maanantai 15. joulukuuta 2014

Satumaista

Elämänlangalla ollaan neuleiden suhteen satumaisissa tunnelmissa. Tekeillä on paita, valkoinen kuin lumi:


(Cascade 220 Superwash, veljelleni.)
 
 Viikonloppuna valmistuivat sukat, punaiset kuin veri:


(Polvisukat, Wollmeise Twiniä, väri Vamp.)

Ja toki villatakki, musta kuin eebenpuu.


(Braid Hills Cardigan, lankana Drops Merin Extra Fine.)

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla ollaan jo melkein joulussa ja katsotaan, onko täällä ollut kilttejä neulojia.

maanantai 8. joulukuuta 2014

Toverit!

Elämänlangalla pidetään yleensä poliittisesti melko matalaa profiilia. Mainittakoon tässä vaiheessa kuitenkin, että lupauduin kevään 2015 eduskuntavaaleihin Jaana Wessmanin (Vasemmisto, Uusimaa) kampanjapäälliköksi. Väitin vuosikausia, että vanhempieni järjestöaktiivisuusgeeni on hypännyt yli sukupolven ja olen immuuni, mutta tämä vaiva näemmä aktivoituikin vasta aikuisiällä ja on pahentunut tasaisesti vuodesta toiseen.

Heti alkuun kerron vaalimainoksena, että Jaana on mainio ehdokas: nelikymppinen lääkäri ja tietojenkäsittelytieteilijä, joka väitteli tietojenkäsittelystä muutama vuosi sitten ja erikoistuu tällä hetkellä lääketieteen puolella lastenpsykiatriaan. Lisäksi hän pelaa roolipelejä, mikä hyvittää sen valitettavan piirteen, että hän virkkaa mieluummin kuin neuloo.

Vaikka ehdokas suuntautuukin epäilyttäviin lankatekniikoihin, hän ymmärtää neuleiden päälle. Niinpä hän ilahtui suuresti täysin luonnollisesta inspiraatiostani neuloa Vasemmiston logoon perustuva ehdokaspipo kampanjan tueksi.


Koska suuntana on Arkadianmäki, kävimme tietysti eduskuntatalon portailla ottamassa ohjekuvia. Seistessämme niskat kenossa rappusilla katsomassa taloa totesimme, että on se kyllä pahuksen vaikuttava rakennus.

Pipo on neulottu Karismasta osittain siksi, että se on hyvää ja edullista peruslankaa ja osittain siksi, että siitä löytyi suurin piirtein Vasemmiston logon värit. Tarkkaavainen neuloja huomaa,että kirjoneuleraidassa on valkoisella pohjalla yhteensä neljää eri väriä, eli heitin ensimmäiseksi romukoppaan ohjeen siitä, että yhdellä kirjoneulekerroksella pitäisi olla vain kahta väriä. Yllättävän tuskattomasti se kuitenkin toimi, ja nurjasta puolesta tuli sen verran siisti, että sitä kehtaa näyttää:

Totesin, että jos käsittelee kaikkia kirjoneulevärejä yhtenä paksuna lankana, jossa on monta säiettä, neulominen sujuu suhteellisen kivuttomasti. Koska minulla on tiukka käsiala, uhkasi kirjoneule aluksi hieman kiristää vaikka vaihdoin työhön niitä kerroksia varten suuremmat puikot. Onneksi työn kastelu ja muotoilu ratkaisi ongelman.

Kuten alussa sanoin, on pipo suunniteltu kampanjan tueksi. Ohjeen voi ladata ilmaiseksi Ravelrystä: http://www.ravelry.com/patterns/library/toverit (ohjeen lataaminen ei vaadi kirjautumista palveluun).

Ohje on maksuton, mutta halutessasi voit tukea Jaana Wessmanin eduskuntavaalikampanjaa pienellä lahjoituksella. Kampanjalla on tällä hetkellä menossa varainkeruu joukkorahoituspalvelu Mesenaatissa, http://mesenaatti.me/jaana-wessman-eduskuntaan/. Joukkorahoituskampanja päättyy vuodenvaihteen jälkeen, sen jälkeen ehdokkaalle ohjataan lahjoitukset puolueen tilin kautta - päivitän oikean tili- ja viitenumeron tänne siinä vaiheessa.

Tällaista yhteiskunnallista aktiivisuutta Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla ehkä sitten vähemmän poliittisissa tunnelmissa.

maanantai 1. joulukuuta 2014

Luopumisen aika

Elämänlangalla eletään näin joulukuun aluksi raskaita päiviä. Vanha mummokissamme Vinga alkaa vähitellen tulla tiensä päähän. Vinga on 18 vuotta vanha, ja viime aikoina ikä on alkanut vaivata ihan näkyvästi. Ennestäänkin hoikka kissa on laihtunut kovasti, eikä turkki kiillä kuin ennen. Hyppy ei enää nouse niin kepeästi, hiekkalaatikon löytäminen on jo jonkin aikaa ollut kyseenalainen projekti, kuulo on kadonnut ja ihan viime aikoina pöhkö otus on alkanut jäädä ihmisten jalkoihin kun ei enää osaa väistää.


Tänään tein lemmikin omistajan raskaan päätöksen ja varasin ajan viimeiselle matkalle. Vielä pari päivää hemmotellaan vanhusta rapsutuksilla ja makupaloilla, ja sitten on aika jättää hyvästit. Onneksi aivan naapurissa on eläinkääkäriasema, niin ei tarvitse ikänsä matkustamista vihannutta eläintä viedä autolla tai bussilla mihinkään kauas tätä viimeistä matkaa varten. Seuraavana vaikeana asiana on sitten jutella aiheesta lapsille, joiden elämässä Vinga on ollut aina.

Näissä synkeissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla sitten toivottavasti jotain iloisempaa asiaa.

maanantai 24. marraskuuta 2014

Joulua kohti

Elämänlangalla piristetään synkimmän syksyn päiviä kirkkaanpunaisella sukkalangalla. Wollmeise-polvisukat eivät ole erityisen edullisia, mutta ah ja voi, kuinka nuo kylläiset värit osaavatkin ilahduttaa mieltä. Tämä Vamp -värisävy on liki joulunpunaista, sopivasti lähestyvää adventtia ajatellen. Äskettäin pistin tilaukseen myös tyylikkään harmaata, ihan vaan sitä ajatellen, josko vaikka joskus pitäisi yrittää näyttää vakavasti otettavalta eikä ihan niin hipahtavalta kuin yleensä.

Villasukat kulkevat mukana bussineuleena, ja matkustivat esimerkiksi viikonloppuna Ullaa julkaisevan Suomen Verkkoneuleyhdistys ry:n vuosikokoukseen. Jatkan hallituksessa myös ensi vuonna, tuttuun tapaan jäsenvastaavana. Ilahduttakaa siis minua ja käykää sankoin joukoin liittymässä Ullan tukijoihin!


Muissa neuleuutisissa aiemmin esitelty Braid Hills -takki etenee, ja työstä puuttuu tässä vaiheessa enää puolitoista hihaa ja kaulus. Veljelleni tilattu valkoinen Cascade -paita siis vielä odottaa, mutta edistystä tapahtuu. Braid Hillsistä parempia kuvia sitten, kun työ on valmis, olen löytänyt siihen napit ja olen kastellut ja muotoillut takin kunnolla. Ja ehkä ehtinyt valokuvaamaan harvoina päivänvalon tunteina, sillä muuten pikimusta työ ei näytä kuvassa yhtään miltään.

Näissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Katsotaan, miltä neulemaailma ensi viikolla näyttää.

maanantai 17. marraskuuta 2014

Synttäriulla!

Tänään Elämänlangalla juhlistetaan Ullaa, jonka upea ja mahtava 10-vuotisjuhlanumero julkaistiin eilen. Kuten olen useasti sanonut, on ihan Ullan syytä, että minustakin tuli isona neulesuunnittelija.

Ensimmäinen kirjoittamani ohje on nimeltään Nea, neuletakki silloin aivan pienelle Nea-vauvalle.


Melkoinen matka on tultu sekä ohjeenkirjoitus- että neulekuvaustaidoissa tämän jälkeen.

Ainoa esiintymiseni Ullan kansikuvassa tapahtui numerossa 3/2005, Punahilkka-poncholla. Olenpa ollut nuori ja nätti tuolloin liki vuosikymmen sitten!



Ullan myötä perheeseen on myös kasvanut nuori valokuvamalli, sillä Nea on esiintynyt useissa ohjekuvissa. Joelia on vaikeampi houkutella kameran eteen, mutta Neaa ei tarvitse erityisen paljon suostutella. Eikä ole näemmä ihan pikkulapsenakaan:


Nyt Nea on jo ihan rutinoitunut neulemalli:


Entä se ohjeidenkirjoitustaito? Toivottavasti uusin ohjeeni on muotoiluiltaan parempi kuin ensimmäinen:






Ainakin neuleet ovat tulleet tarpeeseen, sillä olen tänään käyttänyt sekä Kaari-jakkua että Syyskoivu-baskeria.

Näissä iloisissa Ullan synttärijuhlatunnelmissa siis tänään. Paljon onnea me, ja hyvää jatkoa myös seuraaville kymmenelle vuodelle!