maanantai 6. maaliskuuta 2006

Villin pitsihuivin kutsu

Viime viikkoina Elämänlangalla on harrastettu hyvin kurinalaista neulomista. Ensin alkoivat Lankahamsterit, jolloin piti keskittyä varastolankoihin ja projektien loppuunsaattamiseen. Suorastaan ennenkuulumatonta itsekuria osoittaen neuloin sukkaa ja nukenpeittoa ja viimeistelinpä jopa vuoden verran ikuisuusprojektina ajelehtineen huovutettavan Fritidsgarn-takin Nealle. Kyllä, vetoketjun ompelua myöten!

Sitten tulivat takavasemmalta vielä neuleolympialaiset. Olympianeulekin valmistui kahden viikon itsepintaisella puurtamisella, ja keskityin sinä aikana toden totta lähinnä yhteen ainoaan puseroon. Mikä ihmeellisempää, en olympiapuseron neulottuani rynnännyt heti aloittamaan kolmea uutta isoa projektia, vaan olen viimeistellyt kynsikkäät, neulonut lahjasukat ja aloittanut minulta tilattuja lapasia.



Johtuneeko sitten keväästä vai kenties kurinalaisuuden yliannostuksesta, mutta viime päivinä pitsineulelankojen seireeninkutsu lankavarastoistani on käynyt aina vain pahemmaksi. Maailma on tulvillaan ihania ohjeita, kuten esimerkiksi Heirloom Knittingin Green Moss Shawl. Langat löytyisivät hyllystä, ja ohje on ostettu aikaa sitten.



Myös vyyhti vihreää Merinosilkiä huutelee hyllystä. Mitä kaikkea saisikaan neulottua tuhannestaneljästäsadasta metristä ohuenohutta silkkivillaa? Suuren unelmankevyen Kirin Pollyn sivuilta? Print O´ the Wave Stolen Eunnyn ohjeen mukaan? Jonkun ihan oman mallin? Mikään keskeneräinen ei enää tunnu niin hauskalta. (Eivät edes ne pari jo puikoilla olevaa pitsihuivia.)



Huivikirjojakin olisi hyllyssä vaikka lampaat söisivät, ja jokaisessa olisi monta pitsistä unelmaa, jotka huutavat pääsyä puikoille. Pitsineulelangoistakaan ei varsinaisesti olisi pulaa sen jälkeen, kun ryöstin isän hyllystä muutaman kartion neulekonelankoja, ja Marjut lahjoitti minulle suklaanruskeaa Texere Yarnsin silkkilankaa. Lankahamsterien ei muuten kannata katsoa esimerkiksi tämän Enigma -langan hintaa ja värikarttaa. Tulee vain paha mieli. Itse jäin selaamaan noita yllämainittuja Texere Yarnsin sivuja, ja täytyy myöntää, että tämän lankalakkolaisen sortuminen oli lähellä.



Katumusharjoitukseksi aloitin sitten proosallisesti Vaaka-tilkun lankahyllyn siivouksessa löytyneistä pienistä nöttösistä 7 veljestä. Nyt on kuitenkin vasta maaliskuun alku, ja pitsihuiveja ehtii kesemmälläkin. Mikä olisi sopiva määrä näitä katumusharjoituksia ennen kuin antaudun villien pitsihuivien kutsulle? Vaakatilkku ja tilauslapaset valmiiksi? Nordisk Hemmelig Venn -lahja vielä päälle? Vai pitäisikö minun vain hylätä kaikki, kuunnella sydämeni ääntä ja aloittaa uusi huiviprojekti tai kolme?

Epäilemättä kuulette tästä vielä lisää Elämänlangalla, sitten kun joskus tulevaisuudessa taas manailen keskeneräisten töiden määrää...

11 kommenttia:

Tuulia kirjoitti...

Ehdotan, etta paastoat ilman huiveja paasiaiseen ja paastat sitten hurman irti? :) Sitten on kelitkin just sopivat kevatihanuuksille. (Tai ainakin meilla Oulussa oli.)

Altocumulus kirjoitti...

Ihanaa löytää kohtalotoveri! Pitsihuivit kutsuvat täälläkin, nettineulemalleja tursuu kirjanmerkeistä ja tulosteista. Kuvaamasi kirjat aiheuttivat hirvittävän tahtoo tahtoo-kohtauksen. Ja se silkkivillalangan hinta... kääk!

Katri kirjoitti...

Mä surffailin kans kaikenlaisia pitsihuivien ohjeita viime viikolla. Olis nimittäin äidin viiskymppiset tulossa keväämmällä. En kuitenkaan oo tähän mennessä neulonut mitään kovin ohutta lankaa ja pitsitkin on olleet aika yksinkertaisia, mutta ehkä just sen takia vois yrittää... Hienoja ne ainakin olis!

Kati E kirjoitti...

Etpä taida olla ensimmäinen, joka tekee Vaaka-tilkkuja katumusharjoituksena. :DDD

Tuo Green Moss Shawl on jotenkin ihan sua.

Katja kirjoitti...

Itsekin koukussa pitsihuiveihin, nytkin tekeillä ollut pienen ikuisuuden Frost Flowers & Leaves tuost A Gathering of lace kirjasta joka sinullakin näemmä on. Mikä onkaan ihanampaa kuin ihanan kevyt pitsihuivi!

Ja ei ei ei - ei lankahamtereita saa kiusata ihanilla houkutuksilla, pakkohan noille sivuille oli mennä, mutta ei ei ei, en sorru!

Topperi kirjoitti...

Ne pitsihuivit on joku kumma kirous.. mä en edes itse pidä niistä, ja silti niitä on pakko tehä :)

routa kirjoitti...

ja aikansa kun tuijottaa ja selaa noita kirjoja, niin vaihtoehtoja alkaa olla LIIAN monta. ehkäpä noiden pitsihuivien viehätys on (ei kirous) niiden keveydessä, kauneudessa ja herkkyydessä, nehän ovat naisellisia. niin ja miten voikin reijät lämmittää.

särmä kirjoitti...

Sinä se saat tavallisen vaakatilkunkin näyttämään kauniilta ja salaperäiseltä:)

Ja pitsihuivit on ihania!

Sia kirjoitti...

Aijaijai noita sinun huivisuunnitelmia! Oikeita namupaloja! Tuo Heirloomin malli on aivan ihana, ja miksi ihmeessä meninkään katsomaan sen Enigman lankalinkin. Noh, pistin sen ylös favoritseihin sellaiseen kansioon kuin "Ostoslista" =DDD

Sinulle on muuten postia tulossa, laitoin lankavaihdon postiin tänään!

Ja vielä yks juttu, tuolta lankahamstereiden blogista näytti kadonneen koko reunan linkkilista + arkistot ja kaikki, toivottavasti sulla oli koodista kopio koneella...

Kristel kirjoitti...

Tuulia, tällä jonossa olevien projektien määrällä voi mennäkin pääsiäiseen. :D Katsotaan. ;)

Sia, kiva. :) En vielä itse päässyt postille... ;) Ja yritän selvitellä mikä tuolla lankahamstereissa mättää, blogger tuntuu jumittavan tänään kovasti.

MysteryKnitter kirjoitti...

Särmä puhuu asiaa! Olen samaa mieltä.