maanantai 26. syyskuuta 2016

Päättelykeijua kaivataan

Elämänlangalla kaivataan tällä hetkellä kipeästi päättelykeijua. Ullaan tekeillä oleva neule valmistui vihdoin ja viimein viikonloppuna, mutta langanpäät pitäisi vielä päätellä. Lisäksi raskas villaneule kaipaisi vielä hieman kostutusta ja helman muotoilua,

En toisaalta tahtoisi kovin paljon venytellä ja litistää palmikoita, ja paksu villa kuivuu todella hitaasti - ohjekuvat pitäisi kuitenkin saada otettua tämän viikon aikana, koska vuoden viimeisen Ullan ohjedeadline on sunnuntaina. Nyt siis äkkiä kirjoittamaan, jos joku ohje odottaa Ullaan pääsyä!

Sukkarintamalla on ruskeassa polvisukassa kärkikavennukset menossa, mutta onneksi hätä ei ole tämän näköinen:


Wollmeise toimitti kolmeen seuraavaan polvisukkapariin langat. Seuraavaksi puikoille lähtee tuo vihreä, nimeltään Schwefel. Nuo kirjavammat värit ovat nimeltään Gazpacho ja Allegria.

Kantapään kautta -sukkakirja on kuulemma ilmestynyt viime viikolla. En itse vielä ole saanut tekijänkappaleita käsiini, mutta odottelen mielenkiinnolla! Toivottavasti saan kirjat tällä viikolla, niin voin sitten ensi viikolla vilauttaa valmista sisältöä.

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla, päättelykeijua ja tekijänkappaleita odotellessa. Katsotaan, mitä ensi viikko tuo tullessaan.

maanantai 19. syyskuuta 2016

Jotain aivan muuta

Elämänlangalla ei viime päivinä ole juuri neulottu, sillä sitkeä päänsärky on pitänyt puikot poissa käsistä. Sen sijaan kävin viikonloppuna olemassa aivan muissa maailmoissa, kun tarjoutui taas ensimmäisen kerran varmaan vuoteen tilaisuus osallistua larppiin. Kyseinen peli oli paljon kehutun Pyhävuoren perilliset -draaman neljäs pelautus johon sain peruutushahmon.

Vietin siis lauantaipäivän olemalla Helmi, vähän omituinen ja kylähullunkin maineessa oleva paikallinen nainen, joka oli höpsö ja hajamielinen - tai sitten loppujen lopuksi jotain aivan muuta. Pohdin ennen peliä hahmon vaatteita miettiessäni että onko hyvä vai huolestuttavaa, kun jos hahmon look jota tavoittelen on "vähän höpsähtänyt 40+ hippi", niin omassa vaatekaapissa on suorastaan ylitarjontaa asukokonaisuuksista. Kaverit kuittasivat, että selvästi kyseessä oli luonnerooli.

Pelipaikkana oli Luukin leirikeskus, jonka päärakennus oli aika viileä. Neuloja keräsikin runsaasti hyvää karmaa, sillä toin pelipaikalle mukanani ison pussillisen villasukkia tarpeen mukaan lainattavaksi. Ainakin pari ihmistä kävi jälkeenpäin kiittelemässä varpaiden lämmittämisestä, ja muutamalla muullakin näin sukkia lainassa. Omaan asuuni käytin Varvikkaita - ne olivat hahmolle sopivan hassut ja värikkäät. Käytössä oli myös yksi loppuun kulutettu reikäinen villapaita, jota en enää itse normaalisti käytä, mutta jolle nyt yllättäen olikin käyttöä hahmon vaatteena.

Lähipäivinä pitäisi koittaa päästä takaisin kiinni neuleiden pariin, sillä Ullan ohjedeadline lähestyy - vuoden viimeiseen numeroon ehtii vielä hyvin laittaa materiaalia, mutta se pitäisi ensin neuloa valmiiksi ja valokuvata. Onhan tässä vielä melkein kaksi viikkoa aikaa!

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Ehkä ensi viikko tuo jälleen neuleita tullessaan!

maanantai 12. syyskuuta 2016

Perinteistä

Elämänlangalla käytiin viikonloppuna juhlistamassa Perinnearkku ry:n 10-vuotisjuhlaa Lapinlahden Lähteellä. Lapinlahden vanhan mielisairaalan alue on viehättävä ja lauantaina oli vielä oikein hieno syksyinen sää, joten mikäs siinä istuskellessa kansanmusiikkia kuunnellen.

Puikoilla oli tietysti polvisukka, mutta pääsin kokeilemaan myös perinnekäsitöitä, kun Mari piti Lähteellä pirtanauhatyöpajaa. Olen monet kerrat ihastellut pirtanauhavöitä, mutta en ole tullut itse tutustuneeksi tekniikkaan.

Nämä kuvat otti Marsu, joka myös sattui paikalle. Yksinkertaisen nauhan kutominen ei ollut vaikeaa. Kaikkein haastavinta oli se, että näki lopputuloksesta millä tavalla olisi pitänyt tehdä että lopputulos olisi ollut siistimpi, mutta kädet eivät uudessa tekniikassa vielä totelleet.

Elämäni ensimmäinen pirtanauhan pätkä näyttää siis tältä. Reunojen tasoittamista pitäisi vielä harjoitella.

