Yllättäen ja pyytämättä

Viikko sitten, kun netti päätti sanoa sopimuksensa irti, olin aikeissa valittaa, kuinka lankahamsterien lähestyessä langanostohimo on valtaisa ja nettilankakaupat laulavat suloisia seireeninlaulujaan. No, valittamisen aihe näyttää poistuneen ihan itsekseen.

Ensin palkitsi Little Knits toimittamalla 700 grammaa tummanvihreää Malabrigo Worsted -villalankaa. Luulen että lanka haluaa olla hyvin lyhyt trumpettihihainen pusero, jossa on mittojen mukaan tehdyt rintamuotoilut. Saa nähdä olisiko tässä puuhaa hamsterikuulle. Toisaalta helmikuussa pitäisi neuloa puikot sauhuten myös Knotionsia varten, kun eräänä unettomana yönä tulin saaneeksi kesäpuserovision ja idea meni lehteen läpi.



Seuraavaksi yllätti Tinttamarelli ja pudotti postiluukusta vyyhdin myöskin vihreää Manos del Uruguayn Manos Silk Blend -lankaa. Little Knitsin paketin myönnän tilanneeni ihan omin pikku kätösin, mutta Pirren Tinttamarellista laittama lähetys tuli kyllä melkein yllättäen ja pyytämättä. Saatoin kyllä ehkä kautta rantain toissaviikolla todeta, että jos nyt jotain olisin kevään Ullaan tekemässä, mitä en siis ollut, niin Manoksesta voisi tulla baskeri. Pari kuvaa tästä potentiaalisesta baskerista nyt sitten tämän merkinnän kuvituksena, ja ohje on tyrkyllä kevään Ullaan vaikkei suunnitteluprosessia lukuunottamatta ole ihan täysin seuraavan numeron leikki- teeman mukainen. Baskerilta uupuu vielä nimi, ja olin ajatellut saada ohjeen lähtemään Ullaan jo lähipäivinä, joten hyviä ehdotuksia otetaan vastaan.



Mikäli nämä eivät olisi jo etukäteen nollaanneet lankahamsterikisan tulostani, Zeska toi vielä minulle tiistaina Sellon neuletapaamiseen blogikisapalkintonsa ja vähän langanjämiä tilkkupeittoprojektiini. Kannatti muuten osallistua, sillä odottamani yhden sukkalankavyyhdin asemesta sain Stockan muovikassillisen verra ihanuuksia: Lorna's Lacesia, Jitterbugia, Mokkasukkaa... ja langanjämiä tuli toinen muovikassillinen. Pusseista löytyi myös jo aikaa sitten Zeskan kanssa tilaamani kerä Noron Silk Gardenin sukkalankaversiota.

Viimeinen niitti tuli kun toinen ystävä oli sortumassa tilaukseen Colinettelta, enkä voinut vastustaa kiusausta pyytää yhtä lisävyyhtiä Jitterbugia samoihin postikuluihin. Paketti saapunee vasta helmikuun puolella, joten nyt ei kyllä pitäisi ehtiä tulla minkäänlaisia langanostohimoja koko hamsterikuun aikana. Ilmoittautua vielä muuten ehtii, ja apuemäntiäkin on löytynyt.

Nyt elämänlangalla suunnataan lajittelemaan lankauutuuksia ja pohtimaan peittotilkkuja. Ensi viikolla sitten ollaankin jo langanostolakossa.

Teknillinen probleema

Elämänlankaa on pakkotauolla koska kotinetti meni rikki eikä palveluntarjoaja ainakaan viikonloppuna vastannut laisinkaan mihinkään puhelimeen. Uusi yritys sitten viikon päästä... Nyt maanantaina (tätä kirjoittaessani siis huomisaamuna) tuskin saan mitään aikaiseksi, ellei netti mystismaagisesti palaudu itsekseen.

Vihertää

Ennenaikaan sanottiin että Suomen kesä on viileä ja vähäluminen, mutta nykyään se taitaa päteä pikemminkin talviin. Pakkasta saatiin sentään muutamaksi päiväksi niin että lähikoululle ilmestyi luistelukenttä ja Nealle saatiin ostettua luistimet, mutta viikonlopun suojasää taisi sulattaa jäät taas. Sukkaputki on todentotta talttunut, joskin yhdet miehen polvisukat ovat vielä jonossa jahka saan hankittua mustaa Seiskaveikkaa, Jannea, Karismaa tai muuta suurinpiirtein vastaavaa paksua sukkakelpoista lankaa. Musta ei kuitenkaan nyt erityisemmin houkuttele: koska maailma on niin kovasti harmaa, keskeneräiset neuleet vihrertävät senkin edestä.



Aloitin jo joululomalla itselleni valekietaisupuseron Dropsin Alpacasta. Tarkoitus olisi sarjoittaa tämä kokoihin XS/S, M/L ja XL/XXL (arvata saa mitä kokoa itselleni teen). Ajattelin tarjota puseroa kesäullaan, jonka teemaksi toimitus on sopivasti pohtinutkin pitsineuleita. Hakusessa on vielä keksinkö kevään Ullaan jotain leikkisää tai muuten mukavaa neulottavaa. Väkisin en ala vääntää, siinä menee vain hermot. Pikku puseroinen on tosin nyt ollut muutaman päivän vähän tauolla, sillä sillä ei ole millään muotoa kiire. Jokunen uhri on jo lupaillut testineulontaakin, katsotaan montako saan pyydystettyä sitten kun toukokuu oikeasti lähestyy.



