maanantai 20. helmikuuta 2017

Koiria, hamstereita ja lampaita

Elämänlangalla vietetään eläinpainotteista viikkoa. Koiran villapaita etenee, vaikkei vielä ihan valmis olekaan:

Vielä vähän matkaa pitää kaventaa kohti kaula-aukkoa, sitten voi neuloa jonkinlaisen kauluksen. Minulla on vähän hutero mielikuva siitä, minkä muotoinen eläin koira on, mutta ehkä kuvia katselemalla pääsee jonkinlaiseen lopputulokseen! Koko on ainakin muodostumassa suhteellisen oikeaksi.

Ettei neulottava pääsisi loppumaan kesken, kävin tänään kyläilemässä Lankamaailmassa, ja eihän sieltä nyt ilman tuliaisia pois päässyt.

Pussista kurkistelevat vaaleanpuna- ja violettisävyiset kerät menivät Nean käyttöön, koska kyllähän lapsenkin lankahamsterismia pitää tukea. Taustalla oleva enimmäkseen oranssinsävyinen paksu sukkalanka oli ihan heräteostos, ja nuo kaksi etualalla olevaa enimmäkseen keltavihreää kerää tulevat kaulahuivikokeiluun - nyt kun hyvissä ajoin alle viikkoa ennen deadlinea totesin että Ullaan voisi sittenkin ehkä neuloa jotain.

Lankamaailman vierailuun liittyen Ulla-lammas tarvitsee sinua:


Ulla-lampaalla on tällainen viesti: "Hei neuloja! Asutko Turussa, Tampereella tai Oulussa? Voisitko auttaa Ullaa 8.4.? Järjestämme Ulla-päivän yhteistyössä Lankamaailman kanssa ja tarvitsemme muutamia emäntiä tai isäntiä paikallisiin neuletapahtumiin. Ota yhteyttä ulla@ullaneule.net niin kerromme lisää." Turussa meillä on jo kiinostuneita emäntiä, mutta Tampereella ollaan vasta tiedusteluasteella ja Oulusta Ullan osoitteeseen ei ole tullut vielä yhtään yhteydenottoa. Ilahduttakaa Ulla-lammasta ja ilmoittautukaa mukaan!

Näissä eläimellisissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla! Ja ensi viikolla sitten taas uutta Elämänlankaa.

maanantai 13. helmikuuta 2017

Raitoja

Elämänlangalla on vietetty viime aikoina raidallisia päiviä. Kotisohvalla on tekeillä minulle aivan uudenlainen neuletyö, eli koiran villapaita. Pitkästä aikaa käytössä on myös perinteinen Seiskaveikka.

Käytän harvemmin neuleissa värejä, mutta nyt oli toiveissa saada paitaan raitoja. Päädyin sommittelemaan symmetrisen raitaryhmän oranssinkeltaisesta ja kaurapuuronvärisestä langasta; kolmen, viiden ja yhdeksän kerroksen levyiset raidat, jotka jatkuvat tästä vielä uusilla viiden ja kolmen kerroksen raidoilla jahka ehdin neuloa niin pitkälle. Vihreät väriraidat ovat aina kolmen kerroksen levyiset. Minulle on vielä epäselvää miten muotoilen kaula-aukon ja kauluksen, mutta eiköhän sekin selviä työn edetessä. Sain koiran paitaa toivoneelta ystävältä kuvan, johon on merkitty rodun mittasuhteet ja improvisoin sitten niiden pohjalta. Olen pohjannut työn löyhästi tähän Novitan ohjeeseen, mutta lopputulos on tosiaan kyllä vähän samanlaista sukua ohjeelle kuin amerikkalaisen TV-draaman "perustuu tositapahtumiin" on sukua totuudelle. Toivon, että voin ensi viikolla esitellä valmiin työn.

Valmiita ja paljon vaivattomampia raitoja on Wollmeisen sukkalangassa. Tämä väri on nimeltään Gazpacho, ja tulossa on taas uusi pari polvisukkia minulle. Sukkapari kävi katsomassa amerikkalaista jalkapalloa, kun brittiläinen Birmingham Lions kävi pelaamassa treenimatsin Helsinki Wolverinesin naisten joukkuetta vastaan.

Tilasin myös uutta sukkalankaa Wollmeiselta, kun eräs naapurin nuori neiti ihastui Nean pitkiin sukkiin ja toivoi itselleen samanlaisia. Koska neidillä on syntymäpäivät vasta elokuussa totesin että voin ihan mieluusti tehdä toisen pitkän sukkaparin kesäneuleena, mutta langan tilasin välittömästi kun toivoja löysi mieluisen värin.

Näistä siis punasävyinen Aurora on menossa lapsen sukkiin ja keltavihreä Frosch on puolestaan minulle itselleni. Ikävästi huomasin vasta tilauksen tehtyäni, että paljon käyttämäni lyijynharmaat sukat alkavat kulua puhki jo useammasta kohtaa jalkapohjiakin, joten täytyy ehkä jossain vaiheessa tilata vielä lisää lankaa. Mikä harmi!

