Viimeistä viedään

Elämänlangalla vietetään kuumeisissa tunnelmissa viimeistä lankahamsteripäivää. Kirjaimellisesti kuumeisissa, sillä vanhempi jälkikasvu jäi kotiin eskarista tänään oikein perinteisessä kunnon räkätaudissa. Koska nuoremmalla jälkikasvulla on muutenkin maanantaisin kotipäivä, on lisäksi luultavasti luvassa huutoa ja tappelua.



Tautinen jälkikasvu sentään malttoi sen verran olla yhteistyöhaluinen, että lainasi jalkojaan valokuvattavaksi. Yksi ystävätär kaipaili tyttärilleen villasukkia ja lupauduin neulomaan kun kotoa löytyi sekä lankaa että sopivankokoisia mallijalkoja. Pienet sukat eivät kovin paljon kartuta lankahamsterisaldoa, mutta olen kyllä muuten yllättynyt tämän vuoden tuloksestani: minulla on koossa jo viisi valmista projektia ja melkein 300 grammaa langankulutusta tältä kuulta ja suurin projekti on vielä puikoilla.

Kunnianhimoinen projektini neuloa villapusero parissa viikossa on jo näinkin loppusuoralla. Kuten kuvasta näkyy, puuttuu työstä enää pieni pätkä hihaa ja lankojen päättely. Pusero istuu minullekin ihan nätisti, mutta varsinaiselle vastaanotajalle siitä on tulossa vähän väljempi hengailupusero, hän kun on minua suurin piirtein vaatekoon verran pienempi ja 15 senttiä lyhyempi.



Tämän vuoden lankahamsteriprojektissa olen itse hirveän tyytyväinen siihen, että olen saanut käytettyä nimenomaan sellaisia lankoja, jotka ovat sinänsä kivoja mutta jotka ovat asustelleet varastossa vuosikausia kieltäytyen muuntautumasta miksikään neuleeksi. Puserokaan ei taida valmistuessaan silti aivan kiloon nostaa langankulutusta, mutta joka tapauksessa olen käyttänyt ainakin kolmea sellaista lankalaatua jota olen hamstrannut mutta josta en ole saanut mitään tehtyä. Se on selkeästi jo itsessään voitto!

Hamsterien jälkeen on luvassa sukkia ja vielä lisää sukkia, sillä niitä olen useille tahoille luvannut. Lisäksi harkinnassa on edelleen When Hell Freezes Over -asustesarja vaikka pahimmat pakkaset ehkä ovatkin hellittämässä. Ensi viikolla on ehkä tarkempia suunnitelmia Elämänlangalla.

Perusteellista

Elämänlangalla on viime aikoina nautittu aivan perusneuleista. Tekeillä on ollut sileitä sukkia, pikainen sileä baskeri ja ylhäältä alas neulottava sileä raglanpusero. Totesinkin, että on ihan uskomattoman rentouttavaa kerrankin vain neuloa tarvitsematta miettiä, kuinka monta silmukkaa tässä tai tuossa kohdassa on. Neulesuunnittelu on ihanaa, mutta ihan selvästi aivot ovat kaivanneet nyt vähän lepoa kun koko kuluneen kuukauden on tehnyt mieli lähinnä tehdä ihan suoraa ja simppeliä.



Pahoittelen kuvan laatua: kuvasin automaatilla vähän liian valoisassa keittiössä. Tästä kuitenkin saa vähän ideaa siitä, mitä on tekeillä. Neuloin parinkymmenen sentin levyisen ainaoikeinkaitaleen, kastelin ja venyttelin neuloksen auki, ompelin päät yhteen ja poimin silmukat paitaa varten. Tein pääntielle vähän lyhennettyjä kerroksia niin, että takana on pari raglanlisäystä enemmän kuin edessä ja nyt kun olen päässyt vyötärön tietämille olen suurin piirtein 6-7 sentin välein lisännyt pari silmukkaa kylkiin. Puserosta tulee takuulla uniikkikappale, koska en tosiaankaan ole laskenut silmukoita ja tehnyt muistiinpanoja missään välissä, pelkästään nauttinut neulomisesta. Lanka on Lana Grossan Tusshenaa, jota joskus hamstrasin reilusti nettikaupasta, mutta joka ei sitten ole halunnut muuttua miksikään.



Muutenkin näin lankahamsterikuussa on ollut hyvä tilaisuus käydä varastojen kimppuun. Ylläoleva hattu on Rowanin Corkia, jota myös on pyöreästi kilo varastossa. Siitä on jopa pariin otteeseen aloiteltu puseroa, mutta mikään kokeilu ei ole toiminut. Nyt kaipasin lämpimämpää ja paksumpaa baskeria kuin hyllyssä olleet kappaleet ja yhdeen iltapäivän ja illan aikana väkersin täysin improvisoiden ja juuri niillä puikoilla jotka käteen sattuivat. Lopputulos on tiivis, pehmoinen ja lämmin, juuri sopiva näille pakkasille siis.



Sen verran vielä mainostan itseäni, että sain viimein luvan kertoa ylläolevan kuvan sukista. Minulta tilattiin siis vajaa vuosi takaperin sukat Three Irish Girlsin sukkalankaklubiin, ohje valmistui muistaakseni lokakuussa mutta vasta nyt sain kuulla ohjeen olevan myynnissä myös lankaklubiin kuulumattomille Three Irish Girlsin verkkokaupassa. Ohjeen kuvat otti ystäväni Jari.