Muuten olen neulonut Ullaan tekeillä olevaa harmaata palmikkoneuletta. Eilen illalla kyllä aloin epäillä, että asialla on ollut joku amatööri tai valeneulesuunnittelija, sillä korjasin kahteen kertaan vääriin suuntiin menneitä palmikonkiertoja ja löysin nurjalta puolelta karanneen silmukan joka jäi täysin mysteeriksi - mallikerran silmukkamäärä oli kuitenkin oikea. Palkitakseni itseäni reippaasta taistelusta vastahakoisen neuleen kanssa saatoin ehkä myös tilata vähän sukkalankaa, mistä muualtakaan kuin Wollmeiselta.

Näissä perinnetunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Katsotaan tulisivatko uudet sukkalangat ensi viikkoon mennessä, niin olisi jotain esiteltävää!

maanantai 5. syyskuuta 2016

Sukkasyksy

Elämänlangalla päästiin eilen illalla vihdoin ja viimein huokaisemaan suuri helpotuksen huokaus. Kantapään kautta -sukkakirja on nyt lähetetty kustantajalle vihoviimeisten viilausten kera, ja taittajan korjausten jälkeen seuraava osoite on kirjapaino. Kirja ilmestyy siis näillä näkymin hyvissä ajoin joulumarkkinoille.

Esittelen kirjaa varmasti tarkemmin kuvien kanssa sitten kun se ilmestyy. Itselleni kaikkein suurin urakka oli se, että kirjoitin laajan tekniikkaosion. Vastapainoksi keskityin ohjeosiossa muutamaan kohtuullisen helppoon ohjeeseen, joten suuremmat ohjetaituroinnit ovat tällä kertaa muiden kontolla.

Vähitellen alan myös myöntää, että ehkä se kesä nyt vähitellen on loppumassa. Jätin sukat kokonaan komeroon joskus toukokuussa, mutta nyt olen vähitellen varovasti alkanut myöntää, että paljaat jalat ja sääret käyvät vähän viileiksi. Wollmeise-polvisukat pääsevät siis näinä päivinä aktiivikäyttöön. Kuva on aamulta bussipysäkiltä, kun ajelimme Nean kanssa hammaslääkäriin. Tällä hetkellä tekeillä on villasukat ja jotain Ullaan (hitaasti mutta varmasti), ja sen jälkeen minulla on harkinnassa sellainen radikaali ajatus, että neuloisin itselleni uuden puseron ihan ilman ohjevelvoitteita. Katsotaan kuinka käy.

Syksyyn kuuluvat tietysti myös sadonkorjuun ruuat. Lauantai meni neuleiden asemesta erilaisten päivällisruokien valmistamisessa: taikinoitua sipulikeittoa, sienipiirasta, shepherd's pieä, sadonkorjuusalaatteja sekä kaura-omenapaistosta. Näistä lifestyle-puuhista enemmän Rouvain päivällisen Facebook-sivuilla.

Näissä syksyisissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla taas uutta Elämänlankaa!

maanantai 29. elokuuta 2016

Välillä jotain valmistakin!

Täällä elämänlangalla elo on ollut viime aikoina yhtä keskeneräistä projektia. Kantapään kautta -sukkakirja on nyt akuutissa oikolukuvaiheessa. Itse vietin käsikirjoituksen kanssa tunteja perjantaina metsästäen "katso sivu XX" -viitteitä ja etsien sisällysluettelosta oikeita sivunumeroita.

En ole erityisen hyvä oikolukija, mutta huomautuksia tuli lopulta niin paljon että totesin, etten varmaan koskaan ole mihinkään käsikirjoituksiin niitä sellaisia määriä merkinnyt. Luojan kiitos suurin osa ei ollut varsinaisia virheitä vaan noita yllä mainittuja sivunumeroviitteitä sekä muokattavia tyyliseikkoja. Joka tapauksessa olin käsikirjoitusta lopulle työryhmälle lähettäessäni sitä mieltä, että en enää koskaan halua nähdä tätä kirjaa - katsotaan onko tämä mennyt ohi siinä vaiheessa, kun valmis teos joskus syksyllä tulee painosta.

Onneksi täällä on viikonlopun mittaan syntynyt myös jotain valmista:

Wollmeise Twinin Orient -väriset polvisukat tuli pääteltyä telkkarin katselun ohella. Olen kyllä toistaiseksi edelleen vakaasti sitä mieltä, että sukkia ei tarvita ennen syyskuuta, mutta ainakin nyt on uusi pari odottamassa.

Tuttuun tapaan minulla on näissä sukissa pohjana Muhkean pohkeen polvisukat. Eräs ystävä kysyi minulta taannoin, mikä on lempiohjeeni Ullassa, ja totesin että tämä on ainakin se mitä olen itse eniten neulonut ja myös eniten käyttänyt. Onhan noissa sukanvarsissa ihan älytön homma, mutta lopputulos on juuri minun jalkaani sopiva. Näitä sukkia on neulottu todella pitkään ja hartaasti, kun projektin aikana on samalla kirjoitettu se mainittu sukkakirja ja neulottu aika monta paria siihen kuvattuja sukkia. Jos pelkän Ravelryn pohjalta päättelisi, niin minulla on ollut todella tylsä neulevuosi.

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla kirja on toivottavasti kustantajan loppukäsittelyssä ennen painoon lähettämistä, eikä minun sitten enää tarvitse huolehtia siitä muutamaan viikkoon.