Sairaalloista

Elämänlangalla sairastetaan harvoin kovin pahasti. Kun viime viikon merkinnässäni ohimennen mainitsin flunssan, kuvittelin olevani paranemaan päin. Minuun oli kuitenkin iskenyt kyntensä kaikkien flunssien isoäiti. Nyt kun sairastumisesta on kulunut reilu viikko, on vaivana enää lievä yskä ja nuha sekä epämääräinen pää-täynnä-pumpulia -olo, joten eiköhän elämä voita.

Flunssa yhdistettynä lievään neulesuunnitteluburnoutiin on tehnyt kuluneesta neuleviikosta jokseenkin yksipuolisen. Pelkkä ainaoikea vaikutti turvalliselta valinnalta, joten ensin neuloin tällaisen:



Ja sitten toisen tällaisen:



Ja sitten, mopon taas vaihteeksi karattua käsistä, koko lauman kavereita, joista ehkä tulee torkkupeitto minulle itselleni joskus kaukaisessa tulevaisuudessa.



Sillä välin kun olen potenut flunssaa ja neulonut peittotilkkuja, ei kukaan ole esimerkiksi kirjoittanut tämänvuotista versiota Lankahamstereiden säännöistä (eikä kirjoittanut lisätietoja apuemännille) tai lähettänyt paria tekemääni pikkuruista ohjetta Ullaan, ja parin viikon päästä olevan Hobboksin kirjanjulkaisujuhlistuksen yksityiskohdista sopiminen on jäänyt kokonaan Langankuluttajan harteille. (Ilmeisesti tarjolle järjestetään kahvia ja pientä purtavaa, joskin näen painajaisia joissa paikalle saapuu vain äiti ja kaksi neulojaa.) Samoin kirjasta tähän mennessä löytyneistä virheistä tiedottaminen on langennut Langankuluttajan tehtäväksi. Tällä viikolla täytynee siis yrittää ryhdistäytyä.

Vinkkejä neulesuunnitteluburnoutin lopettamiseksi otetaan kyllä vastaan. Auttaisikohan lankaterapia? Vielä ehtisi tilata jotain lohtulankaa ennen Lankahamstereiden alkua.

Ensi viikolla jälleen Elämänlankaa, toivottavasti vähemmän tautisissa merkeissä.