maanantai 7. heinäkuuta 2008

Postimies soittaa aina kahdesti

Muutossa harmitti ihan huomattavasti se, että oma ihana lähipostinkantaja meni vaihtoon. Onneksi myös täällä Perkkaalla tuntuu postinkantaja soittavan ovikelloa jos paketti ei mahdu luukusta, ja neuleinspiraatiota kannetaan kotiovelle asti. Viime viikolla saapui paketti jossa yhden vähän epäonnistuneemman ostoksen lisäksi oli kaksi erinomaisen ilahduttavaa uutta kirjatuttavuutta.

Lisa R. Myersin, Laura Grutzeckin ja Carol Sulcoskin kirja Knit So Fine osui ja upposi jo ennen kuin sain oman kappaleeni, sillä kuvaukset kuulostivat niin houkuttelevilta. Koko kirja on nimittäin omistettu ohuille langoille. Olen itse viime vuosina ajautunut aina vain kevyempien ja ohkaisempien lankojen kannattajaksi, ja neulon nykyään aniharvoin seiskaveikanpaksuista tai sitä tukevampaa. Muutenkaan minuun ei uppoa paksua lankaa paksuilla puikoilla helposti ja nopeasti -ohjemaailma, varsinkin kun olen itse sen verran iso ihminen että paksut neuleet saavat helposti aikaan elefanttiefektin, ja sen verran kuumaverinen etten voi käyttää niitä huippulämpimiä vaatteita kuin pakkasilla.



Knit so Fine koostuu neljästä tai oikeastaan viidestä osasta: Alussa on pitkä puolustuspuhe ohuille langoille, ja ohjeet on jaettu neljään ryhmään helpommasta haastavampaan. Minulle alun perustelut ohuille langoille olivat jo ennestään tuttuja, mutta kirjoittajien jutustelevaa sävyä oli hauska lukea. (Minusta on mukava lukea neulekirjoja, vaikka en niiden ohjeista neuloisikaan.) Ohjeissa oli kaikkein myönteisintä se, että keskityttiin suuriin töihin, eli kyseessä ei todellakaan ole sukka- ja huivikirja. Puseroissa ja muissa suuremmissa neuleissa kokoja oli neljästä jopa seitsemään, tosin tietysti pieniin ja keskikokoisiin kokoihin painottuen. Pienin löytämäni koko oli noin 70 sentin rinnanympärys, suurin peräti 128 cm. Jos neuloisin enemmän ohjeista (ja olisin laihempi) toteuttaisin varmasti ainakin pari kirjan ohjeista, sillä monissa vaatteissa oli juuri sellaista yksinkertaista kauneutta josta pidän.



Toinen hankintani, Michele Rose Ornen Inspired to Knit on nimensä mukaisesti inspiraatiokirja. Tässä kirjassa ohjeet on jaoteltu vuodenaikojen mukaan, ja ohjeita on suurin piirtein saman verran kuin yllä esitellyssä eli parisenkymmentä. Tyylillisesti kirjan neuleet ovat koristeellisempia ja niissä on paljon enemmän yksityiskohtia, sillä kirjoittajan tarkoitus on esitellä neulesuunnitteluprosessia ja antaa vinkkejä neuleiden muokkaamiseen. Jokaisen neuleen yhteydessä on pieni "Designer notes" -kappale jossa kerrotaan vähän vaatteen syntyprosessista. Tässä kirjassa ei ollut niinkään neuleita, joita haluaisin toteuttaa itselleni, mutta monenlaiset yksityiskohdat kutittelivat neulesuunnitteluhermoa.

Kaikenkaikkiaan siis hyvinkin onnistuneita ostoksia. Tällä viikolla odotellaankin sitten josko postimies soittaisi taas ovikelloa, ja toisi - kuinkas muutenkaan - lankaa. Sitä odotellessa mukavaa kesäviikkoa. Ensi viikolla taas uutta Elämänlankaa.

P.S. Uusin Ulla on ilmestynyt, ja on näin kesän kunniaksi näemmä täynnä erilaisia sukkaohjeita. Itse olen syyllinen yhteen, ja sitten pariin lasten ohjeeseen. Käykääpä selaamassa lehti, ja muistakaa käydä kiittämässä tekijöitä jotka ovat taas tehneet kovan urakan että uusin Ulla saatiin meidän iloksemme.

4 kommenttia:

.k kirjoitti...

Kiitos esittelystä: nämä ko kirjat ovat olleet ostoslistamietinnän alla täälläkin.

Kristiina kirjoitti...

Mielenkiintoisia kirjoja. Blogissani on sinulle jotain.

pohjis kirjoitti...

Blogissani on sinulle tunnustus! :-)

Helena kirjoitti...

Tyylikäs tausta. ;-) Ja ihana tuo vaalea neuletoppi. Tosin käytännöllisyys mietityttää, mutta tuskinpa se jää toiseksi nahkatopille, joita itse suosin.