torstai 19. toukokuuta 2005

Viikon meemi

Elämänlangan viikon erikoinen: kirjameemi. Tämän tartutti minulle Niina. Periaatteessa vastustan lievästi kiertokirjeenkaltaisia tuotteita, mutta tämä oli lukutoukasta tarpeeksi kiinnostava. ;)

Kotonasi olevien kirjojen määrä

Monet tämän meemin tekijät ovat laskeneet kirjansa tarkkaan, mutta minä en taida kyetä. Jo pelkästään eteiskäytävässä on pikaisella arviolla lähemmäs tuhat kirjaa. Veikkaisin, että parisentuhatta kirjaa on aika lähellä totuutta. Näistä vain noin puolet ovat minun omistuksessani.

Viimeisin ostamasi kirja

Luultavasti Stephanie Peal McPheen kirja At Knit's End.

Viimeisin lukemasi kirja

Viimeisin taisi olla joku Arto Paasilinna, olisikohan ollut Aatami ja Eeva. Vai lasketaanko se, että silmäilin taas kerran läpi Praedor-roolipelikirjan?

5 (tai 6) kirjaa, jotka luet aina uudelleen tai jotka ovat tehneet sinuun vaikutuksen

Oivoivoi. Onpa kamalan vaikea kysymys. :) Tässä kuuluisi varmaan listata maailmankirjallisuuden klassikoita, mutta ikävä tosiasia on, että luen hirveästi kevyttä höppää ja paljon vähemmän klassikoita. Ja miten ylipäänsä voi valita niistä kymmenistä kirjoista, jotka ovat olleet merkityksellisiä?

Luulen, että näin meemin tarpeiksi Raamattu pitää listata yhtenä kokonaisuutena. Eksegeettinä velvollisuuteni on kuitenkin muistuttaa lukijoita, että Raamattu on oikeastaan kirjakokoelma. Raamattu on siis listalla siksi, että tutkin sitä (tai osia siitä) työkseni. Valitettavasti varsinaiseen "hengelliseen" lukemiseen ei tule niin paljon nykyään paneuduttua.

Omaa tutkimusta tehdessäni olen tutustunut suureen määrään eksegetiikkaan, antiikintutkimukseen ja naistutkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Perusteos, johon tällä suunnalla aina näytän palaavan, on Sarah B. Pomeroyn antiikin naistutkimuksen klassikko vuodelta 1975: Goddesses, Whores, Wives and Slaves.

Edelleen tavallaan teologisessa näkökulmassa pysyen, ja vähän Marjutia peesaten mainitsen Narnia-sarjan. Suosikkiani en osaa määritellä, ehkä Velho ja leijona tai sitten jompi kumpi Kaspian-kirjoista. Toisaalta myös Taikurin sisarenpoika on kiinnostava. Narnian viimeistä taistelua en pysty lukemaan oikein vieläkään.

Narnia-sarjasta päästään sopivasti aasinsillan kautta lastenkirjallisuuteen. Olen pienestä pitäen rakastanut Astrid Lindgrenin kirjoja. Ehdoton suosikkini on Veljeni Leijonanmieli, jonka jossain vaiheessa osasin lähes ulkoa kahdella kielellä.

Jotta kotimainen ja vähän tuoreempi kirjallisuus ei kokonaan unohtuisi, mainitsen viimeisenä kirjan joka viimeksi teki minuun suuren vaikutuksen. Luin taannoin professori Esko Valtaojan ja piispa Juha Pihkalan kirjoittaman keskustelukirjeenvaihtokirjan Nurkkaan ajettu Jumala. Suosittelen lämpimästi.

Kenelle aiot jatkaa tätä ja miksi?

En halua velvoittaa ketään jatkamaan meemiä vastahakoisesti, joten muotoilen asian näin: Olisi kiinnostavaa tietää, mitä Meiran, Jankan ja Paren kirjahyllyissä asustaa. (Tai no, Paren hyllyissä asuu samat kirjat kuin minulla, mutta luulen että hyvin mieleen jääneet kirjat ovat hyvinkin erilaisia. ;)) Ei ole pakko vastata jos ei halua.

Ei kommentteja: