Inspiraatio

Silloin kun Punokset puikoille valmistui, minulla oli takki täysin tyhjä. Neuloin kirjaneuleiden valmistuttua kuukausitolkulla pelkkiä pieniä peittotilkkuja sukkalangoista, kun päässä ei kertakaikkiaan liikkunut mitään. En pystynyt tekemään edes sileitä sukkia, saati mitään pintaneuleita. Joko prosessi on nyt ollut kivuttomampi tai jotkin taidot ovat karttuneet, sillä neulominen sujuu edelleen mainiosti.



Itseasiassa jopa uusien ohjeiden kirjoittaminen sujuu! Tarvitsin Ropeconiin jotain helppoa neulottavaa, joten nappasin mukaani vyyhdin Wollmeisea, ja esitelmiä kuunnellessa sekä pelinjohtaessa syntyi baskeri joka sai nimekseen Timotei. Mallina minulla oli jälleen kerran viehättävä ystäväni Hanna, ja ohje on myynnissä Ravelry-kaupassani.



Upouuden lisäksi on puikoilla ollu lisäksi parikin työtä tulevasta kirjasta. Mielestäni on tässä vaiheessa prosessia erinomainen merkki, että en ole lopen kyllästynyt kirjan ohjeisiin, vaan haluan neuloa samoja vaatteita ihan itsellenikin. Sattuneesta syystä nämä puikoilla olevat on kuvattu melko obskuuristi, mutta voin kertoa että Cashcottonista on tulossa hihatin. Kirjaa varten sama asuste neulottiin pitsineulepaksuisesta silkistä, mutta tästä minun versiostani on tulossa tiiviimpi ja vähemmän hentoinen käyttövaate eikä hienosteluasuste.



Koska Cashcottonissa on angoraa, se karvaa melkoisesti varsinkin kun kädet hikoavat helteessä. Niinpä en kehdannut ottaa hihatinta mukaani kun menin roolipelaamaan allergikkoperheeseen. Sen sijaan nappasin käsiini Timotei-baskerista jääneen Wollmeisevyyhdin puolikkaan, ja ryhdyin neulomaan kärjestä aloitettavia sukkia. Näissäkin on kuviopuoli kuvassa alaspäin, ihan pelkkää sileää ei siis ole luvassa.

Näissä neulemyönteisissä tunnelmissa Elämänlangalla tällä viikolla. Ensi viikolla sitten uudet kujeet!