maanantai 21. heinäkuuta 2008

Neiti neljävee

Heinäkuun loppupuoli hyökkäsi taas takavasemmalta, ja yllättäen pieni vauvani täyttää jo neljä vuotta. Virallinen syntymäpäivä on vasta perjantaina, mutta juhlia vietettiin etuajassa jo nyt viikonloppuna. Mieluisina vieraina olivat Tuusulan isovanhemmat sekä entiset Harmonia-asuintoverit vanhempineen, lisävahvistuksena vielä Ronjan kaksi serkkuakin jotka asuvat lähistöllä.



Ronja oli sitä mieltä, että päivänsankarilla kuuluu olla kruunu, ja niinpä Nea sai kivan keltaisen kruunun joka keikkuikin päässä pitkin iltapäivää ja on ollut suosiossa vielä juhlien jälkeenkin. Kuvassa näkyvän muumipelin lisäksi sankari sai esimerkiksi piirrustuspaperia, tarroja ja erilaisia askartelutarpeita, joista onkin ollut suuresti hupia. En olisi arvannutkaan, miten monta tuntia kuviollinen teippirulla jaksaa huvittaa! Ensimmäinen ajatukseni oli, että Nea tuhlaa lahjansa kun teippaa värillisen paperin toisensa perään täyteen vaaleanpunaisia kukallisia teipinpätkiä, mutta sitten totesin että eiköhän luovuus kehity yhtälailla tai paremminkin tällaisessa omaehtoisessa touhussa kuin ohjatussa askartelussa.

Kädentaidot ovat nelivuotiaalla selvästi muutenkin pinnalla. Neulomiseen ei hienomotoriikka vielä riitä, mutta ompeleminen kiinnostaa tällä hetkellä kovasti. Aivan yllättäen ja opastamatta Nea esimerkiksi alkoi siististi ommella viime vuonna ostettujen ompelukuvien ääriviivoja, kun on tähän mennessä pujotellut lankaa satunnaisesti. Läheisessä asukaspuistossa on askarreltu mm. kuvioita taikataikinasta sekä kaulakoru pilttipurkin kannesta ja napeista, ja kotona muovihelmet ja muovailuvaha ovat myös kovassa käytössä.



Syntymäpäiväkakku on tietysti oleellinen osa juhlaa. Kun Nea täytti kaksi, askartelin autokakun kääretortuista ja suuresta määrästä kermavaahtoa, ja ilmeisesti viimevuotinen muumitalokakku ei ollut niin mieluinen, sillä tänä vuonna Nea alkoi puhua autokakusta jo viikkoja ennen juhlaa.



Itse pyrimme antamaan muutakin kuin tavaraa, joten Nean ensimmäisen oman keittokirjan mukana tuli lupaus, että sunnuntaina laittaisimme kirjasta mitä tahansa sankari itse haluaakin. Äiti pääsikin sitten jatkamaan kondiittoriharjoituksia, sillä valinta osui murotaikinapikkuleipiin. Nea osallistui reippaasti koko leipomisprosessiin kauppareissusta aina keksien syömiseen asti, ja kokkaamme varmasti keittokirjasta pian taas yhdessä. Toisena lahjana lupasimme, että Nea saa valita jomman kumman vanhemmista mukaansa Linnanmäelle, mutta päivänsankari toivoikin, että lähdetään koko perheen voimin joku päivä.



Jotta ei totuus näin neuleblogista unohtuisi, tässä vielä vuoden virallinen Nea-neulekuva. Selvästi onnistunein lapsineule pitkään aikaan on Nealle neulomani Hulivilin hellemekko, sillä vaikka helteitä ei juuri ole näkynyt on mekko ollut käytössä koko kesän, sään salliessa sellaisenaan mutta useammin puseron ja housujen päälle vetäistynä. Pesun jälkeen pellavasekoite on kuulemma "rapea", mutta pienen arastelun jälkeen se kelpaa jälleen (eikä sitä sitten saakaan taas päiväkausiin ottaa pois). Lapsille neulomisessa on riskinsä, mutta tällainen mieluisaksi osoittautunut työ ilahduttaa taas äitiäkin.

Ensi viikolla Elämänlangalla palaillaan toivottavasti aikuisten neuleisiin, sillä kilometrihuivin reunus edistyy taas ja viimeviikkoisen neuletunikan vartalo-osa on tekeillä. Katsotaan tuleeko taas purkamista, vai saako maisteri syksyksi päällepantavaa.

10 kommenttia:

Monaliz kirjoitti...

Onnittelut pikkuneidille! :)

Carita kirjoitti...

Onnea Nealle!

Silmukatti kirjoitti...

Onnea päivänsankarille!
Oma nelivuotiaani on myös kovasti innostunut kädentaidoista ja kaikenlaista kivaa "luovaa" syntyy joka päivä (sotkun lisäksi). Ompelukuvat on meilläkin ommeltu jo moneen kertaa ja isojen nappienkin ompelu nukenvaatteisiin onnistuu paksulla langalla. Ehdoton hitti on kuitenkin viime kesästä alkaen olleet helmet. Kun solmun solmiminenkin jo harjoiteltiin, helminauhoja syntyy nyt solkenaan ilman aikuisen apua. Ja äiti kantaa helmipaketteja lisää kaupasta.

Tuazophia kirjoitti...

Onnea päivänsankarille!

Ja äidille:
Olet tähti! http://www.ampiaistehdas.net/tanja/2008/07/21/tytto-olet-tahti/

-maria- kirjoitti...

Onnea Nealle!

Meilläkin kuvioteippirulla ja värilliset askartelupaperit antoivat tuntikausiksi hupia esikoiselle jossain välissä. Tulin samaan tulokseen kuin sinäkin, eli että teippiä katkoessa ja leluja "lahjapaketteihin" kääriessä varmasti tuli enemmän sekä hupia että hyötyä kuin siinä, että teippiä olisi jemmattu ja säästelty laatikossa. Sitä varten on sitten äidillä ihan oma teippirulla omassa laatikossaan :)

Satu H kirjoitti...

onnea nelivuotiaalle! :)

Tupuna kirjoitti...

Onnittelut pikkuneidille!

iipee kirjoitti...

pikkusiskoni kanssa leivottiin myös niitä muropikkuleipiä täsmälleen saman kirjan ohjeella pari päivää sitten :)

tuo neulemekko on ihana! voi kun itselläkin riittäis kärsivällisyys

-päivi- kirjoitti...

4-vuotta on ihana ikä ;D

meillä askarrellaan ritarilinnoja ja piirrellään joonkun verran. Pistelytöitä olen koittanut myöskin etsiä pujottelu harjoituksiin - tosin poikahan on vasta 2.5v...

MysteryKnitter kirjoitti...

Ompelukuvista se alkoi minullakin. Nykyään kanavatyöt ovat ompelukuvien tilalla, mutta yhtä ihanaa se pistely on edelleen.