparan villasukkatilanne on auttamattoman huono, koska jostain syystä Nealle tulee vain neulottua paljon useammin.

Toinen pieni neuleprojekti on lapaset kummityttöselle. Tässä vaiheessa tuli hetkellinen kyllästys sileään neuleeseen, ja päädyin neulomaan lapasten kädenselkiin pienet pöllöt.

Ostin pöllösille napitkin silmiksi, mutta ne osoittautuivat hippusen liian suuriksi. Niinpä ompelin silmät lopulta tummalla jämälanganpätkällä.

Lapasten ohje on mallia "hihasta ja hatusta", mutta päädyin sitten piirtämään pintaneuleen muistiin. Kas tässä lukijoille joululahjaksi pöllönen:

Kuva suurenee klikkaamalla vähän isommaksi.

Seuraavaksi jatkan ehkä omaa polvisukkaani, tai jos oikein hurjaksi heittäydyn niin alan pohtia joulureissuprojektia. Perinteisesti olen loma-aikoina yrittänyt neuloa jotain kivaa itselleni, mutta nyt toisaalta pukkaisi kyllä myös erään kollektiivisen neuleprojektin hommia. Katsotaan, kuinka tässä käy!

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla odotellaan joulua. Ensi viikolla ollaankin sitten vuoden viimeisessä blogimerkinnässä!

Jouluisissa tunnelmissa

Elämänlangalla odotellaan lähestyvää joulua rauhallisissa tunnelmissa. Neuleetkin edistyvät vähitellen, ja uutta pukkaisi puikoille jatkuvasti.

Aika tarkalleen vuosi sitten kävin Tallinnassa ja ostin itselleni puserolangat. Projekti hautautui kesäksi, mutta pääsi syksyllä uudelleen puikoille ja on nyt kylpyhuoneessa odottamassa kuivumista ja langanpäiden päättelyä. Alkusovituksessa hihat olivat vähän liian pitkät ja leveät vartaloon nähden, mutta toivon että sain muotoiltua suhteita vähän paremmiksi kuivatusvaiheessa. Ensi viikolla on toivottavasti kuvia uudesta puserosta ihan päällä.

Pienempää neuletyötä edustavat joulusukat, jotka minulle ulkoistettiin. Tämä pari on varastosta löytynyttä vanhaa Hjerte Sock 4 -lankaa, ja sukkaparin koko on toivottavasti noin 2-vuotiaalle. Seuraavaksi on tilauksessa sukat 4-vuotiaalle, siihen on varattu sini-vihreäkirjavaa OnLinen Supersockea. Ennen joulua pitäisi ehtiä neuloa lisäksi vielä yhdet leikki-ikäisen lapaset.

Vuoden viimeisen hallituksen kokouksen kunniaksi sain töistä lahjan: lankashekki Menitaan ja suklaata, eli kenties osuvin lahja, jonka makeanhimoiselle neulojalle voi antaa. En vielä ole päässyt shoppailemaan, mutta katsotaan josko tässä vielä ennen joulua ehtisi lahjomaan itseään vaikka jollain luksuslangalla, jota ei muuten kehtaisi ostaa.

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla ollaan jo melkein joulussa!

Syksyn sukkasatoa

Elämänlangalla on ollut viikonloppuna hyvä sukkasato. Ajoitus onkin mitä mainioin, koska onnistuin saamaan perinteisen räkätaudin, nenä vuotaa ja varpaat palelevat.

Ensinnäkin sain vihdoin ja viimein pääteltyä pitkään valmiina olevat lyijynharmaat polvisukat. Eihän sukkien päättelemisessä pitkään mene, mutta koska teen polvareihin taitteen kuminauhakujaa varten, on näissä aina lisäksi jonkin verran sellaista ompelua, joka vaatii tarkkuutta.

Lisäksi valmistuivat tummanvihreät joululahjasukat. Tässä mallina omat jalkani, sillä vastaanottajan kengän koko on melko lähellä omaani. Koska neulon yleensä polvisukkia, on aina yhtä yllättävää, miten nopeasti nilkkasukat valmistuvat.

Jotta en jäisi täysin reissusukattomaan tilaan, aloitin tietenkin välittömästi myös uudet polvisukat. Tuttuun tapaan Wollmeisen Twiniä, väri tällä kertaa Orient.

Sukkiin liittyy myös tämä mielenkiintoinen paperi, jonka kävin eräiden muiden henkilöiden kanssa allekirjoittamassa männäviikolla. Elämänlangalla tullaan siis arkisten käyttösukkien lisäksi lähikuukausina puuhastelemaan mm. erilaisten kärkien ja kantapäiden kanssa. Pysykää kanavalla!

Näin Elämänlangalla tällä viikolla. Katsotaan, mitä ensi viikko tuo tullessaan.