Syy oman puseron taukoon on takavasemmalta hyökännyt inspiraatio lapsen puseroon. Paidan vartalossa ryömii salamanteri, ja yläosaan tulee raglansaumaan nappilista. Mikäli valmiista paidasta tulee niin kiva kuin kuvittelen, ohje menee Ravelryyn myyntiin. Muutenkin lastenvaatetuttaa, ystäväpiiriin pian saapuvalle pienelle pitäisi tehdä jotain ja Neakin ehkä haluaisi jotain uutta jos Joel saa puseron.



Neasta puheenollen, äiti ylpeänä esittää: nelivuotiaani osaa neuloa. Niin kuin kuvasta näkyy, äidin silmukat ovat vielä tasaisempia, mutta nuo isot ja löysät silmukat ovat Nean ihan omin pikku kätösin vääntämiä. Tyttö istuu aina muutaman minuutin vieressä sohvalla ja mutisee "Läpi" (puikko läpi silmukasta), "kiinni" (lanka kiinni puikon päähän), "läpi" (puikko lankoineen takaisin eteen) ja "HOP!" (joka on paras osa, koska vanha silmukka hyppää iloisesti alas puikolta). Tästä tulee kuulemma äidille "sellainen torkkupeitto jota voi pitää kainalossa niin nukkuu paremmin".

Nyt jatkamaan vihreitä neuleita ja pohtimaan Lankahamstereita. En ehtinyt viikonloppuna kirjoitella tämän vuoden sääntöjä ja lisätietoja, joten se lienee tämän päivän homma. Ensi viikolla sitten taas lisää Elämänlankaa.

Uusi neulevuosi

Hyvää alkanutta neulevuotta ja sujuvia silmukoita, rakkaat Elämänlangan lukijat! Tuttuun tapaan taitaa olla taas jonkinlaisen vuosikatsauksen aika, kuten liki joka blogissa. Kaikkia säästääkseni jätän kuitenkin luettelematta jokaista työtä erikseni vaan tyydyn toteamaan että löysin Ravelrystä nelisenkymmentä vuoden aikana valmistunutta työtä, ja lisäksi ainakin yksi projekti on vielä julkisesti dokumentoimaton koska jonottaa julkaisupäätöstä. En myöskään erikseen laskenut peittotilkkuja, sillä niitä on syntynyt pitkin vuotta kymmeniä.

Tämäkin vuosi on ollu villasukkapainotteinen erityisesti syksyn pahan sukkaputken seurauksena. Hämmästyttävästi suurin piirtein puolet vuoden sukkasadosta on sileitä perussukkia, eikä loppua näy. Sopivasti viime vuoden viimeinen aloitettu työ ja tämän vuoden ensimmäinen valmistunut onkin - tadaa - sileä sukkapari. Värit ovat saksalaisen sukkalankainsinöörin luomia, joskin luonnossa hieman murretumpia ja hillitympiä kuin kuvassa. Sileiden sukkien ja peittotilkkujen houkutus on vuoden mittaan ollut niin valtaisan suuri, että epäilen aivojen tarvitsevan välillä lepoa kaiken neulesuunnittelutoiminnan keskellä. Nyt sukkaputki alkaa viimein osoittaa taittumisen merkkejä, sillä aloitin lauantaina lapaset ja onpa puikoilla mallitilkkua ja aloitettua puseroakin.



Vuoden suurin aluevaltaus neulonnan alalta oli ohjemyynti Ravelryssä. Ohjeita myymällä ei pääse rikastumaan, mutta vähän lankarahoja olen onnistunut saamaan. Lisäksi vuoden ehdottomasti suosikkineuleeni syntyi ohjemyyntiä ajatellen.

Curvy Cables -tunika on sellainen neuletyö, johon olen tänä vuonna ollut todella, todella tyytyväinen. Paita sopii minulle kuin valettu ja Rowanin Wool Cotton oli oikein viehättävä uusi lankatuttavuus joka on todella miellyttävä päällä. Vuoden käytetyimmän neueen tittelin tunika kuitenkin häviää kirkkaasti Jatan ohjeella neulomalleni Mariomyssylle joka keikkui päässä käytännössä koko kevättalven ja pääsi käyttöön syksyllä heti säiden taas kylmettyä. Pitäisi varmaan hamstrata lisää Lavoldin Silky Cashmerea ja neuloa toinenkin myssynen ennen kuin ensimmäinen kuluu käytössä puhki.



Hamsteroinnista tulikin mieleen, että myös tänä vuonna vietetään helmikuussa lankahamsterikuukautta. Ennakkovaroitus ja ilmoittautumisohjeet ovat lyhyesti lankahamsteriblogissa. Lisää tietoa seuraa jahka näen kuinka sankoin joukoin hamsterit ovat rientämässä varastojaan kuluttamaan. Uskomatonta, että Lankahamsterit on käynnistymässä jo viidettä kertaa, niin se aika rientää.

Vanhaan tapaan jätän uudenvuodenlupaukset taas tekemättä, koska sitten ensi tammikuussa vain nolottaisi. Uutta voisi kokeilla esimerkiksi tiskirättien neulomisen muodossa, luoja tietää että keittiömme tarvitsisi sitä (kirjoittaa hän, joka juuri eilen rähmäkäpälöitsi lattialle kolmannespurkillisen kerroskiisseliä hosuessaan iltapalaa). Saa nähdä kuinka käy.

Näissä tunnelmissa siis uutta vuotta aloittelemaan. Ensi viikolla sitten taas uutuuttaan kiiltävää Elämänlankaa.