Teemun kaulurista tuli hyvä. Lanka siis Tinttamarellin Pirren ystävällisesti lahjoittamaa Visjö-lankaa. Ohje on menossa tarjolle Ullaan, ja kaveriksi on tulossa muitakin asusteita koska lankaa oli paketissa ruhtinaalliset neljä vyyhtiä. Tällä kertaa puikoilla on palmikkokaulaliina kaulurin vaihtoehdoksi, ja pipoakin olen piirrustellut.
Joelin sormikkaatkin valmistuivat, joskin olen sitä mieltä että a) pojasta tulee konserttipianisti ja b) lapsilla on ihan liikaa sormia. Taisin neuloa yhteensä 13 sormea näihin sormikkaisiin, kun jouduin pidentämään ensimmäisestä kolme keskimmäistä sormea sopimaan meidän musikaaliselle lupauksellemme. Toinen vaihtoehto on tietysti, että lapsi on apinain sukua. Tämänkin teorian tueksi olisi ihan riittämiin todisteita, kun koko ajan näyttää olevan pakko kiivetä jonnekin joko isosiskon perässä tai sitten ihan oma-aloitteisesti. Epäilen, että huomaan joku päivä näiden kasvattaneen tarttumavarpaat ja pitkät hännät.
Sitten viimein niitä otsikossa luvattuja syksyn sävyjä, sillä pitkään työn alla olleeet Fall Fantasy -sukkani ovat valmistuneet. Sillä aikaa kun väänsin omaa pariani, reipas testineulojani Hanna teki löysästi neulottavaan kokoon peräti kaksi malliparia, vihreän ja oranssin. Nuo minun neulomani kirjavat sukat siis suurin piirtein jäävät lattialle pystyyn kun otan ne pois jalastani. Pitäisiköhän järjestää jonkinlaisia rentoutumiskoulutuksia meille tiukkiksille? Melkein mitä tahansa muuta neuloessani saan ottaa käyttöön hippusen pienemmät puikot kuin ohjeessa, mutta sukissa käsialani muuttuu tiukaksi kuin mikä.
Nyt aloittelemaan viikkoa reippaalla aamukävelyllä, ja sitten taas neuleiden kimppuun. Olen lupaillut itselleni, että jahka nämä Ullaan tulossa olevat neuleet vähitellen alkavat muotoiltua, saan sitten aloitella itselleni kellerväntweediä hupparia. Viime päivinä on myös mielen perukoilla kummitellut kovasti kummallinen ajatus jostain liivistä tai sliparista itselleni, vaikken kuollaksenikaan keksi missä sellaista käyttäisin. Katsotaan, mitä ensi viikon Elämänlanka tuo tullessaan.
8 kommenttia:
Slipari on joku isovelijuoni. Kaikki tuttuni haikailevat sliparin perään. Heistä ehkä kaksi oikeasti käyttäisi moista. Minäkin yritän itselleni takoa järkeä päähän. Mutta ehkä joku avonainen liivisysteemi.
Kaulurin ohjetta on kauan kaivattu.
Kauniit sukat. :o) Täytynee viritellä jossain vaiheessa jotain kaupustelua sähköpostin välityksellä, minä kun olen PayPal-rajoitteinen. :o)
PS. Näin ruokatunnin ratoksi hiukan kyllä huvittaa tuo sivupalkissasi niin terhakasti pönöttävä Uskomaton erektio -mainos.. ;DD
Makepeace, eikö! :D Olen naureskellut noille itsekin välillä, suuren osan aikaa on noita ihan aitoja käsityöaiheisia, mutta aina välillä näyttää mainosten joukkoon livahtavan niitä toisenlaisiakin "käsitöitä"...
Minäkin teen sukkapuikoilla erilaista jälkeä kuin pyöröillä eli jonkin verran tiukempaa. En ole koskaan kokeillut neuloa sukkia pyöröillä, mutta ehkä se auttaisi?
hyvännäkönen kauluri! uskon että ainakin kaveripiiristäni löytyvä mieshenkilö joka oikein pyytämällä pyysi talvella kauluria niin tykkäsi tuostakin mallista. :)
Ai on lapsilla liikaa sormia! ;D Oletetaanpa, että lapsilla ei olisi sormia vaan ne kasvaisivat jossakin iässä - missähän iässä ne kasvaisivat. Ja entä jos olisi vain pari kolme sormea vaikka ns. "maitosormia" (vertaa maitohampaat) ja ne tippuisivat ennen kouluikää ja tilalle kasvaisi uudet "rautasormet" + ne puuttuvat, siis koko täydellinen käsi. ;DDD Tais mennä tällä mummolla överiksi!
Minusta tuollaisella alle vuoden ikäisellä jo sen yhden peukalosormen pujottaminen sinne peukalokoloon on liikaa. Mutta itsepähän tein tumppuihin peukut. Tosin hyväntuuliselle pienelle se peukkukin onnistuu osumaan oikeaan koloon. Kunnes tumppu revitään kädestä pois.
You can knit! Those are beautiful!
Lähetä kommentti