Nyt jatkamaan sileää neuletta hamsterihengessä. Ideoita kuitenkin on taas, ja jahka hamsterikuu päättyy joudun ehkä tilaamaan webikaupasta lankaa asustepakettiin. Katsotaan ensi viikon Elämänlangalla, kestikö hermo kuun loppuun asti!

Hamsterineulomista

Elämänlangalla ajan on viimeisen parin viikon ajan syönyt Lankahamsterit. Hamsteritöinä on näin alkajaisiksi ollut puikolla sukkia, sitten sukkia, ja sitten vielä vähän sukkia.



Nämä Dragonfly Rib Socks -sukat vilahtivat blogissa jo viime viikolla, mutta nyt paremmalla valokuvalla. Ohje pääsi siis myyntiin Ravelryssä, harvinaisesti sekä suomeksi että englanniksi kun päätin tehdä tämän vuoden Lankahamstereille siitä erikoistarjouksen. Olen itse ohjeeseen todella tyytyväinen, erilaisille liukuvärjätyille ja sävytetyille sukkalangoille kun kaipaa aina uusia variaatioita. Lisäksi ohjekuvat onnistuivat myös tällä kertaa omasta mielestäni hyvin, mikä on aina ilahduttavaa, koska en ole mitenkään erityisen hyvä valokuvaaja. Selvästi siis kehityskelpoine yksilö kuitenkin!

Sudenkorentosukkien jälkeen hamsteripuikoilla on ollut pieniä valkoisia sukkia. Pienijalkainen ystävätär tilasi minulta ihan tavallisia sileitä ohuita vikkasukkia ja aloittelin sitten summanmutikassa ohuesta saksalaisesta sukkalangasta 60 silmukalla. Itsellenihän neulon vastaavanpaksuisesta yleensä 72 silmukalla, ja saatuani pienen sukan varren valmiiksi totesin, että vaikka ystävälläni on pienet jalat, eivät hänen nilkkansa aivan noin kapeat ole. Siispä Nea sai uudet sukat ja jatkoin täsmälleen samannäköisiä valkoisia sukkia samasta langasta mutta muutamalla lisäsilmukalla.



Toisista valkoisista tekeillä olevista sukista (toinen sukka valmis ja toisesta varsi) ei ole valokuvaa, mutta voitte kuvitella tuohon ylläolevaan kuvaan noin kolme numeroa suuremmat jalat niin olette oikeilla jäljillä. Valkoinen sukka oli mm. lauantaina Kanneltalossa kuuntelemassa Tsuumi Sound Systemiä ja totesin, että sormituntumalla näemmä pystyy neulomaan myös kärkikavennuksia pimeässä katsomossa.

Koska elättelen outoja kuvitelmia neuletahdistani ja näemmä pidän haasteita, aloitin sitten hamsterikuun toiselle puoliskolle puseron. Tekeillä on tällä hetkellä noin kuudesosa kaulusta, joten saa nähdä kuinka minun käy. En myöskään turhaan laskenut, riittääkö käytettävissä oleva lanka projektiin. Mutta eikös se niin mennyt, että prosessi on tärkeämpi kuin projekti?

Nyt katsomaan, miten prosessi etenee. Ensi viikolla sitten taas uutta Elämänlankaa.

Elämyksellistä

Elämänlangalla ei juurikaan harrasteta penkkiurheilua. Television urheilutarjonnasta on täällä joskus nähty snookeria, uimahyppyjä tai jäätanssia, mutta harvemmin mitään joukkueurheilua. Viime yönä nähtiin sellainen ihmeellinen tilanne, että matkustin kaukaiseen itä-Helsinkiin tarkoituksenani katsoa hyvässä seurassa amerikkalaisen jalkapallon Superbowl.

Päätin suhtautua kokemukseen penkkiurheilularppina. Koska en juo olutta, joka kuulemma oleellisena kuuluu asiaan, ostin pari tölkkiä siideriä. Lisäksi kuulustelin seuralaisiani, joilla kaikilla oli kokemusta jenkkifudiksen pelaamisesta ja parilla myös tuomaroinnista. He kertoivat minulle perussäännöt sopivan aloittelijaystävällisesti ja valistivat lisäksi, että kannattaisimme vihreäpaitaista joukkuetta, joka tietenkin värivalintana sopi minulle mainiosti. Ilmeisesti olen saavuttanut penkkiurheilussa nelivuotiaan tason, sillä illan isäntä kertoi poikansa oppineen kysymään "Iskä, minkä värisistä sä tänään tykkäät?".



Koska oli tiedossa, että ottelu kestää aamuyöstä melkein aamuun, varasin mukaan myös paljon neulottavaa. Ylläolevat sukat valmistuivat ottelua katsellessa ja lisäksi neuloin reilun pätkän ihan sileää valkoista sukanvartta. Nämä sukat avasivat myös saldoni lankahamstereissa kokonaisella 65 grammalla. Ohje on menossa Ravelryyn myyntiohjeeksi, jahka saan tavattua mallin huomenna tai ylihuomenna ja valokuvattua. Nimeksi tulee näillä näkymin Dragonfly Rib Socks ja lankana tässä parissa oli Lang Yarnsin Jawoll Magic -sukkalanka.

Seuraavaksi taidan keittää itselleni pannullisen kahvia, jatkaa neulomista ja koittaa pysytellä hereillä Joelin päiväuniaikaan asti, että saan unirytmin takaisin raiteilleen. Ensi viikolla luvassa on sitten toivottavasti lisää valmiita neuleita.