maanantai 29. joulukuuta 2014

Loppuvuoden tunnelmia

Elämänlangalla on vietetty joulunpyhiä ja pitkää vapaata onnellisesti lankoihin hautautuneena, joskin hieman flunssaisena. Onneksi olimme pyhät Seinäjoella, jossa saatoin käpertyä sohvannurkkaan suklaan, neulepuikkojen ja läppärin kanssa ja keskittyä niistämään nenääni ja neulomaan. Täällä kotona on tietysti aina vähän enemmän kodinhoidollisia velvollisuuksia, mutta on tässä silti mainiosti neuleaikaa.


Minulla on vuosikausia ollut perinteenä, että Seinäjoella neulon jotain ihan vain itselleni riippumatta siitä, mitä muille meneviä asioita on tekeillä tai tilausjonossa. Tänä vuonna tekeillä on ollut paksu pusero, sillä muutaman vuoden takainen Cascade -puseroni on jo niin loppuun kulutettu, että sitä ei enää oikein kehtaisi päälleen pistää. Uusi pusero on syntymässä Karnaluksista haetusta Austermannin Merino 85:stä. Yllä olevassa kuvassa mallina Nea, koska pusero on 80-senttisillä puikoilla, eikä minun olisi ollut mitenkään mahdollista päästä siihen sisään pudottamatta kaikkia silmukoita.

Manailin, että mikä on, kun minulla on neulekirjastossani varmasti satoja erilaisia palmikkoneuleita, niin silti silmää miellyttää eniten tuo perinteinen Saxon Braid. Ehkä on syynsä siihen, että tuo nimenomainen punos on klassikko.


Koska olen ollut erittäin kiltti neuloja, joulupukki toi minulle lankaa. Ihana vihreäsävyinen vyyhti on Ilun merino-kashmirsekoitetta ja tuntuu aivan unelmaisen pehmeältä. Siitä täytyy varmaankin tehdä itselle esimerkiksi kauluri tai kaulaliina, tai sitten pipo korvaamaan hukkunutta Syyskoivu-baskeria.


Tänään posti soitti ovikelloa ja toi lähetyksen punaista Cascade 220 Superwashia. Tästä on tulossa jonkinlainen toukapussi eräälle hyvälle ystävälleni, joka odottaa jälkikasvua alkukeväälle. En vielä tiedä kehitänkö oman ohjevariaation Ullaa varten vai noudattelenko tuota linkattua, saa nähdä miten neulesuunnittelu sujuu vuodenvaihteen jälkeen.


Veljeni valkoinen pusero etenee edelleen, joskin on toistaiseksi vähän tylsä kuvattava. Kohta pääsen sentään jakamaan työn etu- ja takakappaleeseen ja pitää alkaa miettiä pääntien muotoiluja sun muita yksityiskohtia. Oma pusero on vähän tauolla tätä tehdessä, mutta katsotaan josko jossain vaiheessa taas varaisin itselleni ihan ikiomaa neuleaikaa. Reissuneuleena kulkevat mukana myös lahjaksi menossa olevat sukat, jotka poseerasivatkin viime viikolla lomamatkakuvassa ahnehtien jälkiruokaani.

Näissä tunnelmissa mennään vuoden viimeisinä päivinä. Jännityksellä odotamme, jäikö Braid Hills Cardigan vuoden viimeiseksi valmistuneeksi neuleeksi, vai kiilaavatko sukat vielä ohitse. Entä mikä tulee olemaan vuoden 2015 ensimmäinen valmis työ? Selviääkö tämä jo ensi viikon Elämänlangalla?

Onnekasta alkavaa neulevuotta kaikille, liukkaita lankoja ja sujuvia silmukoita!

2 kommenttia:

Maija Hakanen kirjoitti...

Onnekasta neulevuotta 2015 Sinullekin. On ilo lukea blogiasi, jossa kuivallakin huumorilla on sijansa, saatikka ne lukuisat vinkit ja ohjeet, joita vuosien saatossa olet julkaissut. Kiitos niistä :)

iso gnu kirjoitti...

Hyvää tulevaa vuotta!