Fludssa

Elämänlankaa on tänään sairaslomalla viikonloppuna iskeneen perinteisen kunnon räkätaudin kanssa. Palaamme asiaan, kunhan tauti hellittää! Tutkikaa sillä välin vaikka Ravelryä.

Maija mallitilkku

Elämänlangalla eletään hektisiä neulesuunnitteluhetkiä. Ullan deadline on onneksi selätetty: Muhkean pohkeen polvisukat on lähetetty toimitukselle, vaikka aikaa olisi vielä melkein viikko. Viime viikolla yritti iskeä äkillinen inspiraatio toiseen ohjeeseen, mutta sille löytyi onneksi muu Ulla-aiheinen paikka ja deadline sitä myötä vasta toukokuulle.

Villavyyhdin Jennin kanssa on myös viritelty lisää yhteistyökuvioita. Villavyyhti on mahtavan leppoisa lähilankakauppa (myös netissä, mutta jos vain on maisemissa niin kannattaa käydä pistäytymässä paikan päällä), ja Jennin kanssa on aina ilo työskennellä.

Puserokirja puolestaan nytkähti taas yhden askelen verran eteenpäin, kun Dropsilta lähetettiin Johannalle ensimmäiset varsinaisten neuleiden langat. Tämä merkitsee lisää mallitilkkuneulontaa minulle. Eilen illalla pyörittelin käsissäni kerää Alaskaa ja katselin puseroa, jonka pohjalta tämä ensimmäinen malli olisi tekeillä. Sitten sytytti. Neulesuunnittelua varten kannattaa oikeasti neuloa kunnollisen kokoinen mallitilkku. Koska tämä nimenomainen pusero neulotaan enimmäkseen suljettuna neuleena, niin myös mallitilkku kannattaa neuloa suljettuna.

Reilun kokoinen, noin 80 silmukan mallitilkku 6 millin puikoilla muistuttaa muuten aika paljon pipoa. Jännittävä sattuma! Tietysti jos suorastaan niin jännittävästi pääsee tapahtumaan, että jaksan kirjoittaa piposeen myös ohjeen ja laskea kuvun kavennukset siististi, niin ehkä meille annettuun sivumäärään mahtuisi yksi pipon ohje puseron kaveriksi?

Näin huikaisevan seikkailullisissa tunnelmissa meillä Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla sitten taas lisää Elämänlankaa.

Ohjetta pukkaa

Muhkean pohkeen polvisukat valmistuivat ja poseerasivat ensin ihan kotosalla parvekkeella.

Näin hienostuneet sukat pitävät matkailusta, joten ne lähtivät Turkuun ja sieltä Folklandia-risteilylle Silja Europalle. Folklandialla sukat pääsivät tanssimaan jotain, joka ehkä oli polskaa sekä kuuntelemaan kaikenlaista kansanmusiikkia perinteisistä tanhuista ruotsalaiseen gypsy punkiin. Viimeksi mainitussa piti ehkä myös pikkuisen hyppiä mukana.

Sukat hengailivat myös rennosti kahvilassa katselemassa merinäköalaa. Tukholman saaristo vaikuttaa oikein viehättävältä, ja sukat pohtivat kannattaisiko linnan Espanjasta asemesta ostaa kesähuvila saaristosta. Sukkien omistaja huomauttaa, että neulesuunnittelulla pääsisi rannalle lähinnä asustelemaan veneen alle.

Ohje alkaa nyt olla valmis, mutta testailen vielä toista kokoa ennen kuin toimitan tekstin Ullan toimitukselle. Merelliset kuvat eivät kenties oikein sovi numeron 1/2013 metsä-teemaan, mutta näillä mennään.

Näissä tunnelmissa siis tämän viikon Elämänlangalla. Ensi viikolla taas uutta asiaa!

Uusi vuosi, vanhat kujeet

Elämänlangan uusi neulevuosi alkaa tutusti ja turvallisesti villasukilla. Suomen Verkkoneuleyhdistyksen syyskokouksessa ja pikkujouluissa oli käynyt joulutonttuja tuomassa lahjoja, ja minä sain kerän vihreää ja kerän punaista OnLinen sukkalankaa. Tästä on mainiota neuloa ihan perussukkia.

Vihreät sukkaset menevät lahjaksi. Suurin osa neulomistani sukista menee omaan käyttöön, mutta välillä tulee tehtyä myös kavereille - ja jos näen myöhemmin sukat käytössä, todennäköisyys saada uusia kasvaa. Tämä nimenomainen ystävä kulutti ensimmäisen saamansa parin aivan riekaleiksi ja toisen parin bongasin ennen joulua eräissä illanistujaisissa melkoisen käytetyn näköisinä. Selvästi tuoreen parin aika!

Käytännöllisesti oma jalkani on naisen jalaksi iso, kengän koko on mallista riippuen 42-43. Niinpä miesten sukkia on suhteellisen helppo testata itselle periaatteella, että jos sukka on hieman liian iso minulle, se on miehen jalkaan luultavasti sopiva.

Neulepuolen työrintamalla odottelemme Johannan kanssa pakettia norjasta - uuden kirjan ensimmäiset varsinaiset langat saapuvat toivottavasti pian, ja pääsen oikeasti laskemaan silmukoita ensimmäisiin puseroihin. Vaikka olemme tehneet yhteistyötä jo vuosia, on silti aina yhtä jännittävää pistää ensimmäisen kerran omat laskelmat toisen neulottavaksi ja katsoa, tuleeko työstä sellainen kuin olin ajatellut. Suuren maailman vaatesuunnittelijat kuulemma toimivat niin, että parhaimmillaan piirtävät vain kuvan ja sitten joku muu kirjoittaa ohjeen toteutukseen ja tekee, mutta minulle itselleni oikeastaan kaikkein luontevinta on neuloa koko vaate itse ja kirjoittaa samalla.

Myös käännöstöitä on taas tulossa Minervalle, mutta niistä ehkä lisää tuonnempana. Kannattaa kuitenkin käydä vilkaisemassa Minerva kustannuksen kevään katalogia (aukeaa pdf-muodossa): kädentaito-osiossa on kauniisti esillä Pörrön askartelumassakirja. Kuvat melkein houkuttelevat vannoutuneen neulojankin tarttumaan askartelumassoihin...


Näissä tunnelmissa siis Elämänlangan uuteen neulevuoteen. Ensi viikolla taas lisää Elämänlankaa!