Tänä vuonna lapsilta tuli hienojen korttien lisäksi lahjoja. Nea oli ehtinyt tehdä äitienpäiväsalaisuuksia sekä koulussa että eftiksessä eli iltapäiväkerhossa, joten sain ensimmäisen äitienpäivälahjan synttärilahjaksi. Hieno vohvelikankaasta ommeltu pannulappu on kaksinkertaisena myös oikein toimiva ja ollut jo ihan reilusti käytössä. Näemmä kirjailujen lisäksi oli opeteltu myös ompelukoneen käyttöä.
Punainen puoli on ilmeisesti tehty ensin, ja keltaisella on hieman loppunut jaksaminen. Kuviot ovat yksinkertaisempia ja parissa kohdassa aloitettu kuvio onkin jatkunut ihan vain suorana viivana. Nostalginen olo, samoja kuvioita on itse lapsena ommellut kaikenlaisiin joululiinoihin ja kirjanmerkkeihin ekalla ja tokalla luokalla.
Äitienpäivälahjapaketeista paljastui käyttöesineen lisäksi taidetta. Oikealla puolella oleva sydän on väännetty kolmesta eri värisestä ohuesta askartelurautalangasta ja se on Nean käsialaa. Alavasemmalla oleva taideteos on Joelin eskarista tuoma. Vanerinpala on maalattu siniseksi ja sille on liimattu pyöreitä vihreäksi maalattuja puukiekkoja, noin peukalonpäänkokoisia styroksipalloja joihin on maalattu vihreä pilkku sekä pari pehmoeläinsilmää.
Tutkiskelimme pitkällisesti kuvaa ja arvuuttelimme, mitä siinä on. Yleinen tulkinta kallistui tutkielmaan Monet'n lumpeista, ja mukana on ehkä sammakoita tai sammakonkutua. Joku veikkasi Cthulhu-mytologian vaikutuksia, ja nuoren taiteilijan oma sellitys "Siinä on matoja ja silmiä" tukisi ehkä tätä. Joka tapauksessa taulu on hieno ja se sai paikan keittiön seinältä.
Näissä tunnelmissa on hyvä jatkaa toukokuun juhlaviikkoja odotellen koulujen päättymistä sekä lukuvuoden lopun saalista eskarissa ja koulussa askarrelluista töistä. Ensi viikolla Elämänlangalla kuitenkin toivottavasti taas palataan neuleaiheisiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti