Palmikonkierto ja sen kaikki kaverit

Elämänlangalla on viime aikoina neulottu paitsi kirjamallitilkkuja ja ainaoikein-kaulaliinoja myös erästä vielä hämän peitossa olevaa projektia.

Moni tietää, että minä rakastan palmikoita. Välillä epäilen kuitenkin, että tämä rakkaus saattaa lipsahtaa perversion puolelle. Varsinkin jos minut päästää baijerilaispalmikoiden kimppuun, en osaa lopettaa hyvän sään aikana.

Baijerilaispalmikoissa piilee selvästi myös joku kirous. Olen aiemmin suunnitellut Bayret -baskerin (Pipo on pääasia -kirjassa suomeksi nimellä Alma), jonka olen neulonut kahdesti. Kumpikaan kappale ei ole tullut minulle omaan käyttöön. Nyt nämä ihanaisesti kiemurtelevat palmikot ja ristikot ovat myös menossa toisen käyttöön, enkä ole laisinkaan varma jaksanko enää paneutua vastaavaan työhön vain itseäni varten.

Seuraavaksi pitäisi onnistua leikkimään neuleelle nimi -leikkiä. Ohje on tekeillä suomeksi ja kyseessä on asuste. Edes minä en ole ihan niin sekaisin, että neuloisin kokonaista vaatetta tällä neulepinnalla. Ainakaan langasta, jota on 400 metriä sadan gramman vyyhdillä. Mikä ohjeelle nimeksi?

Näissä hyvin kiemuraisissa tunnelmissa siis Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla jälleen toivottavasti lisää neuleaiheita!

Äitienpäivän käsityöt

Elämänlangalla vietetään toukokuun juhlaviikkoja; syntymäpäiväni on toukokuun 10. päivä, joka tietenkin aina osuu äitienpäivän tietämille.

Tänä vuonna lapsilta tuli hienojen korttien lisäksi lahjoja. Nea oli ehtinyt tehdä äitienpäiväsalaisuuksia sekä koulussa että eftiksessä eli iltapäiväkerhossa, joten sain ensimmäisen äitienpäivälahjan synttärilahjaksi. Hieno vohvelikankaasta ommeltu pannulappu on kaksinkertaisena myös oikein toimiva ja ollut jo ihan reilusti käytössä. Näemmä kirjailujen lisäksi oli opeteltu myös ompelukoneen käyttöä.

Punainen puoli on ilmeisesti tehty ensin, ja keltaisella on hieman loppunut jaksaminen. Kuviot ovat yksinkertaisempia ja parissa kohdassa aloitettu kuvio onkin jatkunut ihan vain suorana viivana. Nostalginen olo, samoja kuvioita on itse lapsena ommellut kaikenlaisiin joululiinoihin ja kirjanmerkkeihin ekalla ja tokalla luokalla.




Äitienpäivälahjapaketeista paljastui käyttöesineen lisäksi taidetta. Oikealla puolella oleva sydän on väännetty kolmesta eri värisestä ohuesta askartelurautalangasta ja se on Nean käsialaa. Alavasemmalla oleva taideteos on Joelin eskarista tuoma. Vanerinpala on maalattu siniseksi ja sille on liimattu pyöreitä vihreäksi maalattuja puukiekkoja, noin peukalonpäänkokoisia styroksipalloja joihin on maalattu vihreä pilkku sekä pari pehmoeläinsilmää.

Tutkiskelimme pitkällisesti kuvaa ja arvuuttelimme, mitä siinä on. Yleinen tulkinta kallistui tutkielmaan Monet'n lumpeista, ja mukana on ehkä sammakoita tai sammakonkutua. Joku veikkasi Cthulhu-mytologian vaikutuksia, ja nuoren taiteilijan oma sellitys "Siinä on matoja ja silmiä" tukisi ehkä tätä. Joka tapauksessa taulu on hieno ja se sai paikan keittiön seinältä.

Näissä tunnelmissa on hyvä jatkaa toukokuun juhlaviikkoja odotellen koulujen päättymistä sekä lukuvuoden lopun saalista eskarissa ja koulussa askarrelluista töistä. Ensi viikolla Elämänlangalla kuitenkin toivottavasti taas palataan neuleaiheisiin!

Drunken Sailor

Jo pari viikkoa sitten lupailin, että tuloillaan olisi uusi neuleohje. Aikaa kului, koska Elämä ja lisäksi vähän liikaa palkkatöitä, mutta nyt ohje on viimein saatavilla.

Sukkien nimi on Drunken Sailor. Ohje on saatavilla suomeksi Ullan jäsensivuilta (vaatii kirjautumisen normaaleilla Ullan jäsentunnuksilla), englanniksi se puolestaan on myynnissä Ravelryssä. Lanka on Ilun värjäämä sukkalanka Handusta. Väri oli muistaakseni Tomaatti, ja luonnossa sävy hehkuu paljon syvempänä kuin minun valokuvissani.

