maanantai 14. heinäkuuta 2008

Hullun hommaa

Kuluneella viikolla olen taas vaihteeksi huomannut, kuinka neuleiden suunnitteleminen on hullun hommaa. Se syö sekä ajan, rahat että aivokapasiteetin, niska on jumissa ja ruutupaperia kuluu kiloittain vaikken edes osaa piirtää. Yksinkertaisesta kaulurista tuli kiva, mutta huovutusmallitilkut huopuvat liikaa ja jo pari viikkoa sitten mainitun pitsihuivin kerrokset pitenevät edelleen ja Kidsilk Hazea riittää ja riittää. Vasta myöhään eilen illalla älysin, että neulominen olisi helpompaa, jos vaihtaisin työhön Knitpicks -pyöröt pisimmällä kaapelilla joka paketista löytyy.



Viikon mittaan olen vaihteeksi neulesuunnitellut myös ihan vaatetta itselleni, 3/4 -hihaista puseroa Rowanin Wool Cottonista jota ostin kilon verran Little Knitsin alekorista. Olen aloittanut hihasta, ensinnäkin siksi että hihaan tulee hauskin neulottava yksityiskohta ja toisekseen siksi että ei tarvitsisi purkaa niin paljon jos neuletiheys olisikin pielessä. Tähän mennessä olisin kyllä hihaan menneillä silmukoilla neulonut jo ihan hyvän matkan vartalokappaletta, sillä prosessia kuvaa parhaiten Teletappien tyyliin huudahdus "Uudestaan!".

Neuloin reunuspalmikon, poimin silmukat, tein lisäykerroksen ja neuloin kyynärpäähän asti. Halusin hihansuusta hieman pussittavan, ja totesin että yksi lisäyskerros sai aikaan liian kapean hihan. Uudestaan! Neuloin ensimmäisen lisäyskerroksen jälkeen toisen samanlaisen ja neuloin kyynärpäähän asti. Totesin, että halusin pussittavan hihan, en säkkiä. Yritin pelastaa tilanteen neulomalla kavennuskerroksen ja huomasin neuloneeni pallon. Uudestaan!



Kun sitten vihdoin ja viimein löysin sopivan leveyden hihalle, alkoikin seuraavaksi koitokseksi hihapyöriön laskeminen. Arvaattekin jo varmaan? Uudestaan! Kaikenkaikkiaan olen varmasti neulonut jo ainakin kahden hihan verran tähän yhteen. Haluankin nyt esittää vastalauseeni sille, että ihmiset ovat muodoltaan kaarevia eivätkä kulmikkaita, sillä kaarten laskeminen on paljon vaikeampaa kuin suorien. Projektin tässä vaiheessa voin kuitenkin myönteisenä havaintona todeta, että Wool Cotton kestää loistavasti purkamista ja uudelleenneulomista, lanka ei mene miksikään eikä neulepinta kärsi.

Aina välillä olen pohtinut sitä, olisiko Suomen oloissa mahdollista saada neuleiden suunnittelusta ammattia, mutta aika heikoltahan tuo näyttää. Ravelrykaupasta on hupia kun seuraan ihmisten jonoja ja ohjeiden latausmääriä, mutta kun laitan kirjanpitooni myös materiaalikulut, saldo onkin äkkiä punaisen puolella. Koska Paypal-tilillä on kuitenkin muutama kymppi, heittäydyin hurjaksi ja ostin kuun loppupuoliskoksi ohjemainospaikan Ravelrystä sillä logiikalla, että jos raha ei vielä ole omalla pankkitilillä, sitä ei ole olemassa. En tiedä maksaako tuo investointi itsensä takaisin, mutta yrittänyttä ei laiteta. Mainos alkaa pyöriä keskiviikkona, ja sitten saankin alkaa jännittää kuinka kävi.

Nyt kuitenkin huolehtimaan taas varsinaisesta työstäni eli perheenäidin tehtävistä. Lapset olivat viikonlopun mummolassa, ja tyypillisellä tuurilla kuopusparka onnistui vilustumaan. Siispä hoivaamaan potilasta (ja ehkä neulomaan vähän toistakin hihaa). Ensi viikolla sitten uutta Elämänlankaa.

8 kommenttia:

annikainen kirjoitti...

Lohdullista luettavaa :)

hanna-h kirjoitti...

Onneksi tänä globaalina aikana neulesuunnittelun ei tarvitse rajoittua vain Suomen oloihin. Oikealla markkinoinnilla uskon että ohjeille löytyy kyllä ostajakuntaa valtion rajojen ulkopuoleltakin. Luotan suhun täysin :)

ujosiili kirjoitti...

Tuli-vaan-mieleen, mutta oli näemmä tullut Hannallakin :D. Että ulkomaille vaan. (Tai mitenkäs kotimaiset lehdet?)

Tupuna kirjoitti...

Tekevälle sattuu ja tapahtuu:)

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Kävin Little Knitsin sivuilla ja huomasin hinnat varsin edukkaiksi. Paljonko postituskuluille tuli hintaa ja missä ajassa tulivat?

Hansu kirjoitti...

Suomalaisetkin lehdet ovat täynnä samaa toistoa vuodesta toiseen,ne kaipaavat uusia suunnittelijoita!

pirre kirjoitti...

en halua iloita vastoinkäymisistäsi, mutta sanat lohduttavat mörvelönvalmistajaa.

kiitos muuten komiasta mekosta ullaan :O).

olen hukannut sähköpostisi (kone hajosi ja meni vaihtoon ja samassa syssyssä katosivat osoitteet), joten voitko laittaa viestiä osoitteeseen pirreattinttamarellipistefi...olisi ehdotus..aijuu laitakin rullakkoathotmailpistecom ku ollaan mummoloimassa tovi.

aurinkoa!

MysteryKnitter kirjoitti...

Ehkä lanka ei tahdo puseroksi tai hihaksi tai mitä nyt sitten oletkin neulomassa. Minä sain tapella erään langan kanssa sen seitsemän kertaa, kunnes lopulta löysin muodon, johon se suostui.