maanantai 2. toukokuuta 2011

Elämänmuutos

Elämänlangalla odotellaan suurta muutosta. Puolentoista vuoden aktiivisen ja jo täysin toivottomalta tuntuneen työnhaun jälkeen olen aloittamassa huomenna työt! Malliesimerkkinä siitä, että kaikki kyllä järjestyy on tämä lisäksi juuri sellainen työ jota alunperin lähdin etsimään: osa-aikainen järjestötyö lähellä kotia. Minusta on siis nyt tulossa järjestösihteeri, eli olen jatkossakin juuri samanlainen jokapaikanhöylä kuin tähänkin asti, mutta nyt minulle maksetaan siitä. Edelleen on aika epätodellinen olo, mutta eiköhän tämä vähitellen konkretisoidu kun pääsen työn toimeen.

Työpaikkani tulee olemaan noin kilometrin päässä kotoa, viehättävä kotiseututalo Parkvilla. Se on viihtyisä vanha keltainen puutalo, joka on aivan piilossa kerrostalojen keskellä ja jossa olen itsekin pariin otteeseen ollut vieraana erilaisissa juhlissa tai tapahtumissa. Toimistoon kävin tutustumassa viime viikolla työsopimusta allekirjoittaessani. Mukavasti aloitan näin kesää vasten, eläkkeellä oleva muutamien vuosien takainen järjestösihteeri opastaa minut alkuun toukokuussa ja sitten kesällä on luultavasti hiukan hiljaisempaa niin, että voin lukea läpi pinoittain arkistoja järjestön toiminnasta ja siitä, mitä aikaisempi järjestösihteeri on tehnyt.



Osa-aikainen työ on mainio asia paitsi lapsiperhe-elämän kannalta myös siksi, että aikaa jää myös neulesuunnittelulle. Tästä viikosta on tulossa tapahtumarikas siltäkin kannalta: lauantaina on suunnattava Hobboksiin ja pääsen näkemään uuden kirjan ihan fyysisenä kappaleena enkä vain pdf-tiedostona tietokoneen ruudulta. Myös väkimäärä jännittää: viimeksi Hobboks oli julkkareissa aivan täynnä, mutta onko meihin viime vuosien aikana ehditty jo kyllästyä? Aika moni on kyllä lupaillut tulevansa paikalle. Toinen jännitysmomentti onkin sitten se, että paino ei ole luvannut Hobboksiin kovin suurta määrää kirjoja lauantaille, sillä varsinaisesti paino on luvannut toimittaa kirjan kauppoihin ensi viikolla. Kannattaa siis ottaa yhteyttä Hobboksiin ja kysyä mahdollisuutta varata kirja, jos haluaa lauantaina nimmaroidun kappaleen!

Seuraavaksi siirryn uuden neulehaasteen pariin. Ystäväni on kova musiikkiharrastaja ja hän toivoi itselleen kesäksi Sielun veljien keikalle sliparia bändin Hei soturit -albumin kannen mukaan. Kansikuvan pusero on kuulemma jostain 80-luvulta, Siekkareiden roudarin villapaita. Näin kesää vasten pääsen kuitenkin työstämään kuviota puuvillasta. Ostetulla langalla neuletiheydestä tulee hieman löysempi kuin kuvassa, joten pitää tutkailla täytyykö ristissä olevia sääriluita vähän muokata että kuvio mahtuu. Olen tehnyt intarsiaa aika vähän ja neulonut puuvillaakin rajallisesti, joten tästä tulee kiinnostavaa.

Tällaisten uusien haasteiden keskellä siis tähän viikkoon! Ensi viikolla uutta Elämänlankaa, kenties kuulumisilla kirjajulkkareista.

11 kommenttia:

Kaisa kirjoitti...

Onnea vielä kerran!! Ja tällä kertaa ihan täydestä sydämestä ilman mitään kateuden pistosta, kun itse sain aamulla niin loistavia uutisia. :) Mitäs me työläiset!

Harmi, että se Helsinki on niin sivussa :), olisi kiva päästä paikalle...

M kirjoitti...

Olen seuraillut blogiasi jonkun aikaa. Onnea työpaikasta! Jotain tuollaisia uutisia kaipasinkin tähän päivään. Itsekin olen puolitoista vuotta etsinyt töitä ja alan pikku hiljaa turhautua. on ihana kuulla, että joku onnistuu :)

Parkvilla on ihana paikka, olen siellä yhdet juhlat järjestänyt ja hyvä mieli jäi:)

Katju kirjoitti...

Onnittelut! Tsemppiä uuteen elämän vaiheeseen.

Villiviini kirjoitti...

Onnittelut! Samana päivänä kaksi hyvää uutista, sinun ja Kaisan.

Altocumulus kirjoitti...

Onnea työpaikasta!

Anonyymi kirjoitti...

Onneksi olkoon työpaikasta. Joka paikan höylää tarvitaan aina.

Päivikki kirjoitti...

Onnea työpaikan johdosta ja mukavaa kirjan julkaisujuhlaa!

Neili kirjoitti...

Onnea, onnea.

Lankakeiju kirjoitti...

Onnea työpaikasta.

Sari kirjoitti...

Onnittelut työpaikan johdosta! Se on nyky-yhteiskunnassa lottovoitto, kun saa työpaikan ja vielä sellaisen, josta itse pitää!
Mukavia kirjanjulkkareita viikonloppuna!

Katja kirjoitti...

Onnea uuteen työpaikkaan!
Minä muuten olen tehnyt juuri samaisesta levynkannesta villapaidan rokkari-kaverille joskus 90-luvun alussa. Tein tosin pääkallon valkoisella. Ihan suoraan kuvasta laskin silmukat ja piirsin ruutukaavion.