Tällaisissa värikkäissä tunnelmissa Elämänlangalla siis tällä viikolla. Ensi viikolla sitten taas lisää neuleita!

maanantai 6. helmikuuta 2017

Valmista tuli

Kuten viime viikolla jo vähän enteiltiinkin, Nean pitkät sukat valmistuivat.

Sukille onkin ollut käyttöä, sillä paitsi että melkoisen viimainen pakkanen iski, on neiti ollut edelleen sitkeässä flunssassa. Lämpö tekee siis hyvää. Mitään huolestuttavaa ei onneksi lääkärissä löytynyt, onhan vain harvinaisen kovassa istuva köhä ja pieni lämpöily.

Kotona Nea onkin sitten tosiaan päässyt viettämään mallin glamoröösiä elämää, kuten tässä alla olevassa kuvassa:

"Istu siinä rennon näkösesti. Hyvä. Ja nyt sitten nostat tota polvea ja käännät varpaita vähän eteenpäin ja pidät sen rennon tunteen, mutta älä nojaa sitä kantapäätä lattiaan.", sanoo neulojaäiti. Lapsi puristaa vatsalihakset täristen hampaita irveen, että saa jalkaansa kannateltua "rennosti" kunnes kuva on otettu.

Jostain kumman syystä meillä ei lasten unelma-ammateissa ole valokuvamallin ura. Mistähän mahtaa johtua?

Seuraavia pitkiä sukkia lupailin naapurin tytölle syntymäpäivälahjaksi, tosin vasta loppukesästä/alkusyksystä. Sitä ennen ehdin neuloa ainakin sen koiran villapaidan, josta oli viime viikolla puhe, ja saatoinpa luvata tehdä myös yhdet sormikkaat tai kynsikkäätkin. Katsotaan, mitä näistä ensi viikon Elämänlankaa tuo tullessaan!

maanantai 30. tammikuuta 2017

Varsoja ja muita eläimiä

Elämänlangalla on neulottu reippaasti pitkiä sukkia, joten Nea saa sukat vielä tällä viikolla käyttöönsä. Edistyskuvaa ottaessani totesin, että meillä ollaan kyllä ihan selvästi nyt teini-iän varsavaiheessa. Muutama kuukausi vielä, niin se teini-ikä alkaa virallisestikin, kun neidillä tulee 13 vuotta kesällä täyteen.

Kunhan nämä pitkät varsankoivet saan lämmitettyä, niin sitten olisi seuraavana listalla vähän pienempi eläin: lupauduin neulomaan koiran villapaidan. En ole koskaan sellaista tehnyt, mutta ohjeita olen kyllä lukenut. Ei se varmaan mahdottoman vaikeaa voi olla!

Paidan pääväriksi tulee tummanvihreä, ja sitten kehittelen jonkinlaisen raitakuvion noista kaurapuurosta ja leijonankeltaisesta. Katsotaan, millainen lopputuloksesta tulee.

Näissä tunnelmissa siis Elämänlangalla tällä viikolla. Katsotaan, mitä ensi viikolla tapahtuu!


maanantai 23. tammikuuta 2017

Pitkiä sukkia

Elämänlangalla on harrastettu ahkeraa sukanneulontaa, jotta Nean pitkät sukat valmistuisivat niin että talvea on vielä jäljellä, ja ennen kuin iskee taas joku esiteinin kasvuspurtti.

Tässä vaiheessa ensimmäinen sukka on valmis ja toinen jo pitkälti yli polven, ja on selvää että Nean ylipolvensukkapariin menee vähemmän lankaa kuin minulla itselläni menee polvisukkiin. Ilmankos työ tuntuu etenevän nopeammin kuin nuo Wollmeise-sukat yleensä.

Näistä sukista ei ole tulossa ohjetta, koska ihmisten koivet ovat niin pahuksen eri malliset. Aloitin 96 silmukalla (noin vertailun vuoksi minun polvisukissani on samalla langalla 124 silmukkaa pohkeen kohdalla) ja neuloin  alkuun samanlaisen taitteen kuin Muhkean pohkeen polvisukissa.

Kuten kuvasta näkyy, Nean sääri on aika siro ja tasaisesti kapeneva, joten neuloin alkuun vain muutaman sentin verran sileää ja sitten aloin kaventaa sukan takana joka 11. krs eli minun käsialallani noin tuuman välein, kunnes pääsin 64 silmukkaan. Nilkka ja jalkaterä on sitten neulottu sillä silmukkamäärällä.

Minulla oli kätevästi malli kotona koko viime viikon, kun Nea onnistui kehittämään itselleen sitkeän flunssan. Torstai-iltaan mennessä käynnissä oli jo kerjäyskampanja että eikö nyt kuitenkin saisi mennä kouluun, kun mökkihöperyys alkoi iskea. Onneksi viikonloppu auttoi - tosin nyt se  flunssanpoikanen on sitten minulla, onneksi ei laisinkaan niin pahana kuin lapsella. Pidin tänään etäpäivän, ja huomenna olisi tarkoitus olla aamulla reipas ja pirteä.

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla - katsotaan pääsisikö sukkapari valmiiksi asti ensi viikon Elämänlangalle.