Nimensä sukat ovat saaneet horjuvan palmikkokuvion mukaan. Muistaakseni löysin tämän pintaneuleen jostakin Barbara Walkerin pintaneulekokoelmasta. Kapea palmikko siirtyy hitaasti sivusuuntaan, ja lisäksi palmikonkiertojen suunta vaihtuu aina kun palmikkoa lähdetään siirtämään toiseen suuntaan.

Palmikon keinahtelu voimistuu, jos neuletta venyttää sivusuunnassa - kuten esimerkiksi kuvista näkyy hyvinmuodostuneen nilkkani kohdalla.

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla toukokuu on jo melkein puolessa ja kevät varmaankin pitkällä täällä Espoossa. Silloin taas uutta Elämänlankaa!

Hups

Kiireisten työpäivien pyörteissä maanantai pääsi unohtumaan. Elämänlangalla ollaan tänään pitkälle iltaan kokouksessa töiden puolesta, eli kuvat jäävät nyt blogaamatta.

Viime aikoina töiden lisäksi myös neulesuunnittelu on pitänyt kiireisenä. Tulevaa kirjaa varten olen neulonut viikonloppuna viimeksi BC Garnin Silkbloom Finoa, joka on aivan ihanaa lankaa, ja jossain vaiheessa pitäisi tarttua myös Wollmeiseen.

Wollmeisea on mennyt myös sukkiin: ensin neuloin kuvissa jo vilahtaneet lasten sateenkaarisukat, sitten kummityttöni äiti ilmoitti, että vauvan ainoat villasukat ovat jatkuvasti kadoksissa. Nyt on sitten puikoilla toinen pikkuruinen pari vihreästä Wollmeise Twinin keränjämästä.

Seuraavan Ullan deadline lähestyy. Ja valehtelin, tähän minulla on kuvakin, kiitos Facebookin!

Aaltoileva huivi on siis tulossa Ulla-ohjeeksi. Vielä on muuten toista viikkoa aikaa lähettää ohjeita, eli kaikki kipin kapin kaivelemaan kaapinpohjilta Ullaan alkukesään sopivaa neulottavaa! Minun kuvissani on harmillisesti vielä lumikinokset taustalla, vaikka itse lehti ilmestyykin aivan kesän kynnyksellä.

Lisäksi puikoilla on kovin kiemuraisia ja pieniä baijerilaispalmikoita, samaan tyyliin kuin Bayretissa. Näistä kuitenkin lisää vasta paljon myöhemmin. Haluaisin kuitenkin esittää kysymyksen, että mistähän ihmeestä mahtaa johtua että aina kun päädyn nysväämään niitä sieviä mutta kamalan vaivalloisia pikkupalmikoita, niin lopputulos päätyy jollekin muulle kuin minulle itselleni?

Nyt kuitenkin Elämänlangalta palkkatyön pariin ja valmistautumaan työnantajajärjestöni kevätkokoukseen. Ensi viikolla ehkä sitten paremmalla ajalla ja enemmillä kuvilla!

Sukkaisaa eloa

Elämänlangalla ollaan aima ja edelleen sukkaputkessa. Viimeksi valmistuivat Nealle sukat samasta Wollmeisen sateenkaarivyyhdistä kuin Joelille pari viikkoa sitten.

Talven jäljiltä on suorastaan ilahduttavaa, että parvekkeella on nyt välillä liikaakin valoa kuvaamiseen. Alkuillan aurinko paistoi sunnuntaina parvekkeelle niin kirkkaasti, että joku kohta sukista ylivalottui aina. Kuten kuvasta näkee, neidin sukat ovat vielä himpun isot, mutta tämä on lasten kohdalla onneksi itsekseen korjautuva ongelma. Tässä havaitsin muuten myös, että lasten jalat ovat kasvaneet reilusti: kun neuloin sukat sekä Nealle että Joelille, jäi vyyhdistä vain pikkuinen keränpoikanen jäljelle.

Nea sai loppujen lopuksi ihan perussukat, kun Joelin sukissa oli nostetuin silmukoin tehty kuvio. Aloitin näitä ensin vinokuvioisella pintaneuleella, mutta ensimmäisen yrityksen jouduin purkamaan liian pienenä ja toisella kierroksella en sitten jaksanut enää panostaa koristeisiin, kun Nea jatkuvasti kävi kyselemässä, että ovatko ne sukat jo kohta valmiit. Selvästi olivat mieluiset kuitenkin, sillä neiti kaikki-neuleet-kutittavat oli näemmä laittanut sateenkaarisukat paljaisiin jalkoihinsa kouluun tänään.

Viime viikolla vihjailin, että tulossa saattaisi olla myös uusia ohjeita. Tässä pieni ennakkovilkaisu. Ohje on niitä, jotka ovat olleet valmiina jo pitkään, mutta en ole saanut kuvattua. Nämä sukat tulevat suomeksi tarjolle Ullan jäsensivuille mahdollisesti ensi viikolla, englanniksi Ravelryyn myyntiin.

Sukkaisissa tunnelmissa siis tällä viikolla Elämänlangalla. Ensi viikolla kohti uusia seikkailuja!