Viime viikolla vietettiin vihdoin Puserot puikoille -kirjan julkkareita. Ensimmäistä kertaa menin kirjani julkkareihin niin, että en ollut itse nähnyt painettua kirjaa ennakkoon, mikä tietysti oli erityisen jännittävää. Tekijänkappalee olivat nimittäin tulleet suoraan Jennille Villavyyhtiin samalla kuin kaupan myyntikappaleet.
Siitä tuli kuin tulikin oikea kirja! Puserot on hieman ohuempi kuin aiemmat puikoille -sarjan kirjat, sillä meillä oli kustantajan puolelta sivumäärärajoite "ei missään nimessä enemmän kuin Pitseissä". Valmiissa käsikirjoituksessa oli merkkejä itse asiassa ihan selvästi enemmän, mutta neulekirjassa taitto vaikuttaa niin paljon kun on kuvia ja ruutupiirroksia.
Puseroiden suhteen oli tärkeää, että saamme mukaan paljon detaljikuvia, ja pyrimme mm. saamaan ainakin useimmista vaatteista mukaan jonkun takaapäin otetun kuvan. Esimerkiksi alla olevassa oranssissa Ahto-puserossa on satulahihat, palmikot nousevat helmassa ja hihansuissa suoraan joustimista, ja selkä on eri näköinen kuin kuviollinen etupuoli. Taittaja sai kaikki yksityiskohdat mahdutettua mukaan.
Julkkareissa Jenni luovutti käyttöömme mm. kaupan kaikki ne mallinuket, jotka eivät olleet ikkunoissa. Ahto-puseron vieressä hengailee Taimi-slipari. Ohuimmat ja kevyimmät neuleet saattoi laittaa näytille myös vaateripustimille. Moni vaate oli myös ihan vain kaupan kammarin pöydällä hypisteltävänä ja kokeiltavana.
Oras-keeppiä kokeili useampikin ihminen, ja sitä ihasteltiin kovasti. Kun vihdoin sain kirjan ohjeet myös syötettyä Ravelryn ohjetietokantaan, Oras on ollut sielläkin tykkäystenkeruuhitti. Yllä oleva kuva on siis Antti Tuomisen käsialaa ja on poiminta kirjan kuvituksesta. Lankana on Wollmeisen Pure 100 % merinovilla. Wollmeise-vihkiytyneet tutut eivät ollet uskoa, että saimme vaatteeseen kulutettua liki 5 vyyhtiä, mutta pintaneule on neulottu nostetuilla silmukoilla ja on hyvin tiivis. Keeppiä voi siis käyttää halutessaan ulkovaatteenakin.
Meillä kotona Nean saama Satu-bolero on ollut ehdoton hitti. Mainittakoon muuten ihan erityisesti lankakehuna, että tässä lankana oleva Dropsin Babyalpaca Silk ei aiheuta normaalia "äiti, tää kutittaaaaaa" -valitusta.
Emme ole erityisemmin harrastaneet kirjoissa lastenvaatteita, mutta tämä aikuisen bolero sarjoittui ihan kätevästi myös pariin koululaiskokoon. Nea myös vei minun kappaleeni kirjaa kouluun esitelläkseen, että hän on kirjakuvissa. Lapselle ei ehdi tulla ihan hirveästi harhaluuloja mallin töistä, kun joka välissä joutuu jotain neuletta esittelemään. Lainalapsi ilmoitti minulle, että seuraavassa kirjassa pitää sitten olla hänenkin kuviaan, joten mikäli seuraava kirja tulee, sinne täytynee kehittää joku kouluikäiselle pojalle sopiva vaatekin.
Näin Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla mahdollisesti sitten joulupukin asioilla.
4 kommenttia:
Onnittelut kirjasta. Mun ---Puikoille sarjasta tämä vielä puuttuu, mutta ehkä joulupukki huolehtii asiasta.
Onneksi olkoon!
Onko kirjassa muuten isoja kokoja? Kun on tämmöinen paksu muori, niin oikein harmittaa, kun useissakin kirjoissa ja lehdissä koot päättyvät korkeintaan äxällään, eikä aina edes sinne asti.
Villiviini, ihan kaikissa vaatteissa ei ole kaikkia kokoja, suurin koko on XXXL.
Kiitos vastauksestasi. Eihän nyt kaikissa tarvitsekaan kaikkia kokoja olla, mutta kiva, jos joissakin! Pitääpä tutkia kirjaasi tarkemmin ja ostaa vaikka itselle joululahjaksi.
Lähetä